Sibofobia eli syömisen pelko: merkkejä ja tapoja käsitellä sitä

Sibofobia on ahdistuneisuushäiriö, erityinen fobia, jossa henkilö tuntee patologista pelkoa tiettyjä elintarvikkeita tai itse syömistä kohtaan. Toisin kuin syömishäiriöt, kuten bulimia, se ei synnytä syyllisyyden tunteita syömisestä, vaan henkilö tuntee ahdistusta ja välttää ruoan syömistä, koska hänellä on ajatus siitä, että hän saattaa tukehtua, sairastua tai oksentaa, jos hän syö sitä.

Kuten voit kuvitella, tämä voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Toisaalta se voi aiheuttaa ravitsemuksellisia puutteita ja tahatonta laihtumista. Psykologisella puolella se voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen tai masennukseen. Se voi vaikuttaa myös henkilön ihmissuhteisiin, työhön ja yleiseen hyvinvointiin.

Sibofobian syyt

Erityisenä fobiana sibofobialla ei ole yhtä ainoaa alkuperää. Learning Memory -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa huomautetaan, että tämäntyyppinen fobia syntyy kokemuksellisista ja ei-kokemuksellisista tilanteista.

Ensimmäiseen ryhmään voidaan sisällyttää tapaukset, jotka on peräisin henkilölle sattuneesta traumasta tai ikävästä tapahtumasta, joka liittyy ruokaan. Esimerkiksi jos on aiemmin saanut ruokamyrkytyksen tietyn ruoan takia, henkilölle saattaa kehkeytyä sibofobia kyseistä ruokaa kohtaan, eikä hän halua syödä sitä enää koskaan.

Toinen mahdollinen alkuperä on se, että jollakulla on lähisukulainen, jolla on tämä fobia. Tai että hän on nähnyt läheltä, miten tämä sukulainen on kärsinyt traumaattisesta tapahtumasta ruoan kanssa (muun muassa tukehtuminen, myrkytys), mikä on synnyttänyt sibofobian.

Fobian ei-kokemuksellisista syistä merkittävin on genetiikka. Joillakin ihmisillä on suurempi taipumus kehittää ahdistusta kuin toisilla, ja tämä on avainasemassa sibofobian kannalta. Asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu aivoissa sijaitsevasta mantelitumakkeesta, joka muodostaa osan “pelkopiireistä”, ja sibofobiaa sairastavilla ihmisillä se saattaa olla yliherkistynyt, mikä aiheuttaa irrationaalista pelkoa ruokaa kohtaan.

Lue tämäkin: Kemikaalifobia: kohtuuton kemikaalien pelko

Yleisimmät oireet

Yleisimpiä merkkejä sibofobiasta ovat voimakkaat pelot ja ahdistuneisuus tiettyjä ruokia kohtaan tai itse syömistä kohtaan. Siksi, kuten mielenterveyshäiriöiden diagnostisessa ja tilastollisessa käsikirjassa DSM-5 todetaan, henkilö pyrkii välttämään sitä, mikä aiheuttaa fobian, tässä tapauksessa ruokaa tai ruokailua.

Huomaa, että henkilö on tietoinen siitä, että hänen pelkonsa on epäsuhtainen todellisuuteen nähden, mutta se ilmenee yleensä välittömästi ennen kyseistä ruokaa tai syömistä. Muita merkkejä, jotka voivat viitata siihen, että henkilöllä on sibofobia, ovat:

• Hän valmistaa aina itse ruokansa ja välttää syömästä ruokaa, jota hän ei ole käsitellyt.
• Hän pelkää alikypsennetyn ruoan syömistä, uusien ruokien kokeilemista tai edellisen päivän tähteiden syömistä, koska ne voivat sisältää haitallisia bakteereja tai mikro-organismeja.
• Lukee pakonomaisesti elintarvikkeiden etikettejä etsien epäilyttävän näköisiä ainesosia ja vanhenemispäivämääriä.
• Ajattelee pakkomielteisesti ruokaa, sen valmistustapaa ja kielteisiä vaikutuksia, joita sillä voi olla kehoon.
• Ujostelee sosiaalisia tilanteita, joihin liittyy ruokaa, kuten perhe- tai työpaikkalounasta.
• Fyysisiä oireita saattaa ilmetä, kuten takykardiaa, liikahikoilua, hengitysvaikeuksia, pahoinvointia ja rintakehän kireyttä, ruoan kohtaamisen yhteydessä.
• Rajoittaa ruokavaliota, välttelee ruokia tai kokonaisia ruokaryhmiä pelon vuoksi.
• Keskittymisvaikeuksia, jotka johtuvat ruokaan liittyvistä tunkeilevista ajatuksista.

Mielenterveysalan ammattilaisen olisi joka tapauksessa määritettävä diagnoosi. Jos uskot, että sinulla saattaa olla tämä tila, suosittelemme, että käyt ensin luotettavan psykiatrin luona.

Erot sibofobian ja syömishäiriöiden välillä

Vaikka sibofobia muistuttaa useita syömishäiriöitä, erityisesti niiden fyysisten ja psyykkisten seurausten osalta, joita se voi aiheuttaa henkilölle (kuten aliravitsemus tai ahdistavat ajatukset ruoasta), se ei ole syömishäiriö.

Esimerkiksi anoreksia nervosan kohdalla erona on syömistä estävän pelon alkuperä. Sibofobiassa se on ruoka ja syöminen sinänsä. Anoreksiassa se on pelko lihomisesta. Samoin tätä häiriötä sairastavilla on muuttunut käsitys omasta painostaan. Toisin sanoen he tuntevat itsensä ylipainoisiksi, vaikka se ei ole totta. Tällainen muuttunut käsitys ei ole tyypillistä sibofobialle.

Mitä tulee bulimia nervosaan, siihen sairastunut henkilö syö yleensä lyhyessä ajassa liikaa ja yrittää sitten kompensoida tätä käyttäytymistä epäasianmukaisesti muulla käyttäytymisellä, kuten oksentamisen aiheuttamisella tai laksatiivien käytöllä. Toisin on sibofobiassa, jossa henkilö välttelee ruokaa eikä edes syö sitä.

Syömisen pelko sekoitetaan usein myös syömisen välttämis- ja rajoitushäiriöön (ARFID). Molempiin liittyy ruoan välttelyä, mutta ne eroavat toisistaan siinä, että ARFID on puhekielessä hieman “laajempi”. Toisin sanoen henkilö voi rajoittaa ruoan syöntiään paitsi pelon vuoksi (kuten sibofobiassa), myös muiden tekijöiden vuoksi, kuten kiinnostuksen puute syömistä kohtaan tai se, ettei hän pidä ruoan koostumuksesta ja mausta.

Miten hoitaa syömisen pelkoa?

On hyvä tietää, että on olemassa hoitoja, jotka voivat auttaa vähentämään kybofobian oireita ja palauttamaan elämänlaadun. Yleisimmin käytettyjä ovat keskusteluun keskittynyt psykoterapia ja erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia. Iso-Britannian kansallisen terveyspalvelun mukaan se on erittäin tehokas fobioiden hoidossa.

Tässä terapiassa, asiantuntijan avulla, henkilö voi löytää pelkoa herättävien ajatusten alkuperän ja muuttaa niitä fobian kohtaamiseksi. Tässä terapiassa käytetään myös altistustekniikoita ahdistuksen vähentämiseksi.

Toinen strategia, joka voi olla hyödyllinen sibofobian hoidossa, on osallistua ryhmäterapioihin tai fobiaklinikoille. Niissä käytetään myös asteittaisen altistumista, ja lisäksi henkilö on muiden samasta ongelmasta kärsivien seurassa, mikä vahvistaa tukea ja motivaatiota.

Joissakin tapauksissa hoitava lääkäri voi määrätä terapian lisäksi lääkkeitä, kuten rauhoittavia tai masennuslääkkeitä, joilla pyritään vähentämään sibofobiaan liittyvää ahdistusta. Näin tehdään kuitenkin yleensä vain silloin, kun oireet ovat hyvin vakavia, kuten Yhdysvaltain National Library of Medicine huomauttaa.

Lopuksi on olemassa myös itsehoitotoimenpiteitä, jotka voivat auttaa parantamaan ahdistusta ja selviytymään paremmin sibofobiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi meditaatio ja hengitysharjoitukset. On myös suositeltavaa nukkua riittävästi ja vähentää kofeiinin ja muiden nautintoaineiden käyttöä.

Lue lisää: Sadoreksia: yhä yleistyvä syömishäiriö

Hae apua ja palauta hyvinvointisi

Sibofobia on ongelma, joka voi vaikuttaa kielteisesti elämänlaatuun sekä työhön tai akateemiseen suoriutumiseen, koska henkilö kokee ahdistavia ajatuksia, jotka kuluttavat aikaa ja energiaa. Se voi myös häiritä ihmissuhteita, aiheuttaa jännitteitä muiden kanssa tai johtaa jopa sosiaaliseen eristäytymiseen.

Kuten jo mainitsimme, siihen on useita hoitovaihtoehtoja, mutta ensimmäinen askel on hakeutua ammattiapuun. Älä missään tapauksessa tee itsediagnoosia tai lääkitse itseäsi. Mielenterveyden alan asiantuntija voi suositella parasta hoitoa hyvinvointisi palauttamiseksi. Muista kuitenkin, että se ei tapahdu yhdessä yössä vaan vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä.