Logo image
Logo image

Yleisimmät syyt vasemman käsivarren puutumiseen

3 minuuttia
Vasemman käsivarren puutuminen tai muu epämiellyttävä tuntemus voi olla varsin häiritsevä oire. Usein se yhdistetään lääketieteessä sydäninfarktiin. Monia muitakin syitä puutuneisuuteen kuitenkin on.
Yleisimmät syyt vasemman käsivarren puutumiseen
Karina Valeria Atchian

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Karina Valeria Atchian

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Vasemman käsivarren puutuminen on poikkeava tuntemus, josta jotkut saattavat kärsiä jossakin vaiheessa elämäänsä. Monen mielestä oire on häiritsevä, sillä se yhdistetään yleensä mahdolliseen sydänkohtaukseen. Tässä artikkelissa esittelemme yleisimmät syyt vasemman käsivarren puutumiseen.

Puutuminen toisessa tai molemmissa käsivarsissa on itse asiassa suhteellisen yleinen tuntemus, joka voi johtua useista syistä. Syy voi todellakin olla myös sydänperäinen. Kiinnitä siihen siis huomiota, sillä se saattaa vaatia käyntiä päivystyksessä.

Huomioitavia asioita ovat mahdolliset muut oireet käsivarren puutumisen lisäksi, kuten niskakipu, rintakipu, ahdistus, oksentelu ja niin edelleen. Kiinnitä huomiota myös siihen, voimistuuko kipu liikkuessa vai ilmeneekö sitä oltuasi pitkään epämukavassa asennossa.

Mikä siis voi olla syynä vasemman käsivarren puutumiseen? Koska kyseessä on varsin yleinen vaiva, kerromme sen mahdollisista syistä sekä hoitokeinoista. Pidä mielessä, että nämä ovat vain yleisiä ohjeita ja että on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian.

Mahdolliset syyt vasemman käsivarren puutumiseen

Vasemman käsivarren puutuminen voi johtua sekä sydänperäisistä että ei-sydänperäisistä syistä. Tästä syystä on tärkeää oppia tunnistamaan näiden erot. Tämä on elintärkeää hoitoon hakeutumisen kannalta.

Sydänperäinen syy

Sepelvaltimotauti on yleinen vasemman käsivarren puutumista aiheuttava syy. Puutumista voi esiintyä myös molemmissa käsivarsissa tai kämmenissä. Tämän lisäksi potilailla saattaa olla:

  • Puristavaa kipua rintalastan takana, tai vaikeasti paikannettavaa kipua rinnassa (angina pectoris)
  • Kaulaan tai keskiylävatsaan säteilevää kipua, tai kipua lapaluiden välissä, leuassa, hampaissa tai hartioissa
  • Raskas tunne ja paineen tunne

Nämä oireet voivat ilmetä rasituksessa, stressin aikana tai kylmässä. Yleensä kipu kestää muutaman minuutin (kahdesta viiteen minuuttia) ja saattaa hävitä, kun laukaiseva ärsyke katoaa.

Aina kipu ei kuitenkaan ilmene tällä tavoin, vaan se saattaa ilmetä myös levossa. Myös muut oireet ovat mahdollisia, kuten:

  • Tunne uhkaavasta kuolemasta
  • Ahdistus
  • Hikoilu
  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Vatsakipua
  • Röyhtäily
  • Hengenahdistus
  • Pyörtyminen

Mene lähimpään ensiapuun tai soita ambulanssi saadaksesi välitöntä lääkärinhoitoa, jos epäilet sydänkohtausta. Mitä aiemmin hoitoa saadaan, sitä parempi ennuste on.

Some figure
Vasemman käsivarren puutuminen voi olla merkki sydänongelmasta, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa.

Ei-sydänperäinen syy

Niskan nivelrikko on yleinen niskanikamien rappeumasairaus – tunnetaan myös niskan spondylartriittina. Sitä esiintyy yleensä 40 ikävuoden jälkeen ja se pahenee ikääntyessä. Moni yli 60-vuotias kärsii siitä.

Nykyään tiedetään, että sitä voivat pahentaa tekijät kuten tupakointi, liiallinen nostelu ja huono ryhtiSe ilmenee usein niskan ja hartioiden kipuna, päänsärkynä ja takaraivon alueen kipuna. Se voi johtaa liikkeen rajoittumiseen.

Nämä kivut voivat ilmaantua tai pahentua tietyissä toiminnoissa tai pään liikkeissä. Myös lihasheikkous on yleistä. Huomaa, että kaikki potilaat eivät tunne kipua tai puutuneisuutta käsivarsissaan huolimatta siitä, että kuvantamistutkimuksissa heillä on nähtävissä merkkejä niskan nivelrikosta.

Diagnoosin tekemiseksi on tärkeää arvioida, liittyykö puutuneisuuteen kipua (erityisesti niskassa ja pään seudulla, ja missä olosuhteissa sitä esiintyy). Hoitohenkilökunta tiedustelee myös mahdollisista aiemmin sattuneista tapaturmista tai vammoista.

Fyysinen tutkimus antaa suuntaa diagnoosille. Lääkäri määrää kuitenkin todennäköisesti myös kuvantamistutkimuksiin joko vahvistaakseen tai sulkeakseen pois nivelrikon. Yleensä käytetään konservatiivista hoitoa, johon kuuluu kipulääkkeitä, fysioterapiaa (harjoitteita, itsehierontaa ja venyttelyä), asennonmuutoksia jne. Vain harvoin tarvitaan invasiivisia hoitoja.

Some figure
Myös nivelrikko voi olla heikkouden ja vasemman käsivarren puutumisen syynä. Oire vaatii lääkärin diagnoosia.

Muut ei-sydänperäiset syyt vasemman käsivarren puutumiseen

  • Huono nukkuma-asento
  • Rannekanavaoireyhtymä
  • Tenniskyynärpää
  • Golfaajan kyynärpää
  • Diabeettinen neuropatia
  • Kyynärkanavaoireyhtymä
  • Radikulopatia eli hermojuurioire

Pidä mielessä, että jos syy on ei-sydänperäinen, puutuneisuus on vaivan puoleisessa käsivarressa (nivelrikko, tenniskyynärpää jne.). Eli se voi olla vasemmassa tai oikeassa käsivarressa tai molemmissa.

Kuten usein käy, oireet voivat ilmetä myös epätyypillisesti ja johtaa epäselvyyksiin vaivan syystä. Ne tulee selventää pikaisesti lääkärissä.

Vasemman käsivarren puutuminen on poikkeava tuntemus, josta jotkut saattavat kärsiä jossakin vaiheessa elämäänsä. Monen mielestä oire on häiritsevä, sillä se yhdistetään yleensä mahdolliseen sydänkohtaukseen. Tässä artikkelissa esittelemme yleisimmät syyt vasemman käsivarren puutumiseen.

Puutuminen toisessa tai molemmissa käsivarsissa on itse asiassa suhteellisen yleinen tuntemus, joka voi johtua useista syistä. Syy voi todellakin olla myös sydänperäinen. Kiinnitä siihen siis huomiota, sillä se saattaa vaatia käyntiä päivystyksessä.

Huomioitavia asioita ovat mahdolliset muut oireet käsivarren puutumisen lisäksi, kuten niskakipu, rintakipu, ahdistus, oksentelu ja niin edelleen. Kiinnitä huomiota myös siihen, voimistuuko kipu liikkuessa vai ilmeneekö sitä oltuasi pitkään epämukavassa asennossa.

Mikä siis voi olla syynä vasemman käsivarren puutumiseen? Koska kyseessä on varsin yleinen vaiva, kerromme sen mahdollisista syistä sekä hoitokeinoista. Pidä mielessä, että nämä ovat vain yleisiä ohjeita ja että on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian.

Mahdolliset syyt vasemman käsivarren puutumiseen

Vasemman käsivarren puutuminen voi johtua sekä sydänperäisistä että ei-sydänperäisistä syistä. Tästä syystä on tärkeää oppia tunnistamaan näiden erot. Tämä on elintärkeää hoitoon hakeutumisen kannalta.

Sydänperäinen syy

Sepelvaltimotauti on yleinen vasemman käsivarren puutumista aiheuttava syy. Puutumista voi esiintyä myös molemmissa käsivarsissa tai kämmenissä. Tämän lisäksi potilailla saattaa olla:

  • Puristavaa kipua rintalastan takana, tai vaikeasti paikannettavaa kipua rinnassa (angina pectoris)
  • Kaulaan tai keskiylävatsaan säteilevää kipua, tai kipua lapaluiden välissä, leuassa, hampaissa tai hartioissa
  • Raskas tunne ja paineen tunne

Nämä oireet voivat ilmetä rasituksessa, stressin aikana tai kylmässä. Yleensä kipu kestää muutaman minuutin (kahdesta viiteen minuuttia) ja saattaa hävitä, kun laukaiseva ärsyke katoaa.

Aina kipu ei kuitenkaan ilmene tällä tavoin, vaan se saattaa ilmetä myös levossa. Myös muut oireet ovat mahdollisia, kuten:

  • Tunne uhkaavasta kuolemasta
  • Ahdistus
  • Hikoilu
  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Vatsakipua
  • Röyhtäily
  • Hengenahdistus
  • Pyörtyminen

Mene lähimpään ensiapuun tai soita ambulanssi saadaksesi välitöntä lääkärinhoitoa, jos epäilet sydänkohtausta. Mitä aiemmin hoitoa saadaan, sitä parempi ennuste on.

Some figure
Vasemman käsivarren puutuminen voi olla merkki sydänongelmasta, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa.

Ei-sydänperäinen syy

Niskan nivelrikko on yleinen niskanikamien rappeumasairaus – tunnetaan myös niskan spondylartriittina. Sitä esiintyy yleensä 40 ikävuoden jälkeen ja se pahenee ikääntyessä. Moni yli 60-vuotias kärsii siitä.

Nykyään tiedetään, että sitä voivat pahentaa tekijät kuten tupakointi, liiallinen nostelu ja huono ryhtiSe ilmenee usein niskan ja hartioiden kipuna, päänsärkynä ja takaraivon alueen kipuna. Se voi johtaa liikkeen rajoittumiseen.

Nämä kivut voivat ilmaantua tai pahentua tietyissä toiminnoissa tai pään liikkeissä. Myös lihasheikkous on yleistä. Huomaa, että kaikki potilaat eivät tunne kipua tai puutuneisuutta käsivarsissaan huolimatta siitä, että kuvantamistutkimuksissa heillä on nähtävissä merkkejä niskan nivelrikosta.

Diagnoosin tekemiseksi on tärkeää arvioida, liittyykö puutuneisuuteen kipua (erityisesti niskassa ja pään seudulla, ja missä olosuhteissa sitä esiintyy). Hoitohenkilökunta tiedustelee myös mahdollisista aiemmin sattuneista tapaturmista tai vammoista.

Fyysinen tutkimus antaa suuntaa diagnoosille. Lääkäri määrää kuitenkin todennäköisesti myös kuvantamistutkimuksiin joko vahvistaakseen tai sulkeakseen pois nivelrikon. Yleensä käytetään konservatiivista hoitoa, johon kuuluu kipulääkkeitä, fysioterapiaa (harjoitteita, itsehierontaa ja venyttelyä), asennonmuutoksia jne. Vain harvoin tarvitaan invasiivisia hoitoja.

Some figure
Myös nivelrikko voi olla heikkouden ja vasemman käsivarren puutumisen syynä. Oire vaatii lääkärin diagnoosia.

Muut ei-sydänperäiset syyt vasemman käsivarren puutumiseen

  • Huono nukkuma-asento
  • Rannekanavaoireyhtymä
  • Tenniskyynärpää
  • Golfaajan kyynärpää
  • Diabeettinen neuropatia
  • Kyynärkanavaoireyhtymä
  • Radikulopatia eli hermojuurioire

Pidä mielessä, että jos syy on ei-sydänperäinen, puutuneisuus on vaivan puoleisessa käsivarressa (nivelrikko, tenniskyynärpää jne.). Eli se voi olla vasemmassa tai oikeassa käsivarressa tai molemmissa.

Kuten usein käy, oireet voivat ilmetä myös epätyypillisesti ja johtaa epäselvyyksiin vaivan syystä. Ne tulee selventää pikaisesti lääkärissä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Rubinstein A., Medicina familiar y práctica ambulatoria, ed. panamericana.
  • Kasper y col., Principios de medicina interna de Harrison, ed. Mac Graw Hill. Ed. 19.
  • Johnson K, Ghassemzadeh S. Chest Pain. [Updated 2019 Mar 13]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK470557/
  • Iwanami, A., & Toyama, Y. (2014). [Cervical spondylosis]. Nihon Rinsho. Japanese Journal of Clinical Medicine, 72(10), 1755–1760. https://doi.org/10.1097/00001433-199304000-00007

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.