Unen vaikutus - saatko riittävästi syvää unta?
Kuinka paljon syvää unta oikeasti tarvitsemme? “Haudassa ehtii nukkua” on niin suosittu sanonta, että nukkumista pidetään jo ajan tuhlauksena. Ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että heidän pitäisi aina tehdä jotakin “tuotteliasta”. Mutta mitä sanottavaa asiantuntijoilla on tähän? Kuinka paljon meidän tulisi tieteen mukaan nukkua?
Tulet varmasti yllättymään vastauksesta!
Ihmiset siirtävät nukkumaanmenoa usein myöhemmäksi voidakseen työskennellä, opiskella tai harrastaa liikuntaa pidempään. He ovat vakuuttuneita siitä, että tehokkuus lisääntyy, mikäli lepoaika vietetäänkin tällä tavoin. Totuus on kuitenkin päinvastainen. Unella on valtava vaikutus terveyteen.
Miksi on tärkeää nukkua hyvin?
On tärkeää saada riittävästi syvää unta, sen terveyshyödyt ovat suuret. Kehosi tulee kiittämään sinua, kun nukut hyvin.
1. Nukkuminen ehkäisee masennusta
Masennus yhdistetään stressihormoneihin, kuten adrenaliiniin ja kortisoliin. Muutaman tunnin yöunet lisäävät näiden hormonien tuotantoa. Kunnolla levännyt keho mahdollistaa melaniinin ja serotoniinin tuotannon.
Viimeksi mainittu aine vastustaa stressin tuottamia negatiivisia vaikutuksia ja auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi fyysisesti sekä henkisesti.
Lue nämä 7 venytystä ennen nukkumaanmenoa
2. Nukkuminen ylläpitää kardiovaskulaarista terveyttä
Tällä viitataan hieman edelliseen osioon, sillä unettomuus lisää stressihormonien veren määrää. Se puolestaan lisää verenpainetta ja nostaa sydämen sykettä.
Stressiä pidetään siis sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä.
3. Riittävä määrä syvää unta parantaa muistia
Aivot jatkavat työskentelyä nukkuessa, sillä hermosto ei lakkaa toimimasta. Uni koostuu eri vaiheista, joita ovat valveillaolo, kevyt uni ja REM-uni.
Neuronit tekevät töitä kaikkien vaiheiden aikana, vaikkakin lyhytaikainen muisti korjaantuu ja varastoituu pitkäaikaiseksi muistiksi viimeisen vaiheen kohdalla. Jotkut tutkimukset paljastavat, että torkkujen ottaminen heti opiskelun jälkeen parantaa opittujen asioiden muistamista.
4. Nukkuminen auttaa painonpudotuksessa
Leptiini on ruokahalua säätelevä hormoni ja rasvasolut (adiposyytit) eivät vapauta sitä riittävästi, kun ihminen ei saa tarpeeksi syvää unta.
Unettomuus saa vatsan vapauttamaan enemmän greliiniä – näläntunnetta lisäävää hormonia. Tästä syystä unenpuutteella on merkittävä yhteys liikalihavuuteen.
5. Levollinen uni auttaa parantamaan immuunijärjestelmää
Immuunijärjestelmä on yksi kehon osa, joka toimii samalla kun nukumme, sillä se uudistaa ja vahvistaa itseään taistelemalla ympärillä olevia bakteereita sekä myrkkyjä vastaan. Voit siis estää paremmin infektioita syntymästä nukkumalla riittävästi.
Kuinka paljon syvää unta ihmisen tulisi saada tieteen mukaan?
Kuten huomaat, lepo vaikuttaa melkein kaikkiin kehontoimintoihin. Tästä syystä sekä fyysinen että psyykkinen terveys ovat riippuvaisia unen laadusta. Se parantaa myös tuotteliaisuutta.
Olet varmasti kuullut teoriasta, jonka mukaan ihmisen tulisi nukkua kahdeksan tuntia päivässä. Tämä on peräisin vuodelta 1938, kun tutkija Nathaniel Kleitman vietti hieman yli kuukauden pimeässä luolassa yhden opiskelijansa kanssa. He tajusivat unitottumuksiaan analysoidessaan, että kumpikin nukkui 8-8,5 tuntia päivässä.
Useat tutkimukset tukevat väitettä, jonka mukaan tietty määrä syvää unta tarjoaa useita terveyshyötyjä. On esimerkiksi todistettu, että huono unirytmi vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden akateemiseen suoritukseen. Samaa voidaan soveltaa myös työympäristöön.
Jotkut tutkimukset ovat vahvistaneet, että kuolleisuus on alhaisempaa 7-8 tuntia päivässä nukkuvien ja korkeampaa alle 4 tuntia nukkuvien keskuudessa.
Yksi ylimääräinen tunti lepoa voi siis toimia elämänlaatua määrittelevänä tekijänä. Vaikka nukkuisitkin alle kahdeksan tuntia päivässä ja päivittäiset toimet sujuvat odotetusti, ei se silti tarkoita sitä, että unen määrä on terveellinen.
Lue myös: Opeta lapsesi nukkumaan läpi koko yön
Mitä tapahtuu, jos et saa riittävästi syvää unta?
Negatiivisia asioita tapahtuu, kun unensaanti ei ole riittävää – seurauksena voi olla henkisiä ja tunneperäisiä terveysongelmia. Ne ovat vakavampia, kuin mitä ehkä kuvittelet.
Tässä joitakin asioita, joita tapahtuu, kun et saa suositeltua määrää syvää unta yön aikana:
- 2-tyypin diabeteksen riski kasvaa, sillä unenpuute vaikuttaa verensokeria säätelevän insuliinihormonin vapautumiseen.
- Ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy, koska unettomuus aiheuttaa stressiä ja sen seurauksena masennusta ja ahdistusta.
- Seksuaalinen halu myös vähenee, sillä unihäiriöt voivat johtaa miehillä testosteronin vähenemiseen. Unen vähyys ja huono laatu johtavat libidon alenemiseen sekä alhaiseen sperman tuotantoon.
- Kognitiiviset sairaudet lisääntyvät keskittymispuutteen ja muistiongelmien vuoksi, mikä voi johtaa onnettomuuksien syntymiseen.
- Lihaskasvu heikkenee, varsinkin 30 ikävuoden jälkeen, jolloin lihaskasvun määrä on vain 20 %. Liian vähäinen lepo vaikuttaa solujen uudistumiseen.
Saatko riittävästi syvää unta?
Nyt kun olemme tutustuneet aiheeseen tarkemmin, tiedät kuinka paljon yksi ylimääräinen tunti unta voi olla hyödyksi terveydelle, työnteolle ja kaikelle muulle aktiiviselle toiminnalle.
Aikuiset tarvitsevat unta kahdeksan tuntia ja vauvat 13 tuntia. Nuoret puolestaan tarvitsevat yhdeksän tuntia unta. Kun kerrot nämä tunnit kaikilla elinvuosilla, huomaat, että vietämme suuren osan elämästämme nukkuen.
Muista, että huono unen laatu ja määrä ottavat lopulta veronsa ja on liian myöhäistä korjata niiden aiheuttamaa vahinkoa.
Kuinka paljon syvää unta oikeasti tarvitsemme? “Haudassa ehtii nukkua” on niin suosittu sanonta, että nukkumista pidetään jo ajan tuhlauksena. Ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että heidän pitäisi aina tehdä jotakin “tuotteliasta”. Mutta mitä sanottavaa asiantuntijoilla on tähän? Kuinka paljon meidän tulisi tieteen mukaan nukkua?
Tulet varmasti yllättymään vastauksesta!
Ihmiset siirtävät nukkumaanmenoa usein myöhemmäksi voidakseen työskennellä, opiskella tai harrastaa liikuntaa pidempään. He ovat vakuuttuneita siitä, että tehokkuus lisääntyy, mikäli lepoaika vietetäänkin tällä tavoin. Totuus on kuitenkin päinvastainen. Unella on valtava vaikutus terveyteen.
Miksi on tärkeää nukkua hyvin?
On tärkeää saada riittävästi syvää unta, sen terveyshyödyt ovat suuret. Kehosi tulee kiittämään sinua, kun nukut hyvin.
1. Nukkuminen ehkäisee masennusta
Masennus yhdistetään stressihormoneihin, kuten adrenaliiniin ja kortisoliin. Muutaman tunnin yöunet lisäävät näiden hormonien tuotantoa. Kunnolla levännyt keho mahdollistaa melaniinin ja serotoniinin tuotannon.
Viimeksi mainittu aine vastustaa stressin tuottamia negatiivisia vaikutuksia ja auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi fyysisesti sekä henkisesti.
Lue nämä 7 venytystä ennen nukkumaanmenoa
2. Nukkuminen ylläpitää kardiovaskulaarista terveyttä
Tällä viitataan hieman edelliseen osioon, sillä unettomuus lisää stressihormonien veren määrää. Se puolestaan lisää verenpainetta ja nostaa sydämen sykettä.
Stressiä pidetään siis sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä.
3. Riittävä määrä syvää unta parantaa muistia
Aivot jatkavat työskentelyä nukkuessa, sillä hermosto ei lakkaa toimimasta. Uni koostuu eri vaiheista, joita ovat valveillaolo, kevyt uni ja REM-uni.
Neuronit tekevät töitä kaikkien vaiheiden aikana, vaikkakin lyhytaikainen muisti korjaantuu ja varastoituu pitkäaikaiseksi muistiksi viimeisen vaiheen kohdalla. Jotkut tutkimukset paljastavat, että torkkujen ottaminen heti opiskelun jälkeen parantaa opittujen asioiden muistamista.
4. Nukkuminen auttaa painonpudotuksessa
Leptiini on ruokahalua säätelevä hormoni ja rasvasolut (adiposyytit) eivät vapauta sitä riittävästi, kun ihminen ei saa tarpeeksi syvää unta.
Unettomuus saa vatsan vapauttamaan enemmän greliiniä – näläntunnetta lisäävää hormonia. Tästä syystä unenpuutteella on merkittävä yhteys liikalihavuuteen.
5. Levollinen uni auttaa parantamaan immuunijärjestelmää
Immuunijärjestelmä on yksi kehon osa, joka toimii samalla kun nukumme, sillä se uudistaa ja vahvistaa itseään taistelemalla ympärillä olevia bakteereita sekä myrkkyjä vastaan. Voit siis estää paremmin infektioita syntymästä nukkumalla riittävästi.
Kuinka paljon syvää unta ihmisen tulisi saada tieteen mukaan?
Kuten huomaat, lepo vaikuttaa melkein kaikkiin kehontoimintoihin. Tästä syystä sekä fyysinen että psyykkinen terveys ovat riippuvaisia unen laadusta. Se parantaa myös tuotteliaisuutta.
Olet varmasti kuullut teoriasta, jonka mukaan ihmisen tulisi nukkua kahdeksan tuntia päivässä. Tämä on peräisin vuodelta 1938, kun tutkija Nathaniel Kleitman vietti hieman yli kuukauden pimeässä luolassa yhden opiskelijansa kanssa. He tajusivat unitottumuksiaan analysoidessaan, että kumpikin nukkui 8-8,5 tuntia päivässä.
Useat tutkimukset tukevat väitettä, jonka mukaan tietty määrä syvää unta tarjoaa useita terveyshyötyjä. On esimerkiksi todistettu, että huono unirytmi vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden akateemiseen suoritukseen. Samaa voidaan soveltaa myös työympäristöön.
Jotkut tutkimukset ovat vahvistaneet, että kuolleisuus on alhaisempaa 7-8 tuntia päivässä nukkuvien ja korkeampaa alle 4 tuntia nukkuvien keskuudessa.
Yksi ylimääräinen tunti lepoa voi siis toimia elämänlaatua määrittelevänä tekijänä. Vaikka nukkuisitkin alle kahdeksan tuntia päivässä ja päivittäiset toimet sujuvat odotetusti, ei se silti tarkoita sitä, että unen määrä on terveellinen.
Lue myös: Opeta lapsesi nukkumaan läpi koko yön
Mitä tapahtuu, jos et saa riittävästi syvää unta?
Negatiivisia asioita tapahtuu, kun unensaanti ei ole riittävää – seurauksena voi olla henkisiä ja tunneperäisiä terveysongelmia. Ne ovat vakavampia, kuin mitä ehkä kuvittelet.
Tässä joitakin asioita, joita tapahtuu, kun et saa suositeltua määrää syvää unta yön aikana:
- 2-tyypin diabeteksen riski kasvaa, sillä unenpuute vaikuttaa verensokeria säätelevän insuliinihormonin vapautumiseen.
- Ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy, koska unettomuus aiheuttaa stressiä ja sen seurauksena masennusta ja ahdistusta.
- Seksuaalinen halu myös vähenee, sillä unihäiriöt voivat johtaa miehillä testosteronin vähenemiseen. Unen vähyys ja huono laatu johtavat libidon alenemiseen sekä alhaiseen sperman tuotantoon.
- Kognitiiviset sairaudet lisääntyvät keskittymispuutteen ja muistiongelmien vuoksi, mikä voi johtaa onnettomuuksien syntymiseen.
- Lihaskasvu heikkenee, varsinkin 30 ikävuoden jälkeen, jolloin lihaskasvun määrä on vain 20 %. Liian vähäinen lepo vaikuttaa solujen uudistumiseen.
Saatko riittävästi syvää unta?
Nyt kun olemme tutustuneet aiheeseen tarkemmin, tiedät kuinka paljon yksi ylimääräinen tunti unta voi olla hyödyksi terveydelle, työnteolle ja kaikelle muulle aktiiviselle toiminnalle.
Aikuiset tarvitsevat unta kahdeksan tuntia ja vauvat 13 tuntia. Nuoret puolestaan tarvitsevat yhdeksän tuntia unta. Kun kerrot nämä tunnit kaikilla elinvuosilla, huomaat, että vietämme suuren osan elämästämme nukkuen.
Muista, että huono unen laatu ja määrä ottavat lopulta veronsa ja on liian myöhäistä korjata niiden aiheuttamaa vahinkoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- San Molina, L. (2010). Comprender la depresión. Editorial AMAT.
- Alonso, C. F. (2009). El estrés en las enfermedades cardiovasculares. Libro de La Salud Cardiovascular Del Hospital Clínico San Carlos, 583-590.
- Rico-Rosillo, María Guadalupe, and Gloria Bertha Vega-Robledo. “Sueño y sistema inmune.” Revista Alergia México 65.2 (2018): 160-170.
- Escobar, Carolina, et al. “La mala calidad de sueño es factor promotor de obesidad.” Revista mexicana de trastornos alimentarios 4.2 (2013): 133-142.
- Reinoso-Suárez, F. (2005). Neurobiología del sueño. Revista de Medicina de la Universidad de Navarra, 10-17.
- Strada Herrera, G. La función de memoria del sueño. Cómo el cerebro promueve el aprendizaje mientas duerme.
- Zapata Giraldo, A. F. (2013). La temporalidad en el insomnio(Bachelor’s thesis, Uniandes).
- Castro, A. M., Caamaño, L. U., & Julio, S. C. (2014). Calidad del dormir, insomnio y rendimiento académico en Estudiantes de Medicina. Duazary: Revista internacional de Ciencias de la Salud, 11(2), 2.
- Rodríguez-Morilla, B., & Madrid-Navarro, C. J. (2015). ¿ Cuándo, cuánto y cómo dormir?. Eubacteria, nº 33 (2015).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.