Logo image
Logo image

Onko univelan korvaaminen mahdollista?

4 minuuttia
Valitettavasti univelan korvaaminen ei ole mahdollista, sillä nukkumattomien tuntien palauttaminen on mahdotonta. Vaikka toisinaan voimme tuntea olomme vähemmän väsyneeksi, todellisuudessa niitä liiallisuuksia, joille olemme kehomme ja aivomme altistaneet, ei voida korvata.
Onko univelan korvaaminen mahdollista?
Kirjoittanut Edith Sánchez
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka uskovat että univelan korvaaminen on mahdollista valvomalla tänään myöhempään ja nukkumalla huomenna pidempään, olet valitettavasti väärässä. Nukkumattomien tuntien palauttaminen on biologisesti mahdotonta. Menetettyä unta ei voida saada takaisin ja lisäksi se voi johtaa useisiin terveysongelmiin.

Keho tarvitsee tietyn määrän lepoa päivittäin, jotta se voisi toimia normaalilla tavalla. Normaalisti ihminen tarvitsee vuorokaudessa unta noin seitsemästä yhdeksään tuntiin. Jos siis nukut tätä vähemmän, tulet tuntemaan lyhyen unen kielteiset vaikutukset kehossasi ja mielessäsi ennemmin tai myöhemmin.

Ihmiskeho toimii sykleissä, eikä kumulatiivisena säiliönä. Toisin sanoen, jos organismi ei suorita tätä sykliä loppuun, se aloittaa seuraavan jakson tällä alijäämällä. Seuraava sykli ei kuitenkaan pysty lainaamaan menetettyä aikaa edellisestä syklistä tasapainottaakseen itseään, vaan kyseessä on sykli, joka suorittaa itsensä loppuun itsenäisesti.

Tässä artikkelissa aiomme syventyä tarkemmin siihen, miten nukkumattomat tunnit vaikuttavat meihin ja miksi niitä ei ole mahdollista saada koskaan takaisin.

Nukkumattomat tunnit

Some figure

Uni on perustavanlaatuinen fysiologinen prosessi ihmisille ja suurelle osalle eläimistä. Itse asiassa aivot eivät lepää nukkuessamme, vaan niistä tulee päiväsaikaa aktiivisemmat. Kyseessä on joka tapauksessa toiminto, joka edistää monia elimistölle välttämättömiä prosesseja aina tietojen organisaatiosta ja itsensä korjaamiseen.

Kun emme saa tarpeeksi unta, ensimmäinen asia johon univelka vaikuttaa, ovat kognitiiviset prosessimme. Univelassa emme kykene käsittelemään tietoja samalla tavalla, jolloin oppimisprosessi vaikeutuu ja keskittymiskykyymme ilmaantuu ongelmia. Lisäksi vähäinen uni voi saada mielialamme laskemaan.

Jos olet omaksunut itsellesi sellaisen elämäntavan, jossa menet nukkumaan hyvin myöhään ja nouset aamulla hyvin aikaisin, tämä alijäämä tulee vaikuttamaan kehoosi joka päivä. Toisin sanoen, jos esimerkiksi nukahdat kello 2 aamulla ja nouset seuraavan aamuna ylös kello 7, sinulle kertyy päivässä ainakin kaksi tuntia univelkaa. Yhdessä viikossa tämä luku puolestaan vastaa 14 tuntia, toisin sanoen kahta kokonaista 8 tunnin yöunta.

Kun tätä jatkuu pitkään, vaikutukset alkavat näkyä kehossa ja mielessä pysyvästi. Toisin sanoen alat huomata univelan vaikuttavan älylliseen suorituskykyysi, surkeaan mielialaan sekä muihin merkittäviin ongelmiin, jotka vaikuttavat koko kehoosi.

Nukkumattomien tuntien palauttaminen on siis mahdotonta. Siksi nämä elämäntavat osoittautuvat lyhyemmällä tai pidemmällä aikajaksolla ihmiskeholle erittäin haitallisiksi.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 11 vinkkiä: miten nukut hyvin ja heräät aamulla virkeänä

Miksi univelan korvaaminen ei ole mahdollista?

Ne ihmiset, jotka uskovat että univelan korvaaminen on mahdollista, alkavat organisoida elämänsä epäsäännöllisen lepojakson ympärille. Jo edellä mainittujen seurausten lisäksi yksi tämän epävakaan tilanteen vaikutuksista on se, että se alkaa vaikuttamaan elimistön omaan vuorokausirytmiin.

Vuorokausirytmi on eräänlainen biologinen kello, joka meillä kaikilla on. Tämän rytmin muutoksen välitön seuraus onkin eräänlainen kaaos niiden hormonien tuotannossa, joita elimistömme ja erityisesti aivomme valmistavat.

Onkin syytä pitää mielessä, että koko organismimme toimii synkronoidulla tavalla, ja jos muutamme siitä jotakin, kaikki muukin muuttuu. Vuorokausirytmin toimintaa voitaisiin verrata siihen, ​​että muutamme jotakin kellon liikkeistä: kaikki sen muut osat alkavat näyttää eri aikaa tai ne vahingoittuvat.

Muutokset hormonien tuotannossa ovat syynä esimerkiksi painonnousuun, ruokahalun epäsäännöllisyyteen sekä moniin iho-ongelmiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että pitkällä tähtäimellä koko aineenvaihdunta alkaa muuttua, jolloin tämä muutos tekee meistä alttiimpia monien vakavien sairauksien, kuten diabeteksen, korkean verenpaineen tai sydänongelmien kehittymiselle.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Käpylisäke – “kolmannen silmän” ja vuorokausirytmin säätelijä

Unihygienia

Some figure

Sen sijaan, että huolehtisimme univelan korvaamisesta tai nukkumattomien tuntien palauttamisesta, tärkeintä olisi muuttaa elintapojamme, joiden avulla voisimme taata riittävän levon ja huolehtia samalla terveydestämme ja hyvinvoinnistamme. Joitakin suositeltavia toimenpiteitä ovat seuraavat:

  • Tunne unirytmisi. Suorita unirytmistä pieni itsediagnoosi. Kirjaa ylös se aika, jolloin menet illalla nukkumaan ja se aika, jolloin heräät aamulla. Tee merkintöjä noin 15 päivän ajan. Tämä diagnoosi antaa sinulle peruskuvan, jonka avulla voit tietää, millaisia toimenpiteitä sinun olisi toteutettava unen laadun parantamiseksi.
  • Mukauta ympäristösi ennen nukkumaanmenoa. Poista makuuhuoneesta voimakkaat valot, äänet ja kaikki ärsykkeet, jotka voivat vaikuttaa unen laatuun. Älä myöskään käytä kännykkää, tablettia tai tietokonetta juuri ennen nukkumaanmenoa.
  • Valitse hyvä sänky. Jos jokin on rahan arvoista, niin se on hyvä sänky. Vietät luultavasti noin kolmanneksen elämästäsi sängyssä, joten parasta olisi, että se on myös laadukas.
  • Aseta nukkumaanmenolle aikataulu. Mene aina nukkumaan samaan aikaan ja tee sama aamulla ylös noustessasi. Jos pidät tätä aikataulua yllä yli 45 päivän ajan, siitä tulee luultavasti tapa. Muista lisäksi, että sinun tulisi aina pyrkiä nukkumaan vähintään 7 tuntia.
  • Harrasta liikuntaa ja rentoudu. Nukkuaksesi paremmin on aiheellista, että harrastat päivittäin vähintään 15 minuuttia liikuntaa. Pidä kuitenkin samalla mielessä, että intensiivistä liikuntaa ei tulisi harrastaa juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista ja häiritä lepoa. Illalla nukkumaanmenoajan lähestyessä voit kuitenkin harrastaa rauhoittavaa ja rentouttavaa liikuntaa, kuten joogaa.

Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka uskovat että univelan korvaaminen on mahdollista valvomalla tänään myöhempään ja nukkumalla huomenna pidempään, olet valitettavasti väärässä. Nukkumattomien tuntien palauttaminen on biologisesti mahdotonta. Menetettyä unta ei voida saada takaisin ja lisäksi se voi johtaa useisiin terveysongelmiin.

Keho tarvitsee tietyn määrän lepoa päivittäin, jotta se voisi toimia normaalilla tavalla. Normaalisti ihminen tarvitsee vuorokaudessa unta noin seitsemästä yhdeksään tuntiin. Jos siis nukut tätä vähemmän, tulet tuntemaan lyhyen unen kielteiset vaikutukset kehossasi ja mielessäsi ennemmin tai myöhemmin.

Ihmiskeho toimii sykleissä, eikä kumulatiivisena säiliönä. Toisin sanoen, jos organismi ei suorita tätä sykliä loppuun, se aloittaa seuraavan jakson tällä alijäämällä. Seuraava sykli ei kuitenkaan pysty lainaamaan menetettyä aikaa edellisestä syklistä tasapainottaakseen itseään, vaan kyseessä on sykli, joka suorittaa itsensä loppuun itsenäisesti.

Tässä artikkelissa aiomme syventyä tarkemmin siihen, miten nukkumattomat tunnit vaikuttavat meihin ja miksi niitä ei ole mahdollista saada koskaan takaisin.

Nukkumattomat tunnit

Some figure

Uni on perustavanlaatuinen fysiologinen prosessi ihmisille ja suurelle osalle eläimistä. Itse asiassa aivot eivät lepää nukkuessamme, vaan niistä tulee päiväsaikaa aktiivisemmat. Kyseessä on joka tapauksessa toiminto, joka edistää monia elimistölle välttämättömiä prosesseja aina tietojen organisaatiosta ja itsensä korjaamiseen.

Kun emme saa tarpeeksi unta, ensimmäinen asia johon univelka vaikuttaa, ovat kognitiiviset prosessimme. Univelassa emme kykene käsittelemään tietoja samalla tavalla, jolloin oppimisprosessi vaikeutuu ja keskittymiskykyymme ilmaantuu ongelmia. Lisäksi vähäinen uni voi saada mielialamme laskemaan.

Jos olet omaksunut itsellesi sellaisen elämäntavan, jossa menet nukkumaan hyvin myöhään ja nouset aamulla hyvin aikaisin, tämä alijäämä tulee vaikuttamaan kehoosi joka päivä. Toisin sanoen, jos esimerkiksi nukahdat kello 2 aamulla ja nouset seuraavan aamuna ylös kello 7, sinulle kertyy päivässä ainakin kaksi tuntia univelkaa. Yhdessä viikossa tämä luku puolestaan vastaa 14 tuntia, toisin sanoen kahta kokonaista 8 tunnin yöunta.

Kun tätä jatkuu pitkään, vaikutukset alkavat näkyä kehossa ja mielessä pysyvästi. Toisin sanoen alat huomata univelan vaikuttavan älylliseen suorituskykyysi, surkeaan mielialaan sekä muihin merkittäviin ongelmiin, jotka vaikuttavat koko kehoosi.

Nukkumattomien tuntien palauttaminen on siis mahdotonta. Siksi nämä elämäntavat osoittautuvat lyhyemmällä tai pidemmällä aikajaksolla ihmiskeholle erittäin haitallisiksi.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 11 vinkkiä: miten nukut hyvin ja heräät aamulla virkeänä

Miksi univelan korvaaminen ei ole mahdollista?

Ne ihmiset, jotka uskovat että univelan korvaaminen on mahdollista, alkavat organisoida elämänsä epäsäännöllisen lepojakson ympärille. Jo edellä mainittujen seurausten lisäksi yksi tämän epävakaan tilanteen vaikutuksista on se, että se alkaa vaikuttamaan elimistön omaan vuorokausirytmiin.

Vuorokausirytmi on eräänlainen biologinen kello, joka meillä kaikilla on. Tämän rytmin muutoksen välitön seuraus onkin eräänlainen kaaos niiden hormonien tuotannossa, joita elimistömme ja erityisesti aivomme valmistavat.

Onkin syytä pitää mielessä, että koko organismimme toimii synkronoidulla tavalla, ja jos muutamme siitä jotakin, kaikki muukin muuttuu. Vuorokausirytmin toimintaa voitaisiin verrata siihen, ​​että muutamme jotakin kellon liikkeistä: kaikki sen muut osat alkavat näyttää eri aikaa tai ne vahingoittuvat.

Muutokset hormonien tuotannossa ovat syynä esimerkiksi painonnousuun, ruokahalun epäsäännöllisyyteen sekä moniin iho-ongelmiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että pitkällä tähtäimellä koko aineenvaihdunta alkaa muuttua, jolloin tämä muutos tekee meistä alttiimpia monien vakavien sairauksien, kuten diabeteksen, korkean verenpaineen tai sydänongelmien kehittymiselle.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Käpylisäke – “kolmannen silmän” ja vuorokausirytmin säätelijä

Unihygienia

Some figure

Sen sijaan, että huolehtisimme univelan korvaamisesta tai nukkumattomien tuntien palauttamisesta, tärkeintä olisi muuttaa elintapojamme, joiden avulla voisimme taata riittävän levon ja huolehtia samalla terveydestämme ja hyvinvoinnistamme. Joitakin suositeltavia toimenpiteitä ovat seuraavat:

  • Tunne unirytmisi. Suorita unirytmistä pieni itsediagnoosi. Kirjaa ylös se aika, jolloin menet illalla nukkumaan ja se aika, jolloin heräät aamulla. Tee merkintöjä noin 15 päivän ajan. Tämä diagnoosi antaa sinulle peruskuvan, jonka avulla voit tietää, millaisia toimenpiteitä sinun olisi toteutettava unen laadun parantamiseksi.
  • Mukauta ympäristösi ennen nukkumaanmenoa. Poista makuuhuoneesta voimakkaat valot, äänet ja kaikki ärsykkeet, jotka voivat vaikuttaa unen laatuun. Älä myöskään käytä kännykkää, tablettia tai tietokonetta juuri ennen nukkumaanmenoa.
  • Valitse hyvä sänky. Jos jokin on rahan arvoista, niin se on hyvä sänky. Vietät luultavasti noin kolmanneksen elämästäsi sängyssä, joten parasta olisi, että se on myös laadukas.
  • Aseta nukkumaanmenolle aikataulu. Mene aina nukkumaan samaan aikaan ja tee sama aamulla ylös noustessasi. Jos pidät tätä aikataulua yllä yli 45 päivän ajan, siitä tulee luultavasti tapa. Muista lisäksi, että sinun tulisi aina pyrkiä nukkumaan vähintään 7 tuntia.
  • Harrasta liikuntaa ja rentoudu. Nukkuaksesi paremmin on aiheellista, että harrastat päivittäin vähintään 15 minuuttia liikuntaa. Pidä kuitenkin samalla mielessä, että intensiivistä liikuntaa ei tulisi harrastaa juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä se voi vaikeuttaa nukahtamista ja häiritä lepoa. Illalla nukkumaanmenoajan lähestyessä voit kuitenkin harrastaa rauhoittavaa ja rentouttavaa liikuntaa, kuten joogaa.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Leonardo, S. M. (2013). Trabajo en turnos, privación de sueño y sus consecuencias clínicas y médicolegales. Revista Médica Clínica Las Condes, 24(3), 443-451.
  • Sierra, J. C., Jiménez-Navarro, C., & Martín-Ortiz, J. D. (2002). Calidad del sueño en estudiantes universitarios: Importancia de la higiene del sueño. Salud Mental.
  • Miró, E., Cano-Lozano, C., & Buela-Casal, G. (2005). SUEÑO Y CALIDAD DE VIDA. Revista Colombiana de Psicología.
  • Can You Catch Up on Sleep? – Sleep Foundation. (2020). Retrieved 11 July 2020, from https://www.sleepfoundation.org/articles/you-cant-catch-sleep

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.