5 parasta vinkkiä, joilla saada terve parisuhde
Tasapainoinen, onnellinen ja terve parisuhde on lähes kaikkien haave. Tämän saavuttamiseen ei ole yksiselitteistä keinoa tai poppaskonsteja, mutta muutamat perusasiat kannattaa pitää mielessä parisuhdetta kehittäessä. Jatka lukemista alla.
1. Muista pyyteetön vastavuoroisuus
Joskus uhraamme itsemme parisuhteen alttarilla: teemme kaikkemme toisen eteen saamatta mitään takaisin. Jos toisen ihmisen kohtaaminen ja yhdessäolo ahdistaa tai aiheuttaa riittämättömyyden tunteita, on jokin pielessä.
Mieti, mitä annat suhteeseen ja mitä saat takaisin. Miten vietätte aikaanne yhdessä? Istuuko toinen osapuoli sohvalla iltamyöhään saakka sanan sanaa pukahtamatta ja odottaa, että teet kaikki kotitalousaskareet? Vai mököttääkö hän kenties pienimmästäkin sanasta päivätolkulla? Tämä on henkistä kiusantekoa, eikä sitä tule sietää.
Jos tunnet, että teet kaikkesi paranteeksesi suhdettanne, mutta toiselta ei saa vastakaikua, saatika sitten kunnioitusta tai hellyyttä ja huomiota, on aika miettiä onko teillä terve parisuhde vai tulisiko suhde laittaa kokonaan poikki.
Toista tulisi rakastaa sillä oletuksella, että tunteisiisi vastataan samalla tavalla, että kunnioitatte toisianne, ymmärrätte toisianne ja välitätte toisistanne. Toisen sydämellä leikkiminen, pompottelu ja kiusanteko eivät kuulu hyvään parisuhteeseen, sillä siitä aiheutuu pelkkää tuskaa ja ahdistusta. Avaudu tunteistasi ja ajatuksistasi kumppanillesi ja katsokaa, mitä voitte tehdä tilanteen eteen.
2. Rakasta, mutta älä takerru
Kummankaan osapuolen ei tule kontrolloida ja manipuloida toista, tai leikkiä valtapelejä. Jotkut ihmiset ovat luonnostaan dominoivampia kuin toiset, mutta kenenkään tossun alle ei tule suostua puskettavaksi. Muista säilyttää oma elämäsi parisuhteesi rinnalla, älä takerru toiseen kaikessa vaan muista oman ajan tärkeys – näin et ole riippuvainen toisesta ihmisestä ja pidät itseluottamuksesi korkealla. Säilytä itsenäisyytesi. Mikäli toinen on vallassa parisuhteessa toisen kustannuksella, voi siitä syntyä luottamusongelmia ja mustasukkaisuutta.
Etsi kumppaniksesi sellainen ihminen, joka luottaa ja rakastaa sinua, ei rajoita sinua ihmisenä tai yritä puskea sinua rooliin, johon et kuulu. Älä alistu toisen pompotettavaksi.
3. Kuuntele ja opi riitelemään oikein
Riitely on tavallista pitkissä parisuhteissa. Kun toisen tuntee hyvin ja uskaltaa näyttää myös huonot puolensa, syntyy riitoja ja erimielisyyksiä. Joskus paha olo tai stressi puretaan toiseen henkilöön ja joskus toisen tavat ärsyttävät. Riitely on terveellistä, sillä se tuo esille ongelmakohtia ja puhdistaa ilmaa, riitelyn jälkeinen sovittelu kasvattaa luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta: me olemme selvinneet tästäkin yhdessä. Riitely auttaa tuntemaan toisen persoonaa paremmin, ja asettaa rajoja ja sääntöjä.
Hyvä riitely on rakentavaa, eikä sen tulisi koskaan syntyä ilkeydestä tai nöyryyttämisen halusta. Rakentavaan riitelyyn ei kuulu toisen loukkaaminen ja päätön raivoaminen. Jos toinen jatkuvasti valittaa jostakin asiasta luonteessasi tai tavoissasi, jolle et itse mahda mitään, tulee tilanteesta nopeasti räjähdysherkkä. Kompromissien tekeminen on ehdoton vaatimus parisuhteessa, mutta joitakin asioita ei yksinkertaisesti pysty muuttamaan – jos toinen osapuoli ei tätä voi ymmärtää, tulisi suhdetta harkita uudelleen.
Kuunteleminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista toimivassa parisuhteessa. Kuuntele ilman, että arvostelet toista, aseta itsesi toisen asemaan ja ymmärrä heidän tarpeitaan.
Riitelyn jälkeen tulisi tehdä sovinto ja jutella siitä, mistä riita syntyi ja mitä asian eteen voidaan tehdä. Jotta tilanne ei toistu, tulee teidän jutella siitä, mitä parannuksia tai muutoksia voitte yhdessä tehdä.
4. Terve parisuhde vaatii sopeutumista
Toista ihmistä on mahdotonta muuttaa, eikä siihen tulisi pyrkiäkään. Teidän tulisi olla yhdessä siksi, että pidätte toisistanne juuri sellaisina kuin olette. Kaikkea ei ole pakko tehdä yhdessä, eikä toista tulisikaan pakottaa tekemään asioita, joista hän ei nauti. Jos itse esimerkiksi rakastat luonnossa liikkumista ystävien ja perheen kesken, pidät pitkistä patikkamatkoista tai juoksulenkeistä, mutta kumppanisi viihtyy parhaiten sohvalla sisätiloissa, voit pyytää häntä mukaasi kerran tai kaksi ja jos hän ei touhusta innostu, tulisi sinun antaa hänen tehdä sitä, mistä hän nauttii. Suo toiselle vapaus olla oma itsensä ja nauti niiden asioiden tekemisestä, jotka ovat sinulle tärkeitä. Kaikkien kiinnostuksenkohteiden ei tarvitse parisuhteessa mennä yksi yhteen.
Jokaisessa parisuhteessa on asioita, joissa kompromissi on kohdillaan. On hyvä, jos pystytte yhdistämään kiinnostuksenkohteitanne esimerkiksi niin, että yhtenä viikonloppuna kumppanisi osallistuu johonkin sellaiseen aktiviteettiin, josta sinä nautit, ja toisella kerralla sinä puolestasi teet mitä kumppanisi haluaa tehdä.
Kummankin tulisi pystyä mukautumaan toisen tekemisiin, mutta tärkeintä on halu viettää aikaa yhdessä yhteisen projektin parissa.
5. Älä unohda pienten eleiden tärkeyttä
Rakkaus elää pienistä jokapäiväisistä teoista. Pienet eleet valaisevat toisen päivää, eivätkä vaadi sinulta paljoakaan. Hellittele kumppaniasi, kerro hänelle miten tärkeä hän sinulle on tai valmista hänen lempiruokaansa – nämä ovat helppoja tapoja vahvistaa suhdetta. Anna kumppanisi tehdä samoin kohdallasi, kiitä pienistä huomionosoituksista ja anna toisen tietää, että arvostat hänen panostaan.
Arjen kiireessä fyysisen kosketuksen tärkeys voi unohtua. Helli rakastasi halauksella, silittelyllä tai aamusuukolla. Menkää samaan aikaan nukkumaan ja viettäkää hetkinen sängyssä jutellen tai lukien ennen yöpuulle käymistä. Pienet asiat tekevät parisuhteesta paljon hauskemman ja välittävämmän, tunnette molemmat olonne halutuiksi ja arvostetuiksi ja koette, että teillä on terve parisuhde.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Austen, J. (2000). Sentido y sensibilidad. Barcelona: Plaza & Janés.
- AA.VV. (2012). La cultura y el proceso de socialización. Madrid: McGrawHill.
- Ruiz Becerril, D. (2001). “Relaciones de pareja”, Revista de Educación, 325: 49-55.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.