Still: A Michael J. Fox Movie
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto
Uudessa elämäkerrallisessa dokumenttielokuvassaan Still: A Michael J. Fox Movie taiteilija kertoo omakohtaisesti, miten hän elää monimutkaisen sairautensa kanssa.
Kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten pääosasta Paluu tulevaisuuteen -trilogiassa, on rakentanut rinnakkaisen uran Parkinsonin taudin tutkimuksen aktivistina.
Marty McFly -tähti on kärsinyt hermoston rappeutumissairaudesta yli 30 vuotta.
“Still”: Michael J. Foxin elämä, ura ja aktivismi
Davis Guggenheimin ohjaama dokumenttielokuva Still: A Michael J. Fox Movie sai ensi-iltansa Apple TV:ssä perjantaina 12. toukokuuta. Ylistäviä arvioita saanut tuotanto paljastaa yksityiskohtia Foxin elämästä ja urasta.
Se keskittyy kuitenkin myös hänen varhaiseen Parkinsonin taudin diagnoosiinsa. 29-vuotiaana lääkärit varoittivat Michaelia sairaudesta. Paluu tulevaisuuteen -elokuvan maailmanlaajuisen menestyksen jälkeen oli kulunut vain vähän aikaa, joten hän tunnustaa olleensa aluksi kieltävässä tilassa.
Vuonna 1998 hän kuitenkin kertoi sairaudestaan julkisuuteen ja perusti kaksi vuotta myöhemmin Michael J. Fox -säätiön, joka tutkii tätä sairautta.
Lue tämäkin: Kognitiivinen reservi voi suojata aivovaurioilta
Mitkä oireet johtivat siihen, että Michael J. Foxilla diagnosoitiin Parkinsonin tauti?
Näyttelijä kertoi tunteneensa oireet ensimmäisen kerran pikkusormessaan työskennellessään Doc Hollywood -elokuvan parissa. Tämä on yleinen oire taudin alkuvaiheessa.
[/atomik-in-text]Parkinson on hermostoa rappeuttava sairaus, joka vaikuttaa hermosoluihin eli neuroneihin vähentäen dopamiinin tuotantoa[/atomik-in-text]
Tämä aiheuttaa erilaisia motorisia oireita, jotka pahenevat taudin edetessä, sillä kyseessä on krooninen ja peruuttamaton sairaus. Joitakin yleisimpiä oireita ovat seuraavat:
- Vapina
- Lihasten jäykkyys
- Asennon epävakaus
- Puhe- ja kirjoitushäiriöt
- Liikkeiden hidastuminen tai menetys
Mikä on Parkinsonin taudin laajuus?
Teoksen Parkinson’s Disease: Etiology, Neuropathology, and Pathogenesis mukaan Parkinsonin tauti on niin monimutkainen sairaus, että sen tarkkoja mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä. Asiantuntijoiden mukaan se on toiseksi yleisin hermoston rappeutumissairaus Alzheimerin taudin jälkeen, ja se vaikuttaa erityisesti yli 60-vuotiaisiin.
Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2019, että sitä sairastaa maailmanlaajuisesti yli 8 500 000 ihmistä. Verkkosivusto parkinson.org mukaan luku on 10 000 000.
Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, ja niihin kuuluvat geneettiset ja ympäristöolosuhteet. Kuten edellä mainitussa julkaisussa todetaan, ikä on suurin riskitekijä, mutta myös tietyt tavat, kuten tupakointi ja kofeiini, sekä geneettiset seikat, vaikuttavat.
Tämänhetkinen näyttö ei kuitenkaan riitä muiden kuin geneettisten riskitekijöiden määrittämiseen.
Parkinsonin taudin ehkäisy ja hoidot
Vaikka kyseessä on geneettinen sairaus, johon ei ole varmaa parannuskeinoa, erilaiset terveelliset tottumukset voivat osaltaan ehkäistä sitä. Esimerkiksi seuraavat:
- Tasapainoinen ruokavalio
- Tupakan ja alkoholin välttäminen
- Liikunnan harrastaminen
- Hyvä lepo
Toisaalta Brain Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että tanssilla on myönteisiä vaikutuksia potilaiden henkiseen hyvinvointiin ja motorisiin taitoihin.
Parkinsonin taudin hoidolle on yleensä ominaista dopamiinin määrän palauttamiseen tähtäävien lääkkeiden antaminen. Esimerkiksi levodopa, jota Fox on käyttänyt sairautensa hoitoon jo vuosia.
Kolumbiassa sijaitsevan Pontificia Universidad Javerianan tutkimus kuitenkin osoittaa, että levodopahoito heikkenee ajan myötä. Siksi annostusta on lisättävä.
Lisäksi näyttelijälle tehtiin vuonna 1998 talamotomia. Kyseessä on kirurginen toimenpide, jossa poistetaan pieni osa talamuksesta, joka kontrolloi tiettyjä tahattomia liikkeitä.
Lue tämäkin: Christina Applegate: MS-taudin varhaiset oireet, joita ei tunnistettu ajoissa
Still: A Michael J. Fox Movie kuvastaa Foxin työtä taistelussa Parkinsonin tautia vastaan
Kaikkien näiden syiden vuoksi on erityisen tärkeää, että järjestöt jatkavat työtä taudin uusien hoitomuotojen löytämiseksi. Tässä suhteessa Michael J. Foxin uransa aikana tekemä työ saa uuden käännekohdan dokumentin julkaisun myötä.
Näyttelijä on saanut useita palkintoja työstään säätiön kanssa, joka on kerännyt yli 1,2 miljardia dollaria. Säätiön tehtävänä on rahoittaa tutkimusta ja tukea Parkinson-potilaita.
Fox on jo muutama vuosi sitten julkaissut kirjan nimeltä Lucky Man, jossa hän käsittelee joitakin näkökohtia sairaudesta ja sen hoidosta. Silti arvostettu näyttelijä esittelee massiivisen uuden mahdollisuuden lisätä tietoisuutta henkilökohtaisen tarinansa kautta.
Uudessa elämäkerrallisessa dokumenttielokuvassaan Still: A Michael J. Fox Movie taiteilija kertoo omakohtaisesti, miten hän elää monimutkaisen sairautensa kanssa.
Kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten pääosasta Paluu tulevaisuuteen -trilogiassa, on rakentanut rinnakkaisen uran Parkinsonin taudin tutkimuksen aktivistina.
Marty McFly -tähti on kärsinyt hermoston rappeutumissairaudesta yli 30 vuotta.
“Still”: Michael J. Foxin elämä, ura ja aktivismi
Davis Guggenheimin ohjaama dokumenttielokuva Still: A Michael J. Fox Movie sai ensi-iltansa Apple TV:ssä perjantaina 12. toukokuuta. Ylistäviä arvioita saanut tuotanto paljastaa yksityiskohtia Foxin elämästä ja urasta.
Se keskittyy kuitenkin myös hänen varhaiseen Parkinsonin taudin diagnoosiinsa. 29-vuotiaana lääkärit varoittivat Michaelia sairaudesta. Paluu tulevaisuuteen -elokuvan maailmanlaajuisen menestyksen jälkeen oli kulunut vain vähän aikaa, joten hän tunnustaa olleensa aluksi kieltävässä tilassa.
Vuonna 1998 hän kuitenkin kertoi sairaudestaan julkisuuteen ja perusti kaksi vuotta myöhemmin Michael J. Fox -säätiön, joka tutkii tätä sairautta.
Lue tämäkin: Kognitiivinen reservi voi suojata aivovaurioilta
Mitkä oireet johtivat siihen, että Michael J. Foxilla diagnosoitiin Parkinsonin tauti?
Näyttelijä kertoi tunteneensa oireet ensimmäisen kerran pikkusormessaan työskennellessään Doc Hollywood -elokuvan parissa. Tämä on yleinen oire taudin alkuvaiheessa.
[/atomik-in-text]Parkinson on hermostoa rappeuttava sairaus, joka vaikuttaa hermosoluihin eli neuroneihin vähentäen dopamiinin tuotantoa[/atomik-in-text]
Tämä aiheuttaa erilaisia motorisia oireita, jotka pahenevat taudin edetessä, sillä kyseessä on krooninen ja peruuttamaton sairaus. Joitakin yleisimpiä oireita ovat seuraavat:
- Vapina
- Lihasten jäykkyys
- Asennon epävakaus
- Puhe- ja kirjoitushäiriöt
- Liikkeiden hidastuminen tai menetys
Mikä on Parkinsonin taudin laajuus?
Teoksen Parkinson’s Disease: Etiology, Neuropathology, and Pathogenesis mukaan Parkinsonin tauti on niin monimutkainen sairaus, että sen tarkkoja mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä. Asiantuntijoiden mukaan se on toiseksi yleisin hermoston rappeutumissairaus Alzheimerin taudin jälkeen, ja se vaikuttaa erityisesti yli 60-vuotiaisiin.
Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2019, että sitä sairastaa maailmanlaajuisesti yli 8 500 000 ihmistä. Verkkosivusto parkinson.org mukaan luku on 10 000 000.
Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, ja niihin kuuluvat geneettiset ja ympäristöolosuhteet. Kuten edellä mainitussa julkaisussa todetaan, ikä on suurin riskitekijä, mutta myös tietyt tavat, kuten tupakointi ja kofeiini, sekä geneettiset seikat, vaikuttavat.
Tämänhetkinen näyttö ei kuitenkaan riitä muiden kuin geneettisten riskitekijöiden määrittämiseen.
Parkinsonin taudin ehkäisy ja hoidot
Vaikka kyseessä on geneettinen sairaus, johon ei ole varmaa parannuskeinoa, erilaiset terveelliset tottumukset voivat osaltaan ehkäistä sitä. Esimerkiksi seuraavat:
- Tasapainoinen ruokavalio
- Tupakan ja alkoholin välttäminen
- Liikunnan harrastaminen
- Hyvä lepo
Toisaalta Brain Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että tanssilla on myönteisiä vaikutuksia potilaiden henkiseen hyvinvointiin ja motorisiin taitoihin.
Parkinsonin taudin hoidolle on yleensä ominaista dopamiinin määrän palauttamiseen tähtäävien lääkkeiden antaminen. Esimerkiksi levodopa, jota Fox on käyttänyt sairautensa hoitoon jo vuosia.
Kolumbiassa sijaitsevan Pontificia Universidad Javerianan tutkimus kuitenkin osoittaa, että levodopahoito heikkenee ajan myötä. Siksi annostusta on lisättävä.
Lisäksi näyttelijälle tehtiin vuonna 1998 talamotomia. Kyseessä on kirurginen toimenpide, jossa poistetaan pieni osa talamuksesta, joka kontrolloi tiettyjä tahattomia liikkeitä.
Lue tämäkin: Christina Applegate: MS-taudin varhaiset oireet, joita ei tunnistettu ajoissa
Still: A Michael J. Fox Movie kuvastaa Foxin työtä taistelussa Parkinsonin tautia vastaan
Kaikkien näiden syiden vuoksi on erityisen tärkeää, että järjestöt jatkavat työtä taudin uusien hoitomuotojen löytämiseksi. Tässä suhteessa Michael J. Foxin uransa aikana tekemä työ saa uuden käännekohdan dokumentin julkaisun myötä.
Näyttelijä on saanut useita palkintoja työstään säätiön kanssa, joka on kerännyt yli 1,2 miljardia dollaria. Säätiön tehtävänä on rahoittaa tutkimusta ja tukea Parkinson-potilaita.
Fox on jo muutama vuosi sitten julkaissut kirjan nimeltä Lucky Man, jossa hän käsittelee joitakin näkökohtia sairaudesta ja sen hoidosta. Silti arvostettu näyttelijä esittelee massiivisen uuden mahdollisuuden lisätä tietoisuutta henkilökohtaisen tarinansa kautta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Antonina Kouli, Kelli M. Torsney, and Wei-Li Kuan. (2018). Parkinson’s Disease: Pathogenesis and Clinical Aspects [Internet]. Chapter 1: Parkinson’s Disease: Etiology, Neuropathology, and Pathogenesis. Stoker TB, Greenland JC, editors. Consultado el 18 de mayo de 2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK536722/
- Armstrong, M. J., & Okun, M. S. (2020). Diagnosis and Treatment of Parkinson Disease: A Review. JAMA, 323(6), 548–560. Consultado el 18 de mayo de 2023. https://doi.org/10.1001/jama.2019.22360
- Bearss, K. A. & De Souza, J. F. X. (2021) Parkinson’s Disease Motor Symptom Progression Slowed with Multisensory Dance Learning over 3-Years: A Preliminary Longitudinal Investigation. Brain Sci. 2021, 11(7), 895. Consultado el 18 de mayo de 2023. https://doi.org/10.3390/brainsci11070895
- Hurtado, F., Cardenas, M. A. N., Cardenas, F. P., & León, L. A. (2016). La Enfermedad de Parkinson: Etiología, Tratamientos y Factores Preventivos. Universitas Psychologica, 15(5). Consultado el 18 de mayo de 2023. https://www.redalyc.org/journal/647/64750042012/64750042012.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.