Keuhkokuumeen hoito: kaikki mitä sinun tulee siitä tietää
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Ensinnäkin keuhkokuumeen hoito riippuu potilaalla mahdollisesti olevasta keuhkokuumetyypistä. Sen pohjalta lääkärin täytyy pohtia monia tärkeitä tekijöitä määrittääkseen asianmukaisen hoidon tapauskohtaisesti. Näiden tekijöiden joukossa ovat muun muassa potilaan oireet ja ikä.
Keuhkokuumetyypit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:
- Kotihoitoinen keuhkokuume. Potilaat voivat saada kotisyntyisen keuhkokuumeen päivittäisistä tekemisistään.
- Sairaalahoitoinen keuhkokuume. Tällainen keuhkokuume viittaa potilaisiin, jotka saavat keukokuumeen sairaalassa ollessaan. Näiden tapauksien on taipumus olla vakavampia, sillä se ei ole potilaan ainoa koettelemus, joka vaatii hoitoa. Toisin sanoen siitä muodostuu uusi ongelma. Niiden on taipumus olla sairaalassa esiintyviä bakteeritulehduksia. Ne ovat yleensä myös melko vastustuskykyisiä ihmisillä, jotka ovat sairaita tai toipuvat muista sairauksista. Siitä syystä sairaalahoitoisia keuhkokuumetapauksia on vaikeampia hoitaa.
Kaikentyyppiset keuhkokuumeet voivat johtaa verenmyrkytykseen, jota tapahtuu silloin kun infektio leviää verenkiertoon. Jos tapaus johtaa verenmyrkytykseen, voi keuhkokuume johtaa iäkkäämmillä potilailla tai heikon immuunijärjestelmän omaavilla potilailla kuolemaan. Siitä syystä on erittäin tärkeää käyttää hoitoa tapauskohtaisesti jokaisen potilaan erityisten tarpeiden mukaisesti.
Koska hoitoja onkin tarjolla paljon eri potilasryhmille, meidän ei pitäisi tehdä nopeita johtopäätöksiä ja turvautua yleistykseen.
Kaikista sopivin henkilö parhaan hoidon määrittämiseksi on lääkäri.
Mikä keuhkokuumetta aiheuttaa?
Keuhkokuume voi johtua bakteeri-, virus- tai sienitulehduksesta. Syyn tai etiologian mukaan lääkärit voivat määritellä hoidon tai muun vaihtoehdon.
Voidaksemme ymmärtää näitä hoitoja, tarkastellaan tämän sairauden kolmea aiheuttajaa:
Lue myös: Keuhkokuumeen oireet ja hoitokeinot
Virusperäinen keuhkokuume
Tällaisen keuhkokuumeen ilmeisimmät esimerkit ovat viruksen aiheuttamia, kuten flunssa tai vesirokko.
Bakteerikeuhkokuume
Siihen kuuluvat:
- Pneumokokki
- Stafylokokki
- Gram-negatiiviset bakteerit (-)
- Hemofilus
- Klebsiella
- E. coli
- Pseudomonas aeruginosa
Bakteeriryhmässä on myös epätyypillisiä keuhkokuumetyyppejä. Epätyypilliset keuhkokuumetyypit kehittyvät hitaammin kuin normaalissa tapauksessa. Niitä ei havaita helposti kliinisissä kuvissa ja keuhkokuumetta aiheuttavien tekijöiden on taipumus olla vähemmän yleisiä.
Epätyypillistä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereita ovat: legionella, mykoplasma, klamydia.
Sienen aiheuttama keuhkokuume
Tällainen keuhkokuume johtuu sienistä kuten candida tai pneumocystis jiroveci. Tällainen keuhkokuume on yleisempää potilailla, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, kuten esimerkiksi HIV– tai AIDS-potilailla.
Keuhkokuumeen hoito
Yleisesti ottaen keuhkokuumeen hoitoon kuuluu antibioottien antaminen potilaalle. Infektion aiheuttajasta, sen ominaispiirteistä ja potilaan yleisestä terveydentilasta riippuen lääkärit määräävät tiettyjä antibiootteja tai voivat valita useiden antibioottien yhdistelmän.
Ne ovat hoitotyyppejä, joita käytetään etiologian mukaan.
Pneumokokki
Yleisin keuhkokuume tässä ryhmässä on streptokokki. Tällaisten tapausten hoitamiseksi lääkärit antavat amoksilliinia. On kuitenkin suuri mahdollisuus, että potilas on vastustuskykyinen tälle antibiootille.
Jos keho osoittaa vastustuskykyä, voi hoitoon sisältyä muita lääkitystapoja:
- Kefalosporiinit
- Klindamysiini
- Kefuroksiimi
- Erytromysiini (vakavammissa infektiotapauksissa)
Streptokokkiin on myös olemassa rokotus. Se on tarkoitettu lapsille ja yli 50-vuotiaille ihmisille. Se ei kuitenkaan ehkäise keuhkokuumetta, joka johtuu muista aiheuttajista, kuten jostakin yllä mainituista.
Stafylokokki
Tällaisten keuhkokuumetyyppien pääaiheuttaja on stafylokokki. Tällaisen keuhkokuumeen hoitoa kutsutaan penisilliiniksi.
Käytössä olevia penisilliinityyppejä ovat muun muassa:
- Flukloksasilliini. Tämä lääke toimii vastareaktiona mikrobien beeta-laktaaniin (penisilliini).
- Kefalosporiineihin sisältyy kefalotiinia ja kefamandolia.
- Klindamysiini. Tehokas 90 % bakteerikantoja vastaan.
Gram-negatiiviset bakteerit
Gram-negatiivisten bakteerien ryhmässä keuhkokuumeen pääaiheuttajia ovat:
- Hemofilus
- Klebsiella
- E. coli
- Pseudomonas aeruginosa
Oikeat hoitokeinot näille ovat:
- Hemofilus. Hemofilukseen on olemassa rokotus. Kaikkia lapsia suositellaan rokotettavaksi ehkäisevänä toimenpiteenä. Sulfatrimetopriimi on oikea lääkevalinta, koska kyseessä on trimetopriimiä ja sulfametoksasolia yhdistävä antibiootti. Muita antibiootteja ovat: kefalosporiinit gram-negatiivisille bakteereille, amoksisilliini, fluorokinololit ja atsitromysiini.
- Klebsiella. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen ampisilliinille sekä lukuisille beeta-laksaaneille. Se on kuitenkin hyvin altis aminoglykosideille ja kefalosporiiniantibiooteille.
- E. coli. Tähän bakteeriin kohdistuva keuhkokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa hengittämisen tukemiseksi. Siten potilas saa riittävän määrän happea. Tällaisissa tapauksissa lääkärit pyrkivät antamaan fluorokinoloneja ja kefalosporiineja kuten kefiksiimiä, kefpodoksiimiä ja kefdiniriä.
- Pseudomonas aeruginosa. Voidakseen käyttää tehokasta hoitoa näihin tapauksiin, lääkärin tulee ottaa koepala ja perustaa hoito sen tulosten mukaiseksi. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen lukuisille antibiooteille.
Epätyypillisen keuhkokuumeen hoito
Legionella
- Legionellaa vastaan taisteleva lääke on erytromysiini.
- Jos tapaus on vakava, voidaan erytromysiiniä täydentää rifampisiinilla.
- Muita vaihtoehtoja voivat olla siprofloksasiini, asitromysiini tai muut lääkärin määräämät lääkkeet.
Mykoplasma
Useimmat tämän bakteerin tartunnan saaneet potilaat pääsevät yli infektiosta hoidon kanssa tai ilman sitä. Ensimmäisessä tapauksessa oikea antibioottivalinta on erytromysiini.
Hoitokeinoihin voi kuitenkin kuulua myös:
- Tetrasykliini
- Klaritromoysiini
- Atsitromysiini
Klamydian aiheuttaman keuhkokuumeen hoito
Tämä bakteeri johtaa yleensä vakaviin tapauksiin, jotka vaativat sairaalahoitoa. Hoitoihin kuuluu yleensä doksykliinin antaminen, lukuunottamatta potilaita, jotka kärsivät kroonisista sydänkohtauksiin tai muihin ongelmiin liittyvistä sairauksista.
Muita yleisesti käytettyjä lääkkeitä tällaisissa infektiotapauksissa ovat erytromysiini ja tetrasykliini. Hoito kestää yleensä 10-21 päivää.
Virusperäisen keuhkokuumeen hoito
Kun keuhkokuume on viruksen aiheuttama, ovat virusten vastaiset lääkkeet, kuten asikloviiri, suositeltavia herpeksestä tai vesirokosta johtuvien keuhkoinfektioiden hoidossa.
Sytomegaloviruksen (CMV) aiheuttamaa keuhkokuumetta voidaan hoitaa gansikloviirillä. Sen ei ole kuitenkaan osoitettu olevan tehokas AIDS-potilaisiin.
Jotkut potilaat kehittävät jälkibakteeri-infektioita, jotka pakottavat heidät käymään läpi antibioottikuurin. Jos potilaalla on virusinfektio, on suositeltavaa ottaa kuumetta vähentävää kipu- ja yskänlääkettä.
Lue myös: 8 keuhkokuumeen oiretta
Sienen aiheuttaman keuhkokuumeen hoito
Tässä tapauksessa lääkärit antavat sienen vastaisia lääkkeitä, joita ovat:
- Amfoterisiini B
- Flukonatsoli
- Itrakonatsoli
- Flusytosiini
Näillä lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Käyttäjien pitäisi ilmoittaa lääkärille, mikäli he kokevat seuraavia oireita:
- Lisääntyvä herkkyys auringolle (varsinkin silmien kohdalla)
- Kuume
- Vilunväreet
- Ihottuma
- Kutina
- Ripuli
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Ensinnäkin keuhkokuumeen hoito riippuu potilaalla mahdollisesti olevasta keuhkokuumetyypistä. Sen pohjalta lääkärin täytyy pohtia monia tärkeitä tekijöitä määrittääkseen asianmukaisen hoidon tapauskohtaisesti. Näiden tekijöiden joukossa ovat muun muassa potilaan oireet ja ikä.
Keuhkokuumetyypit voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:
- Kotihoitoinen keuhkokuume. Potilaat voivat saada kotisyntyisen keuhkokuumeen päivittäisistä tekemisistään.
- Sairaalahoitoinen keuhkokuume. Tällainen keuhkokuume viittaa potilaisiin, jotka saavat keukokuumeen sairaalassa ollessaan. Näiden tapauksien on taipumus olla vakavampia, sillä se ei ole potilaan ainoa koettelemus, joka vaatii hoitoa. Toisin sanoen siitä muodostuu uusi ongelma. Niiden on taipumus olla sairaalassa esiintyviä bakteeritulehduksia. Ne ovat yleensä myös melko vastustuskykyisiä ihmisillä, jotka ovat sairaita tai toipuvat muista sairauksista. Siitä syystä sairaalahoitoisia keuhkokuumetapauksia on vaikeampia hoitaa.
Kaikentyyppiset keuhkokuumeet voivat johtaa verenmyrkytykseen, jota tapahtuu silloin kun infektio leviää verenkiertoon. Jos tapaus johtaa verenmyrkytykseen, voi keuhkokuume johtaa iäkkäämmillä potilailla tai heikon immuunijärjestelmän omaavilla potilailla kuolemaan. Siitä syystä on erittäin tärkeää käyttää hoitoa tapauskohtaisesti jokaisen potilaan erityisten tarpeiden mukaisesti.
Koska hoitoja onkin tarjolla paljon eri potilasryhmille, meidän ei pitäisi tehdä nopeita johtopäätöksiä ja turvautua yleistykseen.
Kaikista sopivin henkilö parhaan hoidon määrittämiseksi on lääkäri.
Mikä keuhkokuumetta aiheuttaa?
Keuhkokuume voi johtua bakteeri-, virus- tai sienitulehduksesta. Syyn tai etiologian mukaan lääkärit voivat määritellä hoidon tai muun vaihtoehdon.
Voidaksemme ymmärtää näitä hoitoja, tarkastellaan tämän sairauden kolmea aiheuttajaa:
Lue myös: Keuhkokuumeen oireet ja hoitokeinot
Virusperäinen keuhkokuume
Tällaisen keuhkokuumeen ilmeisimmät esimerkit ovat viruksen aiheuttamia, kuten flunssa tai vesirokko.
Bakteerikeuhkokuume
Siihen kuuluvat:
- Pneumokokki
- Stafylokokki
- Gram-negatiiviset bakteerit (-)
- Hemofilus
- Klebsiella
- E. coli
- Pseudomonas aeruginosa
Bakteeriryhmässä on myös epätyypillisiä keuhkokuumetyyppejä. Epätyypilliset keuhkokuumetyypit kehittyvät hitaammin kuin normaalissa tapauksessa. Niitä ei havaita helposti kliinisissä kuvissa ja keuhkokuumetta aiheuttavien tekijöiden on taipumus olla vähemmän yleisiä.
Epätyypillistä keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereita ovat: legionella, mykoplasma, klamydia.
Sienen aiheuttama keuhkokuume
Tällainen keuhkokuume johtuu sienistä kuten candida tai pneumocystis jiroveci. Tällainen keuhkokuume on yleisempää potilailla, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, kuten esimerkiksi HIV– tai AIDS-potilailla.
Keuhkokuumeen hoito
Yleisesti ottaen keuhkokuumeen hoitoon kuuluu antibioottien antaminen potilaalle. Infektion aiheuttajasta, sen ominaispiirteistä ja potilaan yleisestä terveydentilasta riippuen lääkärit määräävät tiettyjä antibiootteja tai voivat valita useiden antibioottien yhdistelmän.
Ne ovat hoitotyyppejä, joita käytetään etiologian mukaan.
Pneumokokki
Yleisin keuhkokuume tässä ryhmässä on streptokokki. Tällaisten tapausten hoitamiseksi lääkärit antavat amoksilliinia. On kuitenkin suuri mahdollisuus, että potilas on vastustuskykyinen tälle antibiootille.
Jos keho osoittaa vastustuskykyä, voi hoitoon sisältyä muita lääkitystapoja:
- Kefalosporiinit
- Klindamysiini
- Kefuroksiimi
- Erytromysiini (vakavammissa infektiotapauksissa)
Streptokokkiin on myös olemassa rokotus. Se on tarkoitettu lapsille ja yli 50-vuotiaille ihmisille. Se ei kuitenkaan ehkäise keuhkokuumetta, joka johtuu muista aiheuttajista, kuten jostakin yllä mainituista.
Stafylokokki
Tällaisten keuhkokuumetyyppien pääaiheuttaja on stafylokokki. Tällaisen keuhkokuumeen hoitoa kutsutaan penisilliiniksi.
Käytössä olevia penisilliinityyppejä ovat muun muassa:
- Flukloksasilliini. Tämä lääke toimii vastareaktiona mikrobien beeta-laktaaniin (penisilliini).
- Kefalosporiineihin sisältyy kefalotiinia ja kefamandolia.
- Klindamysiini. Tehokas 90 % bakteerikantoja vastaan.
Gram-negatiiviset bakteerit
Gram-negatiivisten bakteerien ryhmässä keuhkokuumeen pääaiheuttajia ovat:
- Hemofilus
- Klebsiella
- E. coli
- Pseudomonas aeruginosa
Oikeat hoitokeinot näille ovat:
- Hemofilus. Hemofilukseen on olemassa rokotus. Kaikkia lapsia suositellaan rokotettavaksi ehkäisevänä toimenpiteenä. Sulfatrimetopriimi on oikea lääkevalinta, koska kyseessä on trimetopriimiä ja sulfametoksasolia yhdistävä antibiootti. Muita antibiootteja ovat: kefalosporiinit gram-negatiivisille bakteereille, amoksisilliini, fluorokinololit ja atsitromysiini.
- Klebsiella. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen ampisilliinille sekä lukuisille beeta-laksaaneille. Se on kuitenkin hyvin altis aminoglykosideille ja kefalosporiiniantibiooteille.
- E. coli. Tähän bakteeriin kohdistuva keuhkokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa hengittämisen tukemiseksi. Siten potilas saa riittävän määrän happea. Tällaisissa tapauksissa lääkärit pyrkivät antamaan fluorokinoloneja ja kefalosporiineja kuten kefiksiimiä, kefpodoksiimiä ja kefdiniriä.
- Pseudomonas aeruginosa. Voidakseen käyttää tehokasta hoitoa näihin tapauksiin, lääkärin tulee ottaa koepala ja perustaa hoito sen tulosten mukaiseksi. Tämä bakteeri on vastustuskykyinen lukuisille antibiooteille.
Epätyypillisen keuhkokuumeen hoito
Legionella
- Legionellaa vastaan taisteleva lääke on erytromysiini.
- Jos tapaus on vakava, voidaan erytromysiiniä täydentää rifampisiinilla.
- Muita vaihtoehtoja voivat olla siprofloksasiini, asitromysiini tai muut lääkärin määräämät lääkkeet.
Mykoplasma
Useimmat tämän bakteerin tartunnan saaneet potilaat pääsevät yli infektiosta hoidon kanssa tai ilman sitä. Ensimmäisessä tapauksessa oikea antibioottivalinta on erytromysiini.
Hoitokeinoihin voi kuitenkin kuulua myös:
- Tetrasykliini
- Klaritromoysiini
- Atsitromysiini
Klamydian aiheuttaman keuhkokuumeen hoito
Tämä bakteeri johtaa yleensä vakaviin tapauksiin, jotka vaativat sairaalahoitoa. Hoitoihin kuuluu yleensä doksykliinin antaminen, lukuunottamatta potilaita, jotka kärsivät kroonisista sydänkohtauksiin tai muihin ongelmiin liittyvistä sairauksista.
Muita yleisesti käytettyjä lääkkeitä tällaisissa infektiotapauksissa ovat erytromysiini ja tetrasykliini. Hoito kestää yleensä 10-21 päivää.
Virusperäisen keuhkokuumeen hoito
Kun keuhkokuume on viruksen aiheuttama, ovat virusten vastaiset lääkkeet, kuten asikloviiri, suositeltavia herpeksestä tai vesirokosta johtuvien keuhkoinfektioiden hoidossa.
Sytomegaloviruksen (CMV) aiheuttamaa keuhkokuumetta voidaan hoitaa gansikloviirillä. Sen ei ole kuitenkaan osoitettu olevan tehokas AIDS-potilaisiin.
Jotkut potilaat kehittävät jälkibakteeri-infektioita, jotka pakottavat heidät käymään läpi antibioottikuurin. Jos potilaalla on virusinfektio, on suositeltavaa ottaa kuumetta vähentävää kipu- ja yskänlääkettä.
Lue myös: 8 keuhkokuumeen oiretta
Sienen aiheuttaman keuhkokuumeen hoito
Tässä tapauksessa lääkärit antavat sienen vastaisia lääkkeitä, joita ovat:
- Amfoterisiini B
- Flukonatsoli
- Itrakonatsoli
- Flusytosiini
Näillä lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Käyttäjien pitäisi ilmoittaa lääkärille, mikäli he kokevat seuraavia oireita:
- Lisääntyvä herkkyys auringolle (varsinkin silmien kohdalla)
- Kuume
- Vilunväreet
- Ihottuma
- Kutina
- Ripuli
- Pahoinvointi
- Oksentelu
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Trapani, D., & Bonzi, M. (2015). Antibiotic treatment strategies for community-acquired pneumonia in adults. Internal and Emergency Medicine. https://doi.org/10.1007/s11739-015-1291-8
- Chawla, R. (2008). Epidemiology, etiology, and diagnosis of hospital-acquired pneumonia and ventilator-associated pneumonia in Asian countries. American Journal of Infection Control. https://doi.org/10.1016/j.ajic.2007.05.011
- Howie, S. R. C., Hamer, D. H., & Graham, S. M. (2016). Pneumonia. In International Encyclopedia of Public Health. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-803678-5.00334-9
- Morejón García, Moisés. (2013). Betalactamasas de espectro extendido. Revista Cubana de Medicina, 52(4), 272-280. Recuperado en 03 de mayo de 2021, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-75232013000400006&lng=es&tlng=es.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.