Räjähtävän pään oireyhtymä: oletko kokenut sen?
Räjähtävän pään oireyhtymä on eräänlainen parasomnia eli uneen liittyvä erityishäiriö. Siinä on kyse äkillisestä heräämisestä, jonka aikana ihminen tuntee voimakasta päänsärkyä ja kuulee rajun äänen, aivan kuin sähköiskun.
Jos tällaista ei ole koskaan kokenut, se voi kuulostaa hyvin oudolta tai epätavanomaiselta. Mutta todellisuudessa se on yleinen ilmiö, ja siihen liittyy tavallisesti myös paniikinomainen tunne, jota on vaikea saada mielestä.
Räjähtävän pään oireyhtymä ei ole miellyttävä kokemus, mutta se ei ole myöskään vakava tila eikä neurologinen ongelma. Räjähtävän pään oireyhtymä liittyy itse asiassa läheisesti ahdistukseen ja stressiin.
Tässä artikkelissa haluamme lisätä tietoisuutta tästä ilmiöstä, joka häiritsee tuhansien ihmisten unia joka yö.
Räjähtävän pään oireyhtymä: mikä se on?
Joidenkin ihmisten mukaan se on kuin pommin räjähdys, kun taas osan mielestä se on pikemminkin kuin voimakas jysähdys tai sähköisku, joka muistuttaa salamaniskua. Tämä ääni kuuluu ihmisen päässä heti ensimmäiseen univaiheeseen siirtymisen jälkeen ilman selitystä.
Kuvittele tämä: olet unessa, kunnes yhtäkkiä kuulet karjaisun, joka herättää äkillisesti. Kaiken lisäksi tämän äänen yhteydessä esiintyy voimakasta päänsärkyä ja valoa ääreisnäkökentässä.
Ihmisen ensimmäinen ajatus on se, että hän on joko unessa tai menettänyt järkensä. Kyseessä ei ole kumpikaan.
Tutustu myös tähän artikkeliin: Näin varmistat hyvän yöunen
Outo, mutta yleinen uniongelma
Tämän ongelman kuvasi ensimmäisen kerran tohtori Silas Weir vuonna 1876 taltioimalla 50 potilaan tapaukset potilaspäiväkirjaansa.
Räjähtävän pään oireyhtymä on tyypillisesti yleisempi naisilla. Jotkut ihmiset kokevat sen vain kerran elämässään, kun taas osa potilaista kärsii siitä päivittäin.
Tähän oireyhtymään liittyen tulee huomioida erityisesti yksi seikka. Koska näiden ihmisten kuulemat äänet eivät tule heidän ulkopuoleltaan, vaan ovat pikemminkin kuulohallusinaatioita, moni päättää pitää asian omana tietonaan. He pelkäävät, että heidät leimataan psyykkisesti sairaiksi. Tästä syystä räjähtävän pään oireyhtymästä kärsiviä ihmisiä saattaa olla enemmänkin, mutta heitä ei ole diagnosoitu.
Mistä räjähtävän pään oireyhtymä johtuu?
Koska räjähtävän pään oireyhtymä on siis unihäiriö, se ei ole missään nimessä neurologinen tai psyykkinen sairaus.
Tähän mennessä on kehitelty muutama eri teoria sen syntyä koskien. Jatka lukemista.
Stressi ja ahdistus
Tällä hetkellä ollaan yhtä mieltä seuraavasta.
Aivot katkaisevat yhteyden mielen “tietoiseen osaan” vaipuakseen syvään uneen. Sitten yhtäkkiä sähköisku keskeyttää neuronien toiminnan.
Stressin aikana aivot ovat yliaktiiviset. Kun sitten tulee aika nukkua, tämä lisääntynyt “energia” ei vähene, koska aivojen toiminta on liian vilkasta.
Heti kun ihminen käy nukkumaan, tämä neuronien toiminta reagoi äkillisellä “latauksella” (aivan kuin sivallus tai energiapiikki) stimuloiden useita aivoalueita: auditorista ja visuaalista. Tämä saa kuulemaan salamaniskun ja näkemään valoja.
Unihalvaus
Toinen mielessä pidettävä seikka liittyy unihalvaukseen, joka on toisen tyyppinen parasomnia. Joidenkin tiedemiesten mielestä nämä molemmat uniongelmat liittyvät toisiinsa.
Kummassakin tapauksessa ihminen tuntee paniikkia ja hätäännystä sekä kokee visuaalisia ja auditorisia hallusinaatioita.
Käy lukemassa myös: Unissapuhuminen – miksi teemme sitä
Sisäkorvan ongelma
Viimeinen teoria tähän ilmiöön liittyen koskee mahdollista sisäkorvan ongelmaa, erityisesti korvatorvea.
On mahdollista, että korvassa voi olla pieni muutos, vaurio tai tulehdus, joka aiheuttaa kuulohallusinaatiot ja päänsäryt.
Tämä ei kuitenkaan selitä potilaan näkemiä valoja.
Räjähtävän pään oireyhtymä: hoito
Mikä tahansa uniongelma vaikuttaa haitallisesti elämänlaatuun. Älä siis viivyttele lääkäriin menoa, jos kärsit mistään poikkeavasta, häiritsevästä tai epätavallisesta vaivasta.
Kuten mainitsimme aiemmin, moni jättää puhumatta räjähtävän pään oireyhtymän oireista pelon tai häpeän vuoksi.
Kuinka kehtaan kertoa lääkärille siitä, että herään keskellä yötä kuullen olemattomia ja nähden valoja?
Älä pelkää. Tästä ongelmasta kärsivät monet ja se on hoidettavissa. Siihen on lääkkeitä kuten klomipramiini (eräänlainen masennuslääke), joka tehoaa erittäin hyvin. Lisäksi siihen voivat tehota stressinlievitysmenetelmät, jotka auttavat rentouttamaan lihaksia ja mieltä.
Mainitsethan lääkärille vaivoistasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pulido Marco, María, S., Valdés Estefanía, C. M., Pamela, H., & Fernando., V. (2011). Estrés académico en estudiantes universitarios. Psicología y Salud. https://doi.org/10.1124/mol.113.084988
- Sandín, B. (2003). El estrés: un análisis basado en el papel de los factores sociales. Revista Internacional de Psicología Clínica y de La Salud. https://doi.org/10.1021/pr049887e
- Salinas., D. (2012). Estrés. In Prevención y afrontamiento del estrés laboral. https://doi.org/Observatorio permantente RIESGO PSICOSOCIALES
- Fernández-Castillo, E., Molerio Perez, O., Grau, R., & Cruz Peña, A. (2012). Ansiedad y Estrés. Ansiedad y Estrés. https://doi.org/http://dx.doi.org/10.1016/j.anyes.2016.03.001 113
-
Ceriani, C. E., & Nahas, S. J. (2018). Exploding head syndrome: A review. Current pain and headache reports, 22(10), 63.
-
Sharpless, B. A. (2014). Exploding head syndrome. Sleep medicine reviews, 18(6), 489-493.
-
Green, M. W. (2001). The exploding head syndrome. Current pain and headache reports, 5(3), 279-280.
-
Evans, R. W. (2006). Exploding head syndrome followed by sleep paralysis: a rare migraine aura. Headache: The Journal of Head and Face Pain, 46(4), 682-683.
-
Ganguly, G., Mridha, B., Khan, A., & Rison, R. A. (2013). Exploding head syndrome: a case report. Case reports in neurology, 5(1), 14-17.