Ihmisen keho ja 9 asiaa, joita et välttämättä tiennyt
Kehomme ovat todellisia ihmeitä, joiden toiminta jaksaa askarruttaa niin tutkijoita kuin tavallista kaduntallaajaakin vuodesta toiseen. Keho suorittaa tuhansia mielestä riippumattomia toimintoja joka päivä, jotka voivat vaikuttaa turhanpäiväisiltä tai tarpeettomilta, sitä kuitenkaan olematta. Suurin osa kehon toiminnoista on olemassa siksi, että ne pitävät huolta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Tiedät varmasti kehon toiminnasta yhtä sun toista, mutta tiesitkö näitä mielenkiintoisia seikkoja ja faktoja kehosta?
1. Ihmisellä on saman verran karvoja kuin simpanssilla
Tavallisen aikuisen kehossa on sama määrä karvoitusta kuin simpanssilla. Ero löytyy tietysti karvoituksen paksuudesta, sillä ihmisen ihokarvat ovat huomattavasti simpanssin ihokarvoja ohuempia ja vaaleampia. Lisäksi ihmisen karvoitus on evoluution aikana menettänyt alkuperäisen tehtävänsä eli ihon suojelun alkukantaisissa oloissa. Nykyisin ihmisillä on käytössä muut keinot ihon suojeluun esimerkiksi vaatetuksen ja lämpimän kodin muodossa.
2. Miksi iho menee kananlihalle?
Tämä ilmiö askarruttaa monia. Ihokarvat nousevat pystyyn niin, että iho näyttää kynityn kanan nahalta joko kylmissä olosuhteissa tai muiden ärsykkeiden, kuten tunnekuohun tai vaikuttavan taide-elämyksen takia. Iho menee kananlihalle, kun karvankohottajalihakset supistuvat: reaktio laajentaa karvoituksen sisään jäävää eristävää ilmakerrosta. Siten sen alkuperäinen tehtävä oli nostaa ruumiinlämpöä. Reaktio on nykyisin suhteellisen tarpeeton, sillä ihmisen karvapeite on lähes olematon, eikä se lämmitä ihmistä paljoakaan.
3. Silmien räpyttely
Ihminen käyttää elämästään noin viisi vuotta pelkästään räpyttelyyn. Räpyttely on tärkeää silmien toiminnan kannalta, räpyttely pitää silmän kosteana ja poistaa silmän pinnalle kertyviä roskia, pölyä tms. Räpyttely antaa silmän levätä räpytyksen ajan, efekti on sama nukkuessa, kun silmät ovat kiinni. Räpyttely on myös eräänlainen suojelumekanismi, sillä silmät sulkeutuvat automaattisesti esimerkiksi jonkin esineen yhtäkkiä lähestyessä kasvoja.
4. Vasenkätiset ovat vahvempia
Tämä mielenkiintoinen fakta perustuu siihen, että vasenkätiset, jotka käyttävät voimaa vastapäivään, ovat vahvempia kuin oikeakätiset samoissa tehtävissä. Vasenkätisen on esimerkiksi helpompi avata tiukasti suljettu säilykepurkki kuin oikeakätisen. Kun tehtävänä taas on sulkea purkki myötäpäivään, ovat oikeakätiset tässä tehokkaampia.
5. Vatsa varastoi happoa
Mahalaukku varastoi kloorihappoa, jota kertyy vatsaan vatsasolujen tuottamana. Kloorihappo on vahva ja syövyttävä happo, jota käytetään esimerkiksi metallurgiassa. Miten se ei siis vahingoita vatsaa tai muita sisuskaluja? Mahalaukkua suojaa vahva limakalvo, joka estää hapon syövyttävät vaikutukset.
6. Keho on täynnä bakteereja
Bakteerikammoisia tämä tieto saattaa kauhistuttaa, sillä vaikka kuinka huolehtisi hygieniasta ja pesisi käsiään, ihmisen keho on täynnä bakteereja. Joidenkin laskelmien mukaan bakteerit ylittävät solujen määrän ihmiskehossa jopa kymmenkertaisesti.
Tietenkin suurin osa näistä bakteereista on kehon toiminnalle hyödyllisiä, esimerkiksi paksusuolen bakteerikanta pitää huolta suolen ja ruuansulatuksen toiminnasta ja mikäli bakteerikanta kärsii, se voi aiheuttaa esimerkiksi ummetusta tai ripulia. Bakteerit ovat siis elimistölle tärkeitä elementtejä.
7. Torkut auttavat aina
Päiväunet tekevät hyvää terveydelle. 20 minuutin mittaisilla torkuilla on positiivinen vaikutus koko kehon toimintaan, sillä pieni lepotauko tehostaa keskittymiskykyä, mielialaa ja tehokkuutta. On hyvä kuitenkin muistaa, että jos nokoset venähtävät 20 minuuttia pidemmiksi, on niillä vastakkainen vaikutus, ja olo voi herätessä olla rättiväsynyt ja ärtyisä. Jos siis rakastat nokosia, muista asettaa herätyskello soimaan 20 minuutin päähän. Tunnet olosi heti virkeämmäksi.
8. Paljon kuolleita soluja
Joka päivä kehosi hankkiutuu eroon kuolleista soluista, etenkin ihon pinnalta. Kuolleita ihosoluja kertyy vuoden aikana noin kaksi kiloa. Ihon säännöllinen kuorinta on suositeltavaa, sillä iho uudistuu nopeasti.
9. Tuntoaistien herkkyys
Ihmiskehossa on tuhansia hermopäätteitä, jotka ovat osa tuntoaistia. Herkimmät tuntoaistit sijaitsevat huulissa ja sormissa, kun taas selän keskivaiheilla tuntoaistin toiminta on heikoimmillaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Murray, P. J., & Wynn, T. A. (2011). Protective and pathogenic functions of macrophage subsets. Nature Reviews Immunology. https://doi.org/10.1038/nri3073
Cannon, W. B. (1929). Bodily Changes in Pain, Hunger, Fear and Rage. Southern Medical Journal. https://doi.org/10.1097/00007611-192909000-00037