Immuunijärjestelmän ikääntyminen ja sen torjunta
Ihmisen ikääntyessä elimistö näyttää vastaavan tehottomammin sairauksiin, joille se altistuu. Näin ollen immuunijärjestelmän ikääntyminen nostaa riskiä kärsiä sairauksista.
Tämä prosessi ei kuitenkaan ole täysin peruuttamattomissa. Hyvät tottumukset ja terveelliset elämäntavat auttavat pitämään immuunijärjestelmän toiminnassa pitkälle vanhuuteen.
Tässä artikkelissa selitämme, mitä immuunijärjestelmän vanheneminen on, miksi se tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Lisäksi kerromme, kuinka siihen voi vaikuttaa.
Lue eteenpäin niin saat selville!
Mitä on immuunijärjestelmän ikääntyminen?
Immuunijärjestelmä auttaa suojelemaan elimistöä vierailta tekijöiltä, jotka voivat olla sille haitallisia ja aiheuttaa sairauksia. Tässä tapauksessa viittaamme esimerkiksi mikro-organismeihin (bakteerit, virukset, sienet ja loiset), elimistön omiin epänormaaleihin soluihin ja allergeeneihin. Tätä varten elimistö tuottaa vasta-aineita, jotka tuhoavat tai neutralisoivat haitallisia tekijöitä. Tämä on näin ollen puolustuskeinomme mahdollisia uhkia tai tunkeutujia vastaan.
Immuunijärjestelmä ei kuitenkaan pysy aina samanlaisena, vaan se muuttuu läpi elämän. Esimerkiksi vastasyntyneillä vauvoilla ei ole täysi immuniteetti vielä kehittynyt. Pienillä lapsilla ei ole kuin muutamia vasta-aineita, jotka he ovat saaneet äidiltään raskausaikana, istukan kautta ja myös äidinmaidosta imetyksen aikana. Ajan ja aiemmin mainituille tekijöille altistumisen myötä lasten puolustusmekanismit kehittyvät ja hioutuvat huippuunsa.
Elimistön immuunitoiminnot alkavat laskea jonkin verran sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Merkittävimmät muutokset liittyvät kantasoluihin. Immuunijärjestelmän ikääntyminen vaikuttaa myös niin kutsuttujen T-solujen saatavuuteen.
Mutta vasta ikääntyessämme tapahtuu raju muutos, vastakkainen kuin lapsuudessa, eikä siis parempaan suuntaan. Yleisesti ottaen voimme määritellä immuunijärjestelmän ikääntymisen sinä vaikutuksena, joka iällä on immuunijärjestelmän soluihin, joiden toiminnot ovat heikkenemässä.
Mitä immuunijärjestelmän ikääntyminen on?
Immuunijärjestelmä muuttuu tehottomammaksi, minkä seurauksena heikkenevät useat eri toiminnot, kuten seuraavat:
- Kyky erottaa vieraat tekijät ja kehon omat solut toisistaan. Elimistö ei siis onnistu tunnistamaan vieraita tekijöitä ja pitää omia solujaan vihollisina.
- Leukosyyttien lasku: Tämä ei tapahdu vain niiden määrässä, vaan myös niiden kyvyssä vastata infektioihin.
- Makrofageista tulee hitaampia: Niiltä kestää kauemmin tuhota syöpäsoluja ja bakteereja.
- Vasta-aineiden teho heikkenee: Niiden ei onnistu reagoida tehokkaasti.
Lue aiheesta lisää täältä: Puolustusjärjestelmä ja 7 tapaa vahvistaa sitä
Immuunijärjestelmän ikääntymisen seuraukset
Iän myötä tapahtuvat muutokset heikentävät elimistön immuunitoimintaa. Iäkkäämmät ihmiset saavat siis todennäköisemmin tulehduksia, syöpiä ja erilaisia muita sairauksia, kuten flunssan tai keuhkokuumeen.
Monet autoimmuunisairaudetkin puhkeavat useammin aikuisuuden jälkimmäisellä puoliskolla. Jotta näitä sairauksia voisi kehittyä, eri kontrollimekanismien on petettävä.
Vanhuudessa keho myös paranee hitaammin, sillä paranemisen mahdollistavia soluja on vähemmän. Tästä voi tulla varsinainen noidankehä. Koska paraneminen on hidasta, elimistö on altis, jolloin se voi sairastua uudelleen.
On tärkeää huomioida, että korkea ikä ei ole ainoa immuunijärjestelmän vastetta heikentävä tekijä. Myös sen kahdessa eri osatekijässä voi olla epätasapaino: synnynnäisessä immuuniteetissa ja hankitussa immuuniteetissa.
Synnynnäinen immuniteetti on elimistön ensisijainen puolustuskeino infektiota vastaan. Sen sijaan hankittu immuniteetti mahdollistaa sen, että elimistö muistaa tietyt patogeenit ja hyökkää niitä vastaan.
Hankitun immuniteetin heikkenemisen myötä sellaiset inaktiiviset patogeenit, jotka elimistö oli jo aiemmin vaimentanut, voivat aktivoitua uudelleen. Klassisia esimerkkejä tästä ovat herpes zoster eli vyöruusu ja tuberkuloosi.
Käy lukemassa myös: Heikentyneen immuunijärjestelmän oireet
Immuunijärjestelmän ikääntyminen: vinkkejä sen torjumiseksi
Kuvailluista tilanteista huolimatta immuunijärjestelmän ikääntymiseen liittyviä riskejä voidaan vähentää sen vaikutusten minimoimiseksi. Tämän prosessin ilmenemistä on jopa mahdollista viivyttää.
Tässä mielessä elämäntavoissa tulisi kiinnittää huomiota useisiin eri puoliin, jotka liittyvät neljään keskeiseen tekijään: liikunta, ravinto, tottumukset sekä stressin ja tunteiden hallinta.
Säännöllinen liikunta
Viimeisimpien tutkimusten mukaan liikunnalla on merkittävä vaikutus immuunijärjestelmän ylläpitoon. Fysiologisesta näkökulmasta katsottuna selityksen täytyy liittyä siihen seikkaan, että lihaskudos tuottaa proteiineja nimeltä myosiinit. Nämä vähentävät tulehdusta ja auttavat ylläpitämään immuunitoimintaa.
Lisäksi muissa tutkimuksissa on löydetty todisteita siitä, että liikkuvat ihmiset tuottavat enemmän vasta-aineita reaktiona rokotteelle kuin vähemmän liikkuvat ihmiset. Liikunta on avuksi myös suojautuessa infektioilta ja muilta, kroonisilta sairauksilta, jotka voivat vaikuttaa osaltaan järjestelmien heikkenemiseen.
Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja huolta nostamalla onnellisuushormonien (serotoniini, dopamiini, oksitosiini) pitoisuuksia. Näin se auttaa pysymään hyvällä mielellä, mikä on tärkeää sairaudesta toipumisessa ja sairastumisen ehkäisyssä.
Terveellinen ruokavalio on yhtä kuin terveellinen immuunijärjestelmä
Ei ole mitään suoraa näyttöä siitä, että terveellinen ruokavalio vähentäisi immuunijärjestelmän ikääntymistä. Sen sijaan epäterveellisen ruokavalion haitoista on runsaasti todisteita. Toisin sanoen runsas transrasvan, sokerin ja valkoisten vehnäjauhojen kulutus myötävaikuttaa sairauksien syntyyn. Ja mitä enemmän sairastumme, sitä enemmän kulutamme loppuun elimistön kykyä parantua.
Terveelliseen ruokavalioon kuuluu paljon hedelmiä ja vihanneksia, oliiviöljyä, enemmän kalaa ja kanaa kuin punaista lihaa, maitotuotteita, vähänlaisesti sokeria ja vähemmän vehnäjauhoja. Tällainen ruokavalio on yhdistetty lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja useiden erityyppisten syöpien matalampaan riskiin.
Tasapainoinen ruokavalio auttaa myös pysymään sopivassa painossa. Iäkkäillä ihmisillä kertyneellä rasvalla voi olla haitallinen vaikutus krooniseen tulehdukseen. Tämä tekijä on yhdistetty lähes kaikkiin vanhuuden vaivoihin, tyypin 2 diabeteksesta sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Krooninen tulehdus on osallisena myös yleisissä autoimmuunisairauksissa iäkkäillä ihmisillä.
Terveelliset tottumukset ja tunteet
Terveellisillä tottumuksilla tarkoitamme liikunnan lisäksi myös kunnon yöunia. Uni auttaa palautumaan ja pitää elimistön järjestelmät hyvässä toiminnassa.
Samalla tulisi välttää sellaisten aineiden kulutusta, jotka muuttavat elimistömme toimintaa: alkoholia, tupakkaa ja päihteitä. Jopa liika kofeiini on haitaksi. Sama pätee tietysti myös liialliseen työntekoon, huoliin, stressiin ja negatiivisiin tunteisiin.
Mikä tahansa epätasapainon aiheuttava tai sairastuttava asia vaikuttaa elimistön kykyyn palautua ja toipua. Toisin sanoen se vaikuttaa immuunijärjestelmämme elinikään.
Ikääntymisen ehkäisy ajoissa
Meidän ei tulisi odottaa vanhuuteen ennen kuin alamme ehkäistä immuunijärjestelmän ikääntymisen riskejä. Vaikka olisit vielä nuori, voit alkaa pitää huolta immuunijärjestelmästäsi heti.
Se ei ole hankalaa eikä maksa paljon. Harrasta liikuntaa, syö terveellisesti, älä tupakoi, vähennä alkoholinkulutusta ja huolia sekä nuku hyvin. Sen pitkäaikaiset hyödyt ovat korvaamattomat!
Ihmisen ikääntyessä elimistö näyttää vastaavan tehottomammin sairauksiin, joille se altistuu. Näin ollen immuunijärjestelmän ikääntyminen nostaa riskiä kärsiä sairauksista.
Tämä prosessi ei kuitenkaan ole täysin peruuttamattomissa. Hyvät tottumukset ja terveelliset elämäntavat auttavat pitämään immuunijärjestelmän toiminnassa pitkälle vanhuuteen.
Tässä artikkelissa selitämme, mitä immuunijärjestelmän vanheneminen on, miksi se tapahtuu ja mitä siitä seuraa. Lisäksi kerromme, kuinka siihen voi vaikuttaa.
Lue eteenpäin niin saat selville!
Mitä on immuunijärjestelmän ikääntyminen?
Immuunijärjestelmä auttaa suojelemaan elimistöä vierailta tekijöiltä, jotka voivat olla sille haitallisia ja aiheuttaa sairauksia. Tässä tapauksessa viittaamme esimerkiksi mikro-organismeihin (bakteerit, virukset, sienet ja loiset), elimistön omiin epänormaaleihin soluihin ja allergeeneihin. Tätä varten elimistö tuottaa vasta-aineita, jotka tuhoavat tai neutralisoivat haitallisia tekijöitä. Tämä on näin ollen puolustuskeinomme mahdollisia uhkia tai tunkeutujia vastaan.
Immuunijärjestelmä ei kuitenkaan pysy aina samanlaisena, vaan se muuttuu läpi elämän. Esimerkiksi vastasyntyneillä vauvoilla ei ole täysi immuniteetti vielä kehittynyt. Pienillä lapsilla ei ole kuin muutamia vasta-aineita, jotka he ovat saaneet äidiltään raskausaikana, istukan kautta ja myös äidinmaidosta imetyksen aikana. Ajan ja aiemmin mainituille tekijöille altistumisen myötä lasten puolustusmekanismit kehittyvät ja hioutuvat huippuunsa.
Elimistön immuunitoiminnot alkavat laskea jonkin verran sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Merkittävimmät muutokset liittyvät kantasoluihin. Immuunijärjestelmän ikääntyminen vaikuttaa myös niin kutsuttujen T-solujen saatavuuteen.
Mutta vasta ikääntyessämme tapahtuu raju muutos, vastakkainen kuin lapsuudessa, eikä siis parempaan suuntaan. Yleisesti ottaen voimme määritellä immuunijärjestelmän ikääntymisen sinä vaikutuksena, joka iällä on immuunijärjestelmän soluihin, joiden toiminnot ovat heikkenemässä.
Mitä immuunijärjestelmän ikääntyminen on?
Immuunijärjestelmä muuttuu tehottomammaksi, minkä seurauksena heikkenevät useat eri toiminnot, kuten seuraavat:
- Kyky erottaa vieraat tekijät ja kehon omat solut toisistaan. Elimistö ei siis onnistu tunnistamaan vieraita tekijöitä ja pitää omia solujaan vihollisina.
- Leukosyyttien lasku: Tämä ei tapahdu vain niiden määrässä, vaan myös niiden kyvyssä vastata infektioihin.
- Makrofageista tulee hitaampia: Niiltä kestää kauemmin tuhota syöpäsoluja ja bakteereja.
- Vasta-aineiden teho heikkenee: Niiden ei onnistu reagoida tehokkaasti.
Lue aiheesta lisää täältä: Puolustusjärjestelmä ja 7 tapaa vahvistaa sitä
Immuunijärjestelmän ikääntymisen seuraukset
Iän myötä tapahtuvat muutokset heikentävät elimistön immuunitoimintaa. Iäkkäämmät ihmiset saavat siis todennäköisemmin tulehduksia, syöpiä ja erilaisia muita sairauksia, kuten flunssan tai keuhkokuumeen.
Monet autoimmuunisairaudetkin puhkeavat useammin aikuisuuden jälkimmäisellä puoliskolla. Jotta näitä sairauksia voisi kehittyä, eri kontrollimekanismien on petettävä.
Vanhuudessa keho myös paranee hitaammin, sillä paranemisen mahdollistavia soluja on vähemmän. Tästä voi tulla varsinainen noidankehä. Koska paraneminen on hidasta, elimistö on altis, jolloin se voi sairastua uudelleen.
On tärkeää huomioida, että korkea ikä ei ole ainoa immuunijärjestelmän vastetta heikentävä tekijä. Myös sen kahdessa eri osatekijässä voi olla epätasapaino: synnynnäisessä immuuniteetissa ja hankitussa immuuniteetissa.
Synnynnäinen immuniteetti on elimistön ensisijainen puolustuskeino infektiota vastaan. Sen sijaan hankittu immuniteetti mahdollistaa sen, että elimistö muistaa tietyt patogeenit ja hyökkää niitä vastaan.
Hankitun immuniteetin heikkenemisen myötä sellaiset inaktiiviset patogeenit, jotka elimistö oli jo aiemmin vaimentanut, voivat aktivoitua uudelleen. Klassisia esimerkkejä tästä ovat herpes zoster eli vyöruusu ja tuberkuloosi.
Käy lukemassa myös: Heikentyneen immuunijärjestelmän oireet
Immuunijärjestelmän ikääntyminen: vinkkejä sen torjumiseksi
Kuvailluista tilanteista huolimatta immuunijärjestelmän ikääntymiseen liittyviä riskejä voidaan vähentää sen vaikutusten minimoimiseksi. Tämän prosessin ilmenemistä on jopa mahdollista viivyttää.
Tässä mielessä elämäntavoissa tulisi kiinnittää huomiota useisiin eri puoliin, jotka liittyvät neljään keskeiseen tekijään: liikunta, ravinto, tottumukset sekä stressin ja tunteiden hallinta.
Säännöllinen liikunta
Viimeisimpien tutkimusten mukaan liikunnalla on merkittävä vaikutus immuunijärjestelmän ylläpitoon. Fysiologisesta näkökulmasta katsottuna selityksen täytyy liittyä siihen seikkaan, että lihaskudos tuottaa proteiineja nimeltä myosiinit. Nämä vähentävät tulehdusta ja auttavat ylläpitämään immuunitoimintaa.
Lisäksi muissa tutkimuksissa on löydetty todisteita siitä, että liikkuvat ihmiset tuottavat enemmän vasta-aineita reaktiona rokotteelle kuin vähemmän liikkuvat ihmiset. Liikunta on avuksi myös suojautuessa infektioilta ja muilta, kroonisilta sairauksilta, jotka voivat vaikuttaa osaltaan järjestelmien heikkenemiseen.
Lisäksi liikunta lievittää stressiä ja huolta nostamalla onnellisuushormonien (serotoniini, dopamiini, oksitosiini) pitoisuuksia. Näin se auttaa pysymään hyvällä mielellä, mikä on tärkeää sairaudesta toipumisessa ja sairastumisen ehkäisyssä.
Terveellinen ruokavalio on yhtä kuin terveellinen immuunijärjestelmä
Ei ole mitään suoraa näyttöä siitä, että terveellinen ruokavalio vähentäisi immuunijärjestelmän ikääntymistä. Sen sijaan epäterveellisen ruokavalion haitoista on runsaasti todisteita. Toisin sanoen runsas transrasvan, sokerin ja valkoisten vehnäjauhojen kulutus myötävaikuttaa sairauksien syntyyn. Ja mitä enemmän sairastumme, sitä enemmän kulutamme loppuun elimistön kykyä parantua.
Terveelliseen ruokavalioon kuuluu paljon hedelmiä ja vihanneksia, oliiviöljyä, enemmän kalaa ja kanaa kuin punaista lihaa, maitotuotteita, vähänlaisesti sokeria ja vähemmän vehnäjauhoja. Tällainen ruokavalio on yhdistetty lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja useiden erityyppisten syöpien matalampaan riskiin.
Tasapainoinen ruokavalio auttaa myös pysymään sopivassa painossa. Iäkkäillä ihmisillä kertyneellä rasvalla voi olla haitallinen vaikutus krooniseen tulehdukseen. Tämä tekijä on yhdistetty lähes kaikkiin vanhuuden vaivoihin, tyypin 2 diabeteksesta sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään. Krooninen tulehdus on osallisena myös yleisissä autoimmuunisairauksissa iäkkäillä ihmisillä.
Terveelliset tottumukset ja tunteet
Terveellisillä tottumuksilla tarkoitamme liikunnan lisäksi myös kunnon yöunia. Uni auttaa palautumaan ja pitää elimistön järjestelmät hyvässä toiminnassa.
Samalla tulisi välttää sellaisten aineiden kulutusta, jotka muuttavat elimistömme toimintaa: alkoholia, tupakkaa ja päihteitä. Jopa liika kofeiini on haitaksi. Sama pätee tietysti myös liialliseen työntekoon, huoliin, stressiin ja negatiivisiin tunteisiin.
Mikä tahansa epätasapainon aiheuttava tai sairastuttava asia vaikuttaa elimistön kykyyn palautua ja toipua. Toisin sanoen se vaikuttaa immuunijärjestelmämme elinikään.
Ikääntymisen ehkäisy ajoissa
Meidän ei tulisi odottaa vanhuuteen ennen kuin alamme ehkäistä immuunijärjestelmän ikääntymisen riskejä. Vaikka olisit vielä nuori, voit alkaa pitää huolta immuunijärjestelmästäsi heti.
Se ei ole hankalaa eikä maksa paljon. Harrasta liikuntaa, syö terveellisesti, älä tupakoi, vähennä alkoholinkulutusta ja huolia sekä nuku hyvin. Sen pitkäaikaiset hyödyt ovat korvaamattomat!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Agustín Lage B. Inmunosenescencia: implicaciones para la inmunoterapia de cáncer en los adultos mayores. Biotecnología Aplicada 2006; 23:186-193.
- Lozano, Manuel, et al. “Nutrientes asociados a las enfermedades relacionadas con el envejecimiento: un nuevo índice de dieta saludable para personas mayores.” Nutrición Hospitalaria 35.6 (2018): 1287-1297.
- Gurrutxaga, Hegoi Segurola, Guillermo Cárdenas Lagranja, and Rosa Burgos Peláez. “Nutrientes e inmunidad.” Nutr Clin Med 10.1 (2016): 1-19.
- Hernández Rodríguez, José. “La obesidad y la inflamación crónica de bajo grado.” Revista Cubana de Endocrinología 29.3 (2018): 1-3.
- Alcalá-Pérez, Daniel, Dayana Elena Cobos-Lladó, and Fermín Jurado Santa-Cruz. “«Inflammaging»: envejecimiento inflamatorio.” Revista del Centro Dermatológico Pascua 27.3 (2019): 87-91.
- Delves P. Efectos del envejecimiento en el sistema inmunitario. MSD Manuals [Internet] 2020 [Fecha de consulta: 07 de octubre de 2020]. Disponible en: https://www.msdmanuals.com/es/hogar/trastornos-inmunol%C3%B3gicos/biolog%C3%ADa-del-sistema-inmunitario/efectos-del-envejecimiento-en-el-sistema-inmunitario
- Goronzy J, Weyand C. Immune aging and autoimmunity. Cell Mol Life Sci. 2012; 69(10): 1615–1623.
- Kay M. An overview of immune aging. In Mechanisms of Ageing and Development, 1979; 9(1–2): 39-59.
- Kay M. Aging & the decline of immune responsiveness. En Fundenberg H, Sites H, Caldwell J, Wells J, editores. Basic Clinical Immunology. Canada: Lange Medical Publicantions; 1980: 327-342.
- Rico-Rosillo, María Guadalupe, Diego Oliva-Rico, and Gloria Bertha Vega-Robledo. “Envejecimiento: algunas teorías y consideraciones genéticas, epigenéticas y ambientales.” Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social 56.3 (2018): 287-294.
- Urquiaga, Inés, et al. “Origen, componentes y posibles mecanismos de acción de la dieta mediterránea.” Revista médica de Chile 145.1 (2017): 85-95.
- Ruíz Fernández N, Solano L. La inmunosenescencia y el papel de la nutrición. An Venez Nutr, 2001; 14(2): 86-98.
- Brañas, Fátima, et al. “Cronicidad, envejecimiento y multimorbilidad.” Enfermedades Infecciosas y Microbiología Clínica 36 (2018): 15-18.
- Martín, A. Prieto, et al. “Respuesta inmune adaptativa y sus implicaciones fisiopatológicas.” Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado 12.24 (2017): 1398-1407.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.