4 myyttiä ibuprofeenista ja sen käytöstä
Tarkistanut ja hyväksynyt: farmaseutti Franciele Rohor de Souza
Ibuprofeenia koskevat myytit johtuvat suurelta osin sekaannuksesta, joka syntyy tämän lääkkeen ja parasetamolin välillä. Murramme tässä artikkelissa 4 myyttiä ibuprofeenista ja sen käytöstä jakamalla totuuden näiden huhupuheiden takana.
Vaikka joidenkin lääkkeiden ostoa varten ei tarvita erillistä lääkärin määräämää reseptiä, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kyseisellä lääkkeellä olisi erityisiä käyttösuosituksia. Minkä tahansa lääkkeen väärinkäyttö voi johtaa vakaviin terveysongelmiin.
Tästä syystä sekä ibuprofeenin että minkä tahansa muun reseptivapaan lääkkeen osalta on tärkeää, että jokainen meistä on tietoinen sen mahdollisista haittavaikutuksista. Katsotaanpa siis niitä neljää myyttiä ibuprofeenista ja sen käytöstä.
Mikä on ibuprofeeni?
Ibuprofeeni on lääke, joka kuuluu ei-steroidisten kipulääkkeiden ryhmään. Sitä käytetään ennen kaikkea kivun ja tulehdusten hoitoon sekä kuumeen laskemiseen.
Huolimatta siitä, että se on niin laajalti käytetty lääke ja se on yleisesti ottaen luokiteltu turvalliseksi käyttää, ibuprofeenilla – kuten millä tahansa muullakin lääkkeellä – on silti joitakin haittavaikutuksia. Niiden joukossa ovat:
- Allergiset reaktiot
- Sydän- ja verisuoniongelmat
- Vatsaongelmat, kuten vatsahaava
Tästä syystä on välttämätöntä huolehtia siitä, että käytät järkevästi ja turvallisesti tätä lääkettä, kuten mitä tahansa muutakin apteekista saatavaa reseptivapaata lääkettä. Ennen lääkkeen ottamista on jokaisen kuluttajan vastuulla selvittää, mihin käyttötarkoitukseen kyseinen lääke on suunnattu ja millaisia haittavaikutuksia sillä voi olla.
Myytti 1: Parasetamoli ja ibuprofeeni ovat sama asia
Se, että ibuprofeeni palvelee samaa tarkoitusta kuin parasetamoli, on yksi yleisimmistä ibuprofeenia koskevista myyteistä ympäri maailmaa. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
On hyvä pitää mielessä, että parasetamolilla ei ole tulehdusta vastaan taistelevia vaikutuksia toisin kuin ibuprofeenilla, joten silloin, kun etsit lääkettä tulehduksen hoitoon, ibuprofeeni on luonnollisesti parasetamolia parempi vaihtoehto. Esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi kuukautisista johtuvat krampit, jotka liittyvät munasarjojen tulehdukseen, eli tässä tapauksessa ibuprofeeni on parasetamolia tehokkaampi lääke.
Toisaalta taas parasetamoli on tehokkaampi lääke kuumeisten oireiden hoitoon, vaikka sekä parasetamolilla että ibuprofeenilla on kuumetta laskevia vaikutuksia.
Sinua voi myös kiinnostaa: Keuhkokuumeen hoito: kaikki mitä sinun tulee siitä tietää
Myytti 2: Ibuprofeenin ottaminen ennen alkoholin nauttimista ehkäisee krapulaa
On hyvin yleistä, että erityisesti nuoret keksivät erilaisia keinoja baari-illan jälkeisen krapulan ja huonon olon ehkäisemiseksi. Näiden myyttien joukosta yksi yleisimmistä uskomuksista on se, että ibuprofeenin ottaminen ennen juhlimista auttaisi estämään seuraavan aamun pahaa oloa.
Tämä uskomus on täysin väärä. Itse asiassa ibuprofeenilla voi olla tässä tapauksessa täysin päinvastainen vaikutus, sillä mikäli otat ibuprofeenia ja juot sitten alkoholia, et ehkäise krapulaa, vaan voit jopa pahentaa sitä.
Syynä tähän on se, että molemmat aineet metaboloituvat maksassa, mikä johtaa siihen, että maksa joutuu tekemään töitä tuplasti. Tämä voi puolestaan lisätä veren alkoholipitoisuutta, mikä puolestaan voisi lisätä sen vaikutuksia elimistössä seuraavana aamuna.
Myytti 3: Ibuprofeeni voi aiheuttaa riippuvuutta
On yleistä yhdistää mietojen kipulääkkeiden ja tulehduskipulääkkeiden käyttö monimutkaisempiin kipulääkkeisiin, kuten opioideihin. Ibuprofeenien, jotka kuuluvat mietojen kipulääkkeiden ja tulehduskipulääkkeiden joukkoon, ei ole todettu aiheuttavan riippuvuutta tai pitkäaikaisesta tai jatkuvasta käytöstä johtuvaa toleranssia. Toisin sanoen ibuprofeenin käyttö lyhyiden jaksojen ajan sekä määrättyjen ohjeiden noudattaminen eivät aiheuta potilaalle impulsiivista tarvetta jatkaa lääkkeen käyttöä.
On kuitenkin totta, että joskus sinusta voi tuntua siltä, että oma toleranssi lääkkeen vaikutusta kohden kasvaa tai vastaavasti voi vaikuttaa, että lääkkeen teho laskee. Syynä tähän löytyy kuitenkin useimmiten kivun voimakkuudesta eikä niinkään lääkkeen tehottomuudesta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mitä lääkeopioidit ovat ja mihin niitä käytetään?
Myytti 4: Ibuprofeenin käyttö voi johtaa maksaongelmiin
Ibuprofeenia koskevien myyttien joukosta voimme löytää lopuksi mahdolliset maksan haittavaikutukset, joita tämä lääke voi tuottaa. On hyvin yleistä sekoittaa ibuprofeenin käyttö maksavaurioihin, sillä toisella hyvin yleisellä kipulääkkeellä, parasetamolilla, voi olla tämänkaltaisia haittavaikutuksia.
Totuus on kuitenkin se, että ibuprofeeni ei vahingoita maksaa, mutta toisaalta sen vaikutukset voivat heijastua vatsaan ja tästä syystä ibuprofeenin käyttö voi altistaa vatsahaavan syntymiselle. Toisaalta taas parasetamoli on hepatoksinen eli myrkyllinen maksalle.
Kuten voimme nyt nähdä, nämä 4 myyttiä ibuprofeenista yhdessä monien muiden uskomusten kanssa ovat hyvin yleisiä väestön keskuudessa. Vaikka kyseessä onkin apteekista täysin ilman reseptiä saatava lääke, on suositeltavaa, että käännyt aina ammattilaisen puoleen aloittaessasi itselääkityksen ibuprofeenilla tai millä tahansa muulla miedolla kipulääkkeellä.
Ibuprofeenia koskevat myytit johtuvat suurelta osin sekaannuksesta, joka syntyy tämän lääkkeen ja parasetamolin välillä. Murramme tässä artikkelissa 4 myyttiä ibuprofeenista ja sen käytöstä jakamalla totuuden näiden huhupuheiden takana.
Vaikka joidenkin lääkkeiden ostoa varten ei tarvita erillistä lääkärin määräämää reseptiä, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kyseisellä lääkkeellä olisi erityisiä käyttösuosituksia. Minkä tahansa lääkkeen väärinkäyttö voi johtaa vakaviin terveysongelmiin.
Tästä syystä sekä ibuprofeenin että minkä tahansa muun reseptivapaan lääkkeen osalta on tärkeää, että jokainen meistä on tietoinen sen mahdollisista haittavaikutuksista. Katsotaanpa siis niitä neljää myyttiä ibuprofeenista ja sen käytöstä.
Mikä on ibuprofeeni?
Ibuprofeeni on lääke, joka kuuluu ei-steroidisten kipulääkkeiden ryhmään. Sitä käytetään ennen kaikkea kivun ja tulehdusten hoitoon sekä kuumeen laskemiseen.
Huolimatta siitä, että se on niin laajalti käytetty lääke ja se on yleisesti ottaen luokiteltu turvalliseksi käyttää, ibuprofeenilla – kuten millä tahansa muullakin lääkkeellä – on silti joitakin haittavaikutuksia. Niiden joukossa ovat:
- Allergiset reaktiot
- Sydän- ja verisuoniongelmat
- Vatsaongelmat, kuten vatsahaava
Tästä syystä on välttämätöntä huolehtia siitä, että käytät järkevästi ja turvallisesti tätä lääkettä, kuten mitä tahansa muutakin apteekista saatavaa reseptivapaata lääkettä. Ennen lääkkeen ottamista on jokaisen kuluttajan vastuulla selvittää, mihin käyttötarkoitukseen kyseinen lääke on suunnattu ja millaisia haittavaikutuksia sillä voi olla.
Myytti 1: Parasetamoli ja ibuprofeeni ovat sama asia
Se, että ibuprofeeni palvelee samaa tarkoitusta kuin parasetamoli, on yksi yleisimmistä ibuprofeenia koskevista myyteistä ympäri maailmaa. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
On hyvä pitää mielessä, että parasetamolilla ei ole tulehdusta vastaan taistelevia vaikutuksia toisin kuin ibuprofeenilla, joten silloin, kun etsit lääkettä tulehduksen hoitoon, ibuprofeeni on luonnollisesti parasetamolia parempi vaihtoehto. Esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi kuukautisista johtuvat krampit, jotka liittyvät munasarjojen tulehdukseen, eli tässä tapauksessa ibuprofeeni on parasetamolia tehokkaampi lääke.
Toisaalta taas parasetamoli on tehokkaampi lääke kuumeisten oireiden hoitoon, vaikka sekä parasetamolilla että ibuprofeenilla on kuumetta laskevia vaikutuksia.
Sinua voi myös kiinnostaa: Keuhkokuumeen hoito: kaikki mitä sinun tulee siitä tietää
Myytti 2: Ibuprofeenin ottaminen ennen alkoholin nauttimista ehkäisee krapulaa
On hyvin yleistä, että erityisesti nuoret keksivät erilaisia keinoja baari-illan jälkeisen krapulan ja huonon olon ehkäisemiseksi. Näiden myyttien joukosta yksi yleisimmistä uskomuksista on se, että ibuprofeenin ottaminen ennen juhlimista auttaisi estämään seuraavan aamun pahaa oloa.
Tämä uskomus on täysin väärä. Itse asiassa ibuprofeenilla voi olla tässä tapauksessa täysin päinvastainen vaikutus, sillä mikäli otat ibuprofeenia ja juot sitten alkoholia, et ehkäise krapulaa, vaan voit jopa pahentaa sitä.
Syynä tähän on se, että molemmat aineet metaboloituvat maksassa, mikä johtaa siihen, että maksa joutuu tekemään töitä tuplasti. Tämä voi puolestaan lisätä veren alkoholipitoisuutta, mikä puolestaan voisi lisätä sen vaikutuksia elimistössä seuraavana aamuna.
Myytti 3: Ibuprofeeni voi aiheuttaa riippuvuutta
On yleistä yhdistää mietojen kipulääkkeiden ja tulehduskipulääkkeiden käyttö monimutkaisempiin kipulääkkeisiin, kuten opioideihin. Ibuprofeenien, jotka kuuluvat mietojen kipulääkkeiden ja tulehduskipulääkkeiden joukkoon, ei ole todettu aiheuttavan riippuvuutta tai pitkäaikaisesta tai jatkuvasta käytöstä johtuvaa toleranssia. Toisin sanoen ibuprofeenin käyttö lyhyiden jaksojen ajan sekä määrättyjen ohjeiden noudattaminen eivät aiheuta potilaalle impulsiivista tarvetta jatkaa lääkkeen käyttöä.
On kuitenkin totta, että joskus sinusta voi tuntua siltä, että oma toleranssi lääkkeen vaikutusta kohden kasvaa tai vastaavasti voi vaikuttaa, että lääkkeen teho laskee. Syynä tähän löytyy kuitenkin useimmiten kivun voimakkuudesta eikä niinkään lääkkeen tehottomuudesta.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mitä lääkeopioidit ovat ja mihin niitä käytetään?
Myytti 4: Ibuprofeenin käyttö voi johtaa maksaongelmiin
Ibuprofeenia koskevien myyttien joukosta voimme löytää lopuksi mahdolliset maksan haittavaikutukset, joita tämä lääke voi tuottaa. On hyvin yleistä sekoittaa ibuprofeenin käyttö maksavaurioihin, sillä toisella hyvin yleisellä kipulääkkeellä, parasetamolilla, voi olla tämänkaltaisia haittavaikutuksia.
Totuus on kuitenkin se, että ibuprofeeni ei vahingoita maksaa, mutta toisaalta sen vaikutukset voivat heijastua vatsaan ja tästä syystä ibuprofeenin käyttö voi altistaa vatsahaavan syntymiselle. Toisaalta taas parasetamoli on hepatoksinen eli myrkyllinen maksalle.
Kuten voimme nyt nähdä, nämä 4 myyttiä ibuprofeenista yhdessä monien muiden uskomusten kanssa ovat hyvin yleisiä väestön keskuudessa. Vaikka kyseessä onkin apteekista täysin ilman reseptiä saatava lääke, on suositeltavaa, että käännyt aina ammattilaisen puoleen aloittaessasi itselääkityksen ibuprofeenilla tai millä tahansa muulla miedolla kipulääkkeellä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Espallargas Vargas, I., & Rodríguez De La Serna, A. (2004). Ibuprofeno. DOLOR. https://doi.org/10.2165/00128415-201214270-00079
- Bejarano, P. F. (2016). Ibuprofeno y analgesia. Ibuprofeno y Analgesia.
- Carabaño Aguado, I., Jiménez López, I., López-Cerón Pinilla, M., Calvo García, I., Pello Lázaro, A. M., Balugo Bengoechea, P., … Ruiz Contreras, J. (2005). Eficacia de ibuprofeno y paracetamol como antitérmicos. Anales de Pediatria. https://doi.org/10.1157/13071307
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.