Mitä jalat kertovat terveydentilasta
Jalat kantavat koko kehon painon päivästä toiseen, monta tuntia putkeen. Jalkamme kipeytyvätkin helposti ja ne kaipaavat erityistä huolenpitoa. Harmittavan usein jalat jäävät kuitenkin vähälle huomiolle, eikä jalkojen terveyteen kiinnitä huomiota kuin vasta sitten kun ne jo kipuilevat.
Tiesitkö, että on mahdollista tunnistaa monia terveysongelmia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä, pelkästään jalkoja tutkimalla? Refleksologia on menetelmä kehon omien voimavarojen elvyttämiseksi. Refleksologian eli vyöhyketerapian avulla voidaan poistaa ja avata kehon jännityksiä ja tukoksia, jotka voivat olla erilaisten sairauksien ja toimintahäiriöiden syynä. Tässä artikkelissa tutustumme lähemmin siihen, miten jalkoja hoitamalla pidät huolta koko kehon toiminnasta. Jatka lukemista saadaksesi selville, mitä jalat kertovat terveydestä!
Jalat ja niiden yhteys terveyteen
Yksi helpoimmista tavoista tutkia omaa terveyttä on tunnustella ja tarkastella jalkoja muutosten varalta. Pidä silmällä etenkin näitä asioita, joista jalat kertovat:
-
Jaloista ja varpaista löytyy monia verisuonia, joiden paksuus vaihtelee. Kun verisuonia on näkyvillä paljon, on se merkki siitä, että jalkojen verenkierto toimii ja veri pääsee kulkemaan jaloissa esteettä. Kun verisuonet painuvat syvälle ihon sisään, eikä niitä näy, on tämä merkki hitaasta ja huonosta verenkierrosta. Tämä voi joskus johtua huonosti istuvista kengistä tai liian tiukoista sukista. Tarkista siis, että käytät oikeanlaisia vaatteita.
- Yhtäkkiä esiintyvä ja jatkuva kipu jaloissa voi olla merkki jonkin ravintoaineen puutostilasta, liian vähäisestä nestemäärästä kehossa tai huonosta verenkierrosta. On tärkeää löytää syy kipuihin ja hakea siihen oikeanlaista hoitoa.
- Jos olet aktiivinen liikkuja tai urheilija ja kärsit kovista jalkakrampeista jatkuvasti, voi syynä olla liian vähäinen nesteytys. Tämä on helppo hoitaa varmistamalla, että juot tarpeeksi nesteitä päivän aikana ja etenkin liikunnan yhteydessä. Nyrkkisääntönä on, että jokaista kovarasitteista liikkuen vietettyä tuntia kohti tulisi juoda litra vettä. Päivän aikana tulisi juoda vähintään kaksi litraa vettä. Jos tiedät juovasi tarpeeksi vettä päivän aikana, voi kramppailu johtua esimerkiksi magnesiumin, kalsiumin tai kaliumin vähäisyydestä.
- Yksi selkeä merkki siitä, että jotakin on pielessä, on jalkapohjassa tai muualla jalassa oleva haavauma tai kipeä kohta, joka ei tunnu paranevan millään. Tämä voi olla merkki diabeteksesta, sillä monilla diabetesta sairastavilla esiintyy haavaumia, jotka paranevat hitaasti tai eivät ollenkaan. Myös hermovauriot ovat yleisiä jaloissa.
- Jatkuvasti kylmät jalat ovat merkki siitä, että kilpirauhanen ei toimi normaalisti. Saatat kärsiä kilpirauhasen liikatoiminnasta. Toinen mahdollinen selitys on laiska ja hidas verenkierto, jolloin veri ei kierrä jaloissa ja käsissä kunnolla. Suosittelemme hakeutumaan lääkärin puheille, mikäli jalkasi ovat jatkuvasti kuin jääkalikat.
- Turvonneet jalat voivat olla merkki munuaisten heikentyneestä toiminnasta ja nesteiden kertymisestä kehoon. Tietyt lääkkeet voivat pahentaa turvotusta.
Muista myös nämä!
On tärkeää pitää silmällä jalkojen kuntoa ja hakeutua lääkärin puheille, mikäli jaloissa alkaa ilmetä kipuja, haavoja tai verenkierron muutoksia. Monet jalkojen oireet voivat olla merkki jostakin suuremmasta terveyshaitasta. Muista myös hieroa jalkoja, antaa niiden levätä tarpeeksi päivän aikana ja puhdistaa ja rasvata etenkin kantapäät ja muut helposti kovettuvat kohdat – näin vältät kivuliaat kovettumat ja rakot.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Griffiths, P. (1996). Reflexology. Complementary Therapies in Nursing & Midwifery. https://doi.org/10.1016/S1353-6117(96)80005-9
-
Sabine, P. M. (1999). Taking care of your feet. Accident and Emergency Nursing. https://doi.org/10.1016/S0965-2302(99)80050-2
-
Johnston, A. M. D., & Singleton, J. (2016). Cold feet. BMJ (Clinical Research Ed.). https://doi.org/10.1136/bmj.i4584
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.