Tutkimusten mukaan punainen ja vaalea liha vaikuttavat kolesteroliin samalla tavalla

Korkea kolesteroli on ollut yksi ihmisten suurimmista huolenaiheista jo vuosikaudet, mikä on johtanut kysymyksiin siitä, miten punainen ja vaalea liha vaikuttavat kolesteroliin. Viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että tämä ei ole ratkaiseva tekijä sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta.

On syytä huomioida, että sydän- ja verisuonitautien fysiologia on hyvin monimutkainen. Asiantuntijat kuitenkin vakuuttavat, että yksi niiden alla piilevistä mekanismeista, joka saattaa olla ratkaiseva niiden ennusteen kannalta, on tulehdustila. Tämä prosessi lisää ateroomaplakkien kehittymisriskiä.

Miten punainen ja vaalea liha vaikuttavat kolesteroliin tutkimusten mukaan?

Ensimmäiseksi on syytä selventää, että punainen ja vaalea liha eivät näyttäisi vaikuttavan ratkaisevalla tavalla kolesterolitasoihin. American Journal of Clinical Nutrition –lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan punaisen lihan säännöllinen syönti ei liity kolesterolitasojen tai verenpaineen merkittävään nousuun. Eikä se myöskään kasvata kardiovaskulaaristen sairauksien riskiä.

Advances in Nutrition -lehden julkaisemassa tutkimuksessa puoletaan vahvistetaan, että paleoruokavalion noudattaminen ei ole haitaksi sydämen terveydelle, eikä se muuta merkittävällä tavalla lipidiprofiilia.

On syytä huomioida, että tällaisessa ruokavaliossa suositaan proteiinia ja rasvaa sekä muita sellaisia tuotteita, joita ei ole keinotekoisesti käsitelty.

Joissakin artikkeleissa osoitetaan vääräksi jopa se myytti, että säännöllinen kananmunien tai niistä peräisin olevien tuotteiden syönti kykenisi vaikuttamaan sydänkohtauksen tai kardiovaskulaaristen ongelmien riskiin. Vuosien ajan niiden syöntiä rajoitettiin tämän pelon vuoksi.

Näin ollen voidaan todeta, että kaikki nämä ruoka-aineet (punainen ja vaalea liha sekä kananmunat) vaikuttavat kolesteroliin samalla tavalla, ja niillä on siihen hyvin vähäinen vaikutus. Lyhyesti, ne eivät vaikuta kokonaisvaltaiseen kardiovaskulaariseen riskiin.

Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Mikä on sopiva määrä lihaa viikossa?

Mikä on lipoproteiinien tehtävä kehossa?

On tärkeää ymmärtää, mitä kolesteroli on ja millainen tehtävä sillä on elimistössä. Näitä partikkeleita kutsutaan lipoproteiineiksi, ja niiden tehtävänä on kuljettaa erilaisia aineita veressä, yleisesti rasvoja.

Lipoproteiineja on kahdenlaisia: HDL ja LDL. Ensimmäistä on pidetty hyvänä kolesterolina, sillä se kuljettaa rasvoja kudoksista maksaan. Sitä vastoin LDL:ää pidettiin perinteisesti huonona kolesterolina, ja sillä on vastakkainen kuljetusvaikutus.

Hiljattain on osoitettu, että LDL-partikkelit voidaan hajottaa pienemmiksi ryhmiksi, joista merkittävin on VLDL-kolesteroli ja sen hapettunut osa. Näyttää siltä, että nämä viimeiset elementit liittyvät läheisimmin kardiovaskulaarisiin tapahtumiin, sillä niillä on taipumusta liimautua yhteen ja muodostaa ateroomaplakkeja.

Lue lisää: Onko VLDL-kolesteroli haitallista?

Korkean kolesterolin seuraukset kehossa

Korkea kolesteroli ei ole välttämättä itsessään negatiivinen asia, vaan tärkeää on analysoida eri lipoproteiinien suhteellista osuutta yleisen terveydentilan arvioimiseksi. Liian alhainen kolesterolitaso on itse asiassa hengenvaarallisempi.

Avainasia tässä on veressä kiertävien hapettuneiden VLDL-partikkeleiden suhteellinen osuus. Niitä kannattaakin pyrkiä vähentämään mahdollisimman paljon.

Tämä voidaan saavuttaa lukuisilla strategioilla. Yksi niistä on syödä voimakkaasti antioksidanttisia ruokia, kuten vihanneksia. Samalla on erittäin tärkeää välttää transrasvojen kulutusta.

Miten kolesterolitasoa voidaan alentaa?

Jos kolesteroliarvo on verikokeessa jostain syystä liian korkea, sitä voi olla kannattavaa alentaa. Syynä on se, että hapettuneita VLDL-partikkeleita ei voi erottaa lukemasta. Tässä mielessä tietyillä ruokavaliomuutoksilla voidaan vähentää kokonaiskolesterolia ja näin myös kyseistä lipoproteiinien ryhmää.

Jotta lipidiprofiiliin voitaisiin vaikuttaa suotuisalla tavalla, ruokavaliossa kannattaa suosia tuoreita ruoka-aineita pitkälle jalostettujen teollisten elintarvikkeiden sijaan. Ennen kaikkea kannattaa syödä rasvaista kalaa ja vihanneksia, sillä niillä on tulehdusta lievittävä ja antioksidoiva kyky.

Runsas kuidunsaanti voi sekin vähentää kokonaiskolesterolia. Syynä on se, että kuitu estää ravinnon kolesterolia imeytymästä suolistosta.

Kolesterolia tuotetaan kuitenkin myös endogeenisesti, mikä tasapainottaa sen imeytymistä suolistosta, minkä vuoksi edellä mainittu vaikutus on kiistanalainen. Itse asiassa yksi syy korkeaan kolesteroliin on geneettinen.

Punainen ja vaalea liha eivät vaikuta ratkaisevalla tavalla kardiovaskulaariseen riskiin

Punaisen ja vaalean lihan kulutus ei siis vaikuta merkittävällä tavalla kolesteroliin. Kolesterolitaso voi kuitenkin nousta, jos liha on friteerattua, sillä tällöin syntyy transrasvahappoja.

Hellävaraisempien ruoanlaittomenetelmien suosiminen, kasvisten säännöllinen syönti ja pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden välttäminen ovat kaikki tärkeitä asioita sydämen ja verisuonten terveyden kannalta. Muista, että elämäntapojen parantaminen on tärkeämpää kuin kolesterolitasojen alentaminen.