Mistä lievä hartiapunosvamma johtuu?

Lievä hartiapunosvamma on melko yleinen. Jotkut kutsuvat tätä vammaa “polttavaksi”, koska se ilmenee polttavana tunteena käsivarressa. Sitä esiintyy usein kontaktilajien harrastajilla, kuten paini tai rugby. Sillä voi kuitenkin olla muitakin syitä.

Hartiapunos muodostuu hermokimpusta, joka välittää hermoimpulsseja käteen, käsivarteen ja olkapäähän. Vaikka vamma on yleensä väliaikainen, se johtaa joskus komplikaatioihin. Siksi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa se. Tässä kaikki yksityiskohdat.

Mikä on lievä hartiapunosvamma?

Hartiapunos on hermokimppu. Se muodostuu pääasiassa kaulahermojen C5, C6, C7, C8 ja T1 päähaaroista. Se ulottuu myös kaulaan, kainaloon ja käsivarteen. Sen pääasiallinen tehtävä on hermottaa olkapäätä, käsivartta ja kättä.

Sen sijainnin vuoksi vammat ovat yleisiä. Mayo Clinicin asiantuntijoiden mukaan niitä syntyy, kun hartiapunoksen muodostavat hermot venyvät, repeytyvät tai puristuvat.

Sen pääasiallinen kliininen oire on käsivarren polttava tai kirvelevä tunne. Sitä esiintyy melko säännöllisesti kontaktilajien harrastajilla niiden aiheuttamien iskujen vuoksi. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa syy.

Vaikka kyseessä ei yleensä ole vakava vamma, on tärkeää, että se diagnosoidaan ja hoidetaan asianmukaisesti komplikaatioiden välttämiseksi. Kun vamma on vakava, se voi johtaa käden halvaantumiseen. Tämä on kuitenkin yleisempää auto-onnettomuuksissa tai synnytyksen aikana.

Lue tämäkin: Lihasvammasta toipuminen viidellä tavalla

Mikä voi aiheuttaa lievän hartiapunosvamman?

Lievä hartiapunosvamma aiheutuu tavallisesti jommankumman hartiapunoksen muodostavan hermon venähdyksestä tai puristuksesta. Tämä voi tapahtua, kun pää liikkuu äkillisesti sivulle.

Usein vamman aiheuttaa myös se, että olkapää painetaan alaspäin samalla, kun niska venytetään liian pitkälle ylöspäin, mikä aiheuttaa hermojen liiallisen venytyksen. Molemmat tilanteet ovat yleensä seurausta traumasta.

Samaan aikaan solisluuhun kohdistuvasta voimakkaasta iskusta voi aiheutua lievä hartiapunosvamma. Useimmissa tapauksissa se liittyy kontaktiurheiluun, esimerkiksi jalkapalloon tai painiin.

Se voi kuitenkin johtua myös mistä tahansa muusta syystä aiheutuneesta traumasta. On mahdollista, että vamma johtuu kasvaimesta, joka puristaa jotakin hermoa. Myös joidenkin kasvainten hoitoon käytetty sädehoito on yhdistetty tähän patologiaan.

Lue lisää: 7 tapaa vahvistaa hartioita

Riskitekijät

Ensimmäinen riskitekijä lievän hartiapunosvamman saamiselle on kontaktiurheilu. The Center for Musculoskeletal Disorders –lehden artikkelin mukaan lähes 70 prosenttia amerikkalaisen jalkapallon pelaajista on joskus kärsinyt tästä vammasta.

Toinen todennäköisyyttä lisäävä tekijä on selkärangan ahtauma. Tämä on tila, jossa selkäydinkanava on tavallista kapeampi. Tämän seurauksena selkäydin ja hermot voivat joutua puristuksiin.

Liitännäisoireet

Lievä hartiapunosvamma aiheuttaa polttavaa tunnetta. Se muistuttaa sähköiskua, joka leviää käsivartta pitkin polttavan tunteen tavoin. Se kestää yleensä muutaman sekunnin tai minuutin.

Koska se liittyy traumaan, kipu iskun alueella on yleistä. Vaurioitunut käsivarsi tuntuu yleensä tunnottomalta ja heikolta. Ongelmana on, että nämä oireet jatkuvat joillakin ihmisillä päiviä tai jopa viikkoja.

Milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen?

Vaikka se on useimmissa tapauksissa väliaikaista ja rajoittunutta, on aina suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen, varsinkin jos tämä polttava tunne jatkuu tai toistuu. Vakavan vamman riskiä ei voi koskaan aliarvioida.

On tärkeää tutkia tämäntyyppiset vammat, koska ne voivat aiheuttaa pysyviä tiloja. Jos edellä kuvattujen oireiden lisäksi ilmenee muita varoitusmerkkejä, kuten niskakipua tai voimakasta heikkoutta, on hakeuduttava välittömästi sairaalaan tai ensiapuun.

Miten lievä hartiapunosvamma diagnosoidaan?

Lievän hartiapunosvamman diagnosointi voi olla monimutkaista. On tärkeää, että lääkäri tietää kaikki onnettomuuden tai iskun yksityiskohdat sekä oireet. Myös perusteellinen lääkärintarkastus olisi tehtävä.

Usein tarvitaan kuitenkin useita lisätestejä muiden mahdollisten vammojen poissulkemiseksi. Yksi yleisimmin käytetyistä on röntgenkuvaus. Sen avulla voidaan todeta, onko solisluussa tai muussa luussa murtuma.

Joskus tehdään testejä sen tarkistamiseksi, johtavatko hermot impulsseja asianmukaisesti. Myös elektromyografiaa käytetään usein. Tässä testissä arvioidaan lihasten sähköistä toimintaa.

Jos epäillään, että vamma voi koskea selkäydintä tai hermojuuria, voidaan tehdä CT-myelogrammi. Tämä on monimutkainen testi, jonka avulla saadaan yksityiskohtaisempi kuva näistä alueista. Myös magneettikuvauksesta voi olla apua.

Saatavilla olevat hoidot

Onneksi monet lievän hartiapunosvamman saaneet eivät tarvitse hoitoa. Tapauksissa, joissa hoito on kuitenkin tarpeen, se riippuu vamman vakavuudesta. On olemassa ei-kirurgisia ja kirurgisia hoitoja.

Ei-kirurgiset hoidot

Yksi perustavanlaatuisimmista asioista, kuten selitetään OrthoInfon artikkelissa, on estää vamman paheneminen. Jos syynä on siis ollut urheilutoiminta, sitä ei pidä aloittaa uudelleen ennen kuin oireet ovat kokonaan hävinneet.

Monissa tapauksissa suositellaan fysioterapiaa. Erityisillä harjoituksilla voidaan estää lihasten surkastumista tai nivelten kärsimystä. Tämän hoidon tulisi olla erikoislääkärin ohjaamaa.

Kirurginen hoito

Jos vamma ei parane seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana, hermovaurio voi olla korjaantumaton. On kuitenkin olemassa erilaisia kirurgisia tekniikoita, joilla tällainen vamma voidaan korjata. Ne suositellaan tehtäväksi vähintään kuuden kuukauden kuluttua vammasta.

Yksi tekniikoista on hermosiirre. Siinä vaurioitunut hermoalue poistetaan ja korvataan toisesta kehon osasta peräisin olevalla hermolla. Näin hermoimpulssit pääsevät jälleen kulkemaan alueen läpi.

On olemassa muitakin kirurgisia hoitoja, kuten neurolyysi tai hermon tai lihaksen siirto. Kaikilla näillä tekniikoilla pyritään samaan kuin edellä mainituilla: korjaamaan hermo tuntoaistin ja liikkuvuuden palauttamiseksi.

Lue lisää: Parhaat ja tehokkaimmat fysioterapiahoidot

Voidaanko lievää hartiapunosvammaa ehkäistä?

Lievää hartiapunosvammaa ei aina voida ehkäistä. Family Doctor -lehden artikkelissa selitetään, että on kuitenkin olemassa joitakin yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat auttaa. Esimerkiksi olkapää- ja niskalihasten vahvistaminen on suositeltavaa.

Jos harrastat kontaktilajeja, käytä aina suojavarusteita. Erityisesti niskan alue on suojattava. On myös suositeltavaa venytellä lihaksia ennen ja jälkeen jokaisen liikuntasuorituksen.

Kun vamma on syntynyt, on suositeltavaa pitää kyseinen alue liikkeessä. Muuten nivelet voivat jäykistyä lyhyessä ajassa tai lihakset voivat surkastua. Pyri joka tapauksessa aina kääntymään lääkärin puoleen ja noudattamaan hänen ohjeitaan.