Hammashygienia keliakiaa sairastavilla
Suuhygienian ja keliakian välillä ei ehkä vaikuta olevaan mitään yhteyttä, mutta todellisuudessa tästä sairaudesta kärsivien ihmisten on kiinnitettävä erityistä huomiota hampaidensa hoitoon. Syynä on se, että keliakian tiedetään vaikuttavan haitallisesti hampaisiin. Tämän vuoksi hyvä hammashygienia on keliakiaa sairastavilla erityisen tärkeää.
Joillakin ihmisillä alkaa esiintyä keliakiaan viittaavia muutoksia suussa jo ennen sairaudelle tyypillisten oireiden ilmaantumista. Hammaslääkäreiden tulee ottaa tämä huomioon, jotta potilaalle saadaan oikea diagnoosi ja asianmukainen hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hoitona on pääasiassa ruokavalioon tehtävät rajoitukset.
Tässä mielessä suuhygieniasta huolehtiminen kuuluu keliaakikoilla osaksi gluteeni-intoleranssin haittavaikutuksia ehkäisevää hoitoa. Potilaan on löydettävä itselleen sopiva ruokavalio omien erityisvaatimustensa mukaisesti, jotta hän pystyy lieventämään mahdollisia myöhempiä komplikaatioita.
Jokaisen kykenevän aikuisen on huolehdittava hampaistaan, ikenistään ja pehmytkudoksistaan, mutta keliakiaa sairastavien ihmisten on panostettava suuhygieniaansa aivan erityisesti. Kuten pian näet, keliakia voi heikentää hammaskiillettä, ikeniä ja huulia.
Miten keliakia vaikuttaa hampaiden terveyteen?
Keliakiaa sairastavien suuhygienian hoitotarpeen arvioimiseksi on ensin tunnistettava keliakin aiheuttamat haitat suussa. Ne voivat näkyä jo varhaisessa iässä ja johtaa jopa bakteerien muodostumiseen. Tästä syystä on tärkeää huomata mahdolliset muutokset lapsilla hammaslääkärikäynnin aikana.
Keliakian vaikutukset hammaskiilteeseen
Tämä on suhteellisen vakava ongelma keliaakikoilla ja vaurio on peruuttamaton, koska siihen on vaikea puuttua. Varhainen diagnoosi ehkäisee yleensä suurempia komplikaatioita.
Ravintoainepuutokset ovat pääasiallinen teoria tämän ongelman syyn selittämiseksi. Keliakia on allergia, immuunijärjestelmän ja suolinukan epäasianmukainen reaktio vehnässä, ohrassa ja rukiissa olevaan gluteeniin. Se on lyhyesti sanottuna reaktio tiettyyn ruoan proteiiniin.
Ajan myötä ja allergian pahentuessa suoliston nukkalisäkkeet madaltuvat ja niiden normaali imukyky häviää. Tällöin elimistöön ei pääse useampia ravintoaineita, vaikka henkilö niitä söisikin. Krooninen ravintoaineiden puutos saattaa siis selittää kiillevaurion.
Toisaalta immuunijärjestelmän suhteettoman reaktion huomioiden voi olla niinkin, että ristireaktiiviset vasta-aineet hyökkäävät hampaiden kiilteeseen ja tuhoavat sen. Lapsuudessa alkaessaan tämä ongelma vaikuttaa kaikkien niiden kudosten kehitykseen, jotka muodostavat hampaan.
Hampaiden heikko kehitys
Keliakiaa sairastavien lasten maito- ja rautahampaat saattavat kehittyä heikosti. Tämä johtuu osittain yllä kerrotusta. Hyvä uutinen on se, että oikeanlainen ruokavalio saattaa vähentää haittavaikutusta tässä tapauksessa.
Miten ongelma sitten havaitaan? Selkein merkki on viivästynyt hampaiden puhkeaminen ja vaihtuminen. Lapsen keho ei toisin sanoen pysy siinä aikataulussa, jossa hampaiden tulisi puhjeta suuhun.
Kuiva suu ja Sjögrenin oireyhtymä
Keliakian autoimmuunikomponentista johtuen on tavallista, että potilaalla ilmenee yhtä aikaa muitakin sairauksia, joiden perustana on sama immuunijärjestelmän reaktiivisuus. Joillekin keliakiaa sairastaville kehittyy esimerkiksi Sjögrenin oireyhtymä.
Tämä oireyhtymä puhkeaa, kun vasta-aineet tuhoavat kudosten kostuttamisesta vastaavat elimistön rauhaset, eli ne hyökkäävät kyynel- ja sylkirauhasiin sekä hientuottoon osallistuviin rauhasiin. Tämä aiheuttaa suun kuivumista, sillä sen kostuttamiseksi ei muodostu riittävästi sylkeä.
Haittavaikutukset moninkertaistuvat syljen puuttuessa. Haitalliset bakteerit pääsevät lisääntymään paremmin, mikä johtaa pahempien ja isompien reikien muodostumiseen tavanomaista nopeammin.
Reiät
Keliakialle on tyypillistä hampaiden suurempi reikiintyminen. Tästä syystä hyvä suuhygienia on ensiarvoisen tärkeää sitä sairastavilla. Heidän tulee vähentää sokerinkulutustaan vähentääkseen myös fermentaatioon osallistuvien bakteerien määrää.
Kuten jo mainittiin, hammaskiilteessä on vaurioita, mikä edesauttaa reikiintymistä. Kiille on kovaa kudosta, mutta ei riittävän kovaa kestääkseen ympäristön hyökkäyksiä silloin, kun se ei ole muodostunut oikein.
Toisaalta ravintoaineiden heikosta imeytymisestä johtuvat puutokset vaarantavat suun puolustuskyvyn, jota tarvitaan reikien ehkäisyyn. Kalsiumin ja D-vitamiinin puutos on yleistä keliaakikoilla. Näitä ravintoaineita luut ja hampaat tarvitsevat kehittyäkseen.
Aftat
Ravintoainepuutokset ovat myös aftojen taustalla keliakiassa. Suorin syy on erityisesti B12-vitamiinin ja folaatin puutos. Puhumattakaan siitä, että suun limakalvo on samaa jatkumoa suoliston limakalvon kanssa. Ei siis ole mikään ihme, että ruoansulatuskanavan alempien osien reaktio ilmenee myös ylemmässä osassa.
Aftat ovat itsestään paranevia suun haavaumia. Yleensä ne kestävät viikon ja paranevat jälkiä jättämättä. Ne ovat kuitenkin varsin häiritseviä ja tekevät syömisestä kivuliasta. Tästä syystä ne usein haittaavat jo ennestään tiukkoja ruokarajoituksia noudattavien ihmisten ruokailua.
Miksi keliakiaa sairastavilla on ongelmia hampaissaan?
Kuten yllä mainittiin, keliakia heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Syynä on se, että gluteeniallergia madaltaa ohutsuolen suolinukkaa, jolloin sen toiminta heikkenee.
Tämä ongelma ei eroa kovinkaan paljon imeytymishäiriöstä. Sekin vähentää monien erilaisten ravintoaineiden, kuten kivennäisaineiden ja vitamiinien, imeytymistä elimistöön. Ruoansulatuskanavan oireet voivat vaikuttaa kalorinsaantiin, mikä johtaa painonlaskuun ja kehon vastustuskyvyn alenemiseen.
Kalsiumin ja D-vitamiinin puutos vaikuttaa suoraan hampaisiin. Kumpikin on keskeinen ravintoaine hampaiden kehittymisessä ja kovakudosten korjautumisessa niiden vaurioituessa.
Keliaakikoille tyypillinen anemia vaikuttaa myös osaltaan suun terveyteen, joskin epäsuoraan. Anemiaa sairastavilla ihmisillä on alhaisemmat happivarat kudoksissa, ikenet mukaan lukien. Vähäisempi hapen määrä merkitsee heikentynyttä kykyä korjata ja parantaa, jolloin aftat ja suun tapaturmat eivät parane normaaliin tapaan.
Autoimmuuninäkökohta on vielä yksi sellainen tekijä, joka tulee ottaa huomioon suun terveyden ja keliakian kohdalla. Samanaikaiset immuunihäiriöt ovat yleisiä, kuten Sjögrenin syndrooma. Kehon omia kudoksia vastaan hyökkäävät vasta-aineet ovat haitaksi elimistön rakenteille.
Kiille saattaa olla vain paradigmaattinen tapaus sen selittämiseksi, miksi keliaakikoilla on hammasongelmia jo varhaisesta iästä lähtien. Ensimmäiset seitsemän elinvuotta ovat kriittinen ajanjakso kiilteen muodostumisessa. Keliakian aiheuttamasta aliravitsemuksesta kärsivällä lapsella, jonka vasta-aineet tuhoavat sen mitä elimistö yrittää korjata, on aikuisena todennäköisesti heikosti kehittyneet, reikäiset hampaat.
Hammashygienia keliakiaa sairastavilla
Ongelma tulee hoidattaa ammattilaisella. Hammaslääkärin on oltava tarkkana oireiden varalta, jotta potilaalle saadaan varhainen diagnoosi ja hänelle voidaan antaa vastaanotolla erikoishoitoa.
On toisaalta ilmennyt, että gluteenille voi altistua myös hammaslääkärin vastaanotolla. Toisin sanoen keliaakikko voi altistua epäsuorasti gluteenille sitä syömättä hammaslääkärikäynnin aikana.
Eräät hammastahnat ja jopa tietyt muovikojeet sisältävät nimittäin gluteenia. Tätä proteiinia voi olla myös hammaslangassa. Hammaslääkärin onkin tiedettävä, mitä ainesosia hänen käyttämänsä tuotteet sisältävät.
Yleisiä toimenpiteitä keliakiaa sairastaville ihmisille
Gluteenialtistuksen vähentäminen on hyödyllistä koko ruoansulatuskanavalle ja henkilön yleisterveydelle. Tämä on itse asiassa pääasiallinen suositus ja paras hoito keliakiaan. On mahdotonta siirtyä muihin hoitoihin, jos henkilö ei omaksu sopivaa ruokavaliota.
Kohonneen reikiintymisriskin vuoksi ruokavaliossa on rajoitettava sokereita, sillä ne ovat kasvualusta bakteereille kiillettä vaurioittavan hapon tuottamiseksi. Lisäksi oikealla kaloritasapainolla pyritään ehkäisemään äärimmäistä laihtumista.
Hampaiden harjausta ja hammaslangan käyttöä koskevat suositukset ovat keliaakikoilla samat kuin muullakin väestöllä. Vähimmäissuositusten noudattaminen pienentää reikiintymisriskiä. Hampaat on harjattava kolmesti päivässä, erityisesti aterioiden jälkeen.
Hammaslääkärissä tulee käydä vähintään kerran vuodessa – useammin, jos suussa on ongelmia, diagnoosi on saatu vasta hiljattain tai potilaalla esiintyy muita yhtäaikaisia sairauksia, kuten Sjögrenin oireyhtymä. Erikoistarkastuksessa voidaan havaita ongelmat, jotka saadaan kenties ratkaistua ennen niiden pahenemista.
Aftojen ehkäisy osana keliaakikoiden hammashygieniaa
Aftat ovat yleisiä keliaakikoilla, minkä vuoksi suuhygieniaa tulee täydentää kiinnittämällä erityistä huomiota aftoja aiheuttaviin ruokiin. Yleensä niitä aiheuttavat mausteiset ja happamat ruoka-aineet.
Ne, jotka eivät onnistu ehkäisemään aftoja vaan kärsivät niistä toistuvasti, joutuvat yleensä turvautumaan vaivaa lievittäviin lääkkeisiin. Niihin tulisi aina saada hammaslääkärin määräys, vaikka niitä saisikin apteekista ilman reseptiä. Lääkkeiden ainesosaluettelo tulee lukea huolellisesti, sillä monet niistä sisältävät gluteenia.
Kuivan suun lievitys
Gluteeni-intoleranssista kärsivä henkilö, jolla on myös Sjögrenin oireyhtymä, joutuu lisäksi kostuttamaan kuivia limakalvojaan. Tämä auttaa ehkäisemään reikiintymistä ja ruokia sulamaan paremmin.
Riittävä nesteen juonti pitkin päivää ja janon ehkäisy on erittäin tärkeää. Muutakin saatetaan tarvita riippuen siitä, onko sylkirauhasissa toimintahäiriö. Hammaslääkäri saattaa myös määrätä syljen korvikkeita, joilla on omat käyttöohjeensa.
Saatavilla on myös erityisiä kuivan suun hoitoon tarkoitettuja hammastahnoja ja suuvesiä. Niiden koostumuksessa on kserostomiaa torjuvia ainesosia ja ne voivat ehkäistä yleisimpiä haittavaikutuksia.
Hammashygienia keliakiaa sairastavilla on yhtä kuin yleisterveys
Keliaakikot eivät voi erottaa suuhygieniaa yleisterveydestään. Gluteeniton ruokavalio, säännölliset tarkastukset, vaatimusten mukainen ruokavalio, vitamiinilisät ja komplikaatioiden ehkäisy ovat kaikki kytköksissä suun terveyteen.
Myös ammattilaisen jatkuva ohjeistus on tärkeää, minkä vuoksi on oleellista löytää luotettava hammaslääkäri. Hammaslääkäri voi arvioida ja pitää kirjaa ajan mittaan tapahtuvista muutoksista ja määrätä tarvittavat tuotteet kaikkiin ongelmiin.
Suuhygienian ja keliakian välillä ei ehkä vaikuta olevaan mitään yhteyttä, mutta todellisuudessa tästä sairaudesta kärsivien ihmisten on kiinnitettävä erityistä huomiota hampaidensa hoitoon. Syynä on se, että keliakian tiedetään vaikuttavan haitallisesti hampaisiin. Tämän vuoksi hyvä hammashygienia on keliakiaa sairastavilla erityisen tärkeää.
Joillakin ihmisillä alkaa esiintyä keliakiaan viittaavia muutoksia suussa jo ennen sairaudelle tyypillisten oireiden ilmaantumista. Hammaslääkäreiden tulee ottaa tämä huomioon, jotta potilaalle saadaan oikea diagnoosi ja asianmukainen hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hoitona on pääasiassa ruokavalioon tehtävät rajoitukset.
Tässä mielessä suuhygieniasta huolehtiminen kuuluu keliaakikoilla osaksi gluteeni-intoleranssin haittavaikutuksia ehkäisevää hoitoa. Potilaan on löydettävä itselleen sopiva ruokavalio omien erityisvaatimustensa mukaisesti, jotta hän pystyy lieventämään mahdollisia myöhempiä komplikaatioita.
Jokaisen kykenevän aikuisen on huolehdittava hampaistaan, ikenistään ja pehmytkudoksistaan, mutta keliakiaa sairastavien ihmisten on panostettava suuhygieniaansa aivan erityisesti. Kuten pian näet, keliakia voi heikentää hammaskiillettä, ikeniä ja huulia.
Miten keliakia vaikuttaa hampaiden terveyteen?
Keliakiaa sairastavien suuhygienian hoitotarpeen arvioimiseksi on ensin tunnistettava keliakin aiheuttamat haitat suussa. Ne voivat näkyä jo varhaisessa iässä ja johtaa jopa bakteerien muodostumiseen. Tästä syystä on tärkeää huomata mahdolliset muutokset lapsilla hammaslääkärikäynnin aikana.
Keliakian vaikutukset hammaskiilteeseen
Tämä on suhteellisen vakava ongelma keliaakikoilla ja vaurio on peruuttamaton, koska siihen on vaikea puuttua. Varhainen diagnoosi ehkäisee yleensä suurempia komplikaatioita.
Ravintoainepuutokset ovat pääasiallinen teoria tämän ongelman syyn selittämiseksi. Keliakia on allergia, immuunijärjestelmän ja suolinukan epäasianmukainen reaktio vehnässä, ohrassa ja rukiissa olevaan gluteeniin. Se on lyhyesti sanottuna reaktio tiettyyn ruoan proteiiniin.
Ajan myötä ja allergian pahentuessa suoliston nukkalisäkkeet madaltuvat ja niiden normaali imukyky häviää. Tällöin elimistöön ei pääse useampia ravintoaineita, vaikka henkilö niitä söisikin. Krooninen ravintoaineiden puutos saattaa siis selittää kiillevaurion.
Toisaalta immuunijärjestelmän suhteettoman reaktion huomioiden voi olla niinkin, että ristireaktiiviset vasta-aineet hyökkäävät hampaiden kiilteeseen ja tuhoavat sen. Lapsuudessa alkaessaan tämä ongelma vaikuttaa kaikkien niiden kudosten kehitykseen, jotka muodostavat hampaan.
Hampaiden heikko kehitys
Keliakiaa sairastavien lasten maito- ja rautahampaat saattavat kehittyä heikosti. Tämä johtuu osittain yllä kerrotusta. Hyvä uutinen on se, että oikeanlainen ruokavalio saattaa vähentää haittavaikutusta tässä tapauksessa.
Miten ongelma sitten havaitaan? Selkein merkki on viivästynyt hampaiden puhkeaminen ja vaihtuminen. Lapsen keho ei toisin sanoen pysy siinä aikataulussa, jossa hampaiden tulisi puhjeta suuhun.
Kuiva suu ja Sjögrenin oireyhtymä
Keliakian autoimmuunikomponentista johtuen on tavallista, että potilaalla ilmenee yhtä aikaa muitakin sairauksia, joiden perustana on sama immuunijärjestelmän reaktiivisuus. Joillekin keliakiaa sairastaville kehittyy esimerkiksi Sjögrenin oireyhtymä.
Tämä oireyhtymä puhkeaa, kun vasta-aineet tuhoavat kudosten kostuttamisesta vastaavat elimistön rauhaset, eli ne hyökkäävät kyynel- ja sylkirauhasiin sekä hientuottoon osallistuviin rauhasiin. Tämä aiheuttaa suun kuivumista, sillä sen kostuttamiseksi ei muodostu riittävästi sylkeä.
Haittavaikutukset moninkertaistuvat syljen puuttuessa. Haitalliset bakteerit pääsevät lisääntymään paremmin, mikä johtaa pahempien ja isompien reikien muodostumiseen tavanomaista nopeammin.
Reiät
Keliakialle on tyypillistä hampaiden suurempi reikiintyminen. Tästä syystä hyvä suuhygienia on ensiarvoisen tärkeää sitä sairastavilla. Heidän tulee vähentää sokerinkulutustaan vähentääkseen myös fermentaatioon osallistuvien bakteerien määrää.
Kuten jo mainittiin, hammaskiilteessä on vaurioita, mikä edesauttaa reikiintymistä. Kiille on kovaa kudosta, mutta ei riittävän kovaa kestääkseen ympäristön hyökkäyksiä silloin, kun se ei ole muodostunut oikein.
Toisaalta ravintoaineiden heikosta imeytymisestä johtuvat puutokset vaarantavat suun puolustuskyvyn, jota tarvitaan reikien ehkäisyyn. Kalsiumin ja D-vitamiinin puutos on yleistä keliaakikoilla. Näitä ravintoaineita luut ja hampaat tarvitsevat kehittyäkseen.
Aftat
Ravintoainepuutokset ovat myös aftojen taustalla keliakiassa. Suorin syy on erityisesti B12-vitamiinin ja folaatin puutos. Puhumattakaan siitä, että suun limakalvo on samaa jatkumoa suoliston limakalvon kanssa. Ei siis ole mikään ihme, että ruoansulatuskanavan alempien osien reaktio ilmenee myös ylemmässä osassa.
Aftat ovat itsestään paranevia suun haavaumia. Yleensä ne kestävät viikon ja paranevat jälkiä jättämättä. Ne ovat kuitenkin varsin häiritseviä ja tekevät syömisestä kivuliasta. Tästä syystä ne usein haittaavat jo ennestään tiukkoja ruokarajoituksia noudattavien ihmisten ruokailua.
Miksi keliakiaa sairastavilla on ongelmia hampaissaan?
Kuten yllä mainittiin, keliakia heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Syynä on se, että gluteeniallergia madaltaa ohutsuolen suolinukkaa, jolloin sen toiminta heikkenee.
Tämä ongelma ei eroa kovinkaan paljon imeytymishäiriöstä. Sekin vähentää monien erilaisten ravintoaineiden, kuten kivennäisaineiden ja vitamiinien, imeytymistä elimistöön. Ruoansulatuskanavan oireet voivat vaikuttaa kalorinsaantiin, mikä johtaa painonlaskuun ja kehon vastustuskyvyn alenemiseen.
Kalsiumin ja D-vitamiinin puutos vaikuttaa suoraan hampaisiin. Kumpikin on keskeinen ravintoaine hampaiden kehittymisessä ja kovakudosten korjautumisessa niiden vaurioituessa.
Keliaakikoille tyypillinen anemia vaikuttaa myös osaltaan suun terveyteen, joskin epäsuoraan. Anemiaa sairastavilla ihmisillä on alhaisemmat happivarat kudoksissa, ikenet mukaan lukien. Vähäisempi hapen määrä merkitsee heikentynyttä kykyä korjata ja parantaa, jolloin aftat ja suun tapaturmat eivät parane normaaliin tapaan.
Autoimmuuninäkökohta on vielä yksi sellainen tekijä, joka tulee ottaa huomioon suun terveyden ja keliakian kohdalla. Samanaikaiset immuunihäiriöt ovat yleisiä, kuten Sjögrenin syndrooma. Kehon omia kudoksia vastaan hyökkäävät vasta-aineet ovat haitaksi elimistön rakenteille.
Kiille saattaa olla vain paradigmaattinen tapaus sen selittämiseksi, miksi keliaakikoilla on hammasongelmia jo varhaisesta iästä lähtien. Ensimmäiset seitsemän elinvuotta ovat kriittinen ajanjakso kiilteen muodostumisessa. Keliakian aiheuttamasta aliravitsemuksesta kärsivällä lapsella, jonka vasta-aineet tuhoavat sen mitä elimistö yrittää korjata, on aikuisena todennäköisesti heikosti kehittyneet, reikäiset hampaat.
Hammashygienia keliakiaa sairastavilla
Ongelma tulee hoidattaa ammattilaisella. Hammaslääkärin on oltava tarkkana oireiden varalta, jotta potilaalle saadaan varhainen diagnoosi ja hänelle voidaan antaa vastaanotolla erikoishoitoa.
On toisaalta ilmennyt, että gluteenille voi altistua myös hammaslääkärin vastaanotolla. Toisin sanoen keliaakikko voi altistua epäsuorasti gluteenille sitä syömättä hammaslääkärikäynnin aikana.
Eräät hammastahnat ja jopa tietyt muovikojeet sisältävät nimittäin gluteenia. Tätä proteiinia voi olla myös hammaslangassa. Hammaslääkärin onkin tiedettävä, mitä ainesosia hänen käyttämänsä tuotteet sisältävät.
Yleisiä toimenpiteitä keliakiaa sairastaville ihmisille
Gluteenialtistuksen vähentäminen on hyödyllistä koko ruoansulatuskanavalle ja henkilön yleisterveydelle. Tämä on itse asiassa pääasiallinen suositus ja paras hoito keliakiaan. On mahdotonta siirtyä muihin hoitoihin, jos henkilö ei omaksu sopivaa ruokavaliota.
Kohonneen reikiintymisriskin vuoksi ruokavaliossa on rajoitettava sokereita, sillä ne ovat kasvualusta bakteereille kiillettä vaurioittavan hapon tuottamiseksi. Lisäksi oikealla kaloritasapainolla pyritään ehkäisemään äärimmäistä laihtumista.
Hampaiden harjausta ja hammaslangan käyttöä koskevat suositukset ovat keliaakikoilla samat kuin muullakin väestöllä. Vähimmäissuositusten noudattaminen pienentää reikiintymisriskiä. Hampaat on harjattava kolmesti päivässä, erityisesti aterioiden jälkeen.
Hammaslääkärissä tulee käydä vähintään kerran vuodessa – useammin, jos suussa on ongelmia, diagnoosi on saatu vasta hiljattain tai potilaalla esiintyy muita yhtäaikaisia sairauksia, kuten Sjögrenin oireyhtymä. Erikoistarkastuksessa voidaan havaita ongelmat, jotka saadaan kenties ratkaistua ennen niiden pahenemista.
Aftojen ehkäisy osana keliaakikoiden hammashygieniaa
Aftat ovat yleisiä keliaakikoilla, minkä vuoksi suuhygieniaa tulee täydentää kiinnittämällä erityistä huomiota aftoja aiheuttaviin ruokiin. Yleensä niitä aiheuttavat mausteiset ja happamat ruoka-aineet.
Ne, jotka eivät onnistu ehkäisemään aftoja vaan kärsivät niistä toistuvasti, joutuvat yleensä turvautumaan vaivaa lievittäviin lääkkeisiin. Niihin tulisi aina saada hammaslääkärin määräys, vaikka niitä saisikin apteekista ilman reseptiä. Lääkkeiden ainesosaluettelo tulee lukea huolellisesti, sillä monet niistä sisältävät gluteenia.
Kuivan suun lievitys
Gluteeni-intoleranssista kärsivä henkilö, jolla on myös Sjögrenin oireyhtymä, joutuu lisäksi kostuttamaan kuivia limakalvojaan. Tämä auttaa ehkäisemään reikiintymistä ja ruokia sulamaan paremmin.
Riittävä nesteen juonti pitkin päivää ja janon ehkäisy on erittäin tärkeää. Muutakin saatetaan tarvita riippuen siitä, onko sylkirauhasissa toimintahäiriö. Hammaslääkäri saattaa myös määrätä syljen korvikkeita, joilla on omat käyttöohjeensa.
Saatavilla on myös erityisiä kuivan suun hoitoon tarkoitettuja hammastahnoja ja suuvesiä. Niiden koostumuksessa on kserostomiaa torjuvia ainesosia ja ne voivat ehkäistä yleisimpiä haittavaikutuksia.
Hammashygienia keliakiaa sairastavilla on yhtä kuin yleisterveys
Keliaakikot eivät voi erottaa suuhygieniaa yleisterveydestään. Gluteeniton ruokavalio, säännölliset tarkastukset, vaatimusten mukainen ruokavalio, vitamiinilisät ja komplikaatioiden ehkäisy ovat kaikki kytköksissä suun terveyteen.
Myös ammattilaisen jatkuva ohjeistus on tärkeää, minkä vuoksi on oleellista löytää luotettava hammaslääkäri. Hammaslääkäri voi arvioida ja pitää kirjaa ajan mittaan tapahtuvista muutoksista ja määrätä tarvittavat tuotteet kaikkiin ongelmiin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bıçak DA, Urgancı N, Akyüz S, Usta M, Kızılkan NU, Alev B, Yarat A. Clinical evaluation of dental enamel defects and oral findings in coeliac children. Eur Oral Res. 2018 Sep;52(3):150-156.
- Villemur Moreau L, Dicky O, Mas E, Noirrit E, Marty M, Vaysse F, Olives JP. Oral manifestations of celiac disease in French children. Arch Pediatr. 2021 Feb;28(2):105-110.
- Mina S, Riga C, Azcurra AI, Brunotto M. Oral ecosystem alterations in celiac children: a follow-up study. Arch Oral Biol. 2012 Feb;57(2):154-60.
- Satygo EA, Goncharova OV. Analiz vedushchikh patogeneticheskikh faktorov kariesa zubov u detei s tseliakiei [Analysis of the leading pathogenetic factors of dental caries in children with celiac disease]. Stomatologiia (Mosk). 2020;99(3):71-73.
- Theethira TG, Dennis M, Leffler DA. Nutritional consequences of celiac disease and the gluten-free diet. Expert Rev Gastroenterol Hepatol. 2014 Feb;8(2):123-9.
- Dennis M, Lee AR, McCarthy T. Nutritional Considerations of the Gluten-Free Diet. Gastroenterol Clin North Am. 2019 Mar;48(1):53-72.
- Łysik D, Niemirowicz-Laskowska K, Bucki R, Tokajuk G, Mystkowska J. Artificial Saliva: Challenges and Future Perspectives for the Treatment of Xerostomia. Int J Mol Sci. 2019 Jun 29;20(13):3199.
- Cervino G, Fiorillo L, Laino L, Herford AS, Lauritano F, Giudice GL, Famà F, Santoro R, Troiano G, Iannello G, Cicciù M. Oral Health Impact Profile in Celiac Patients: Analysis of Recent Findings in a Literature Review. Gastroenterol Res Pract. 2018 Oct 24;2018:7848735.
- van Gils T, Bouma G, Bontkes HJ, Mulder CJJ, Brand HS. Self-reported oral health and xerostomia in adult patients with celiac disease versus a comparison group. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol. 2017 Aug;124(2):152-156.
- Krzywicka B, Herman K, Kowalczyk-Zając M, Pytrus T. Celiac disease and its impact on the oral health status – review of the literature. Adv Clin Exp Med. 2014 Sep-Oct;23(5):675-81.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.