Mitä tapahtuu, kun et nuku riittävästi?
Nukkumisen päätehtävä on antaa kehon ja mielen levätä, valmistaa ne uuteen päivään. Nukkuminen vaikuttaa suoraan solujen aineenvaihduntaan. Unen laadulla on aivan yhtä tärkeä merkitys kuin sillä, kuinka monta tuntia nukut. Kuusi tuntia päivässä nukkuva ihminen saattaa tuntea olonsa hyväksi, kun taas 10 tuntia nukkuva ihminen saattaa tuntea olonsa jatkuvasti väsyneeksi.
Tohtori Saddichhan mukaan “unettomuus on sairaus, jolle on ominaista kyvyttömyys nukkua tai täydellinen unenpuute, jonka yleisyys väestön keskuudessa vaihtelee 10-15 % välillä”.
Niiden ihmisten kehot, jotka eivät nuku riittävästi, ovat kuin koneita, jotka työskentelevät kellon ympäri pysähtymättä. Lopputuloksena on väistämättä luhistuminen, ennemmin tai myöhemmin. Sen tapahtuminen riippuu jokaisen yksilön henkilökohtaisesta terveydestä.
Unihäiriöt yhdistetään moniin eri terveysongelmiin ja ne voivat muuttaa minkä tahansa elimen toimintaa. Lisäksi huonolaatuinen uni voi lisätä kivulle herkistymistä, alentaa muistikapasiteettia sekä heikentää vakavasti immuunijärjestelmää.
Kun et nuku riittävästi, kasvaa riski sairastua Alzheimerin tautiin
Tutkijat ovat uskoneet jo pitkän aikaa, että unihäiriön ja Alzheimerin taudin välillä on yhteys. Viimeaikaiset tutkimukset osoittivat biomarkkerien lisääntymisen, mikä on ominaista ihmisille, jotka eivät nuku riittävästi. Kyseessä ovat erityisesti beeta-amyloidit ja tau-proteiinit, jotka yhdistetään dementian syntymiseen.
Tutkimuksissa alle viisi tuntia yössä nukkuneilla potilailla oli suurempi biomarkkeripitoisuus. Sama havaittiin ihmisillä, jotka nukkuivat 6-8 tuntia, mutta heidän unenlaatunsa oli “huonoa”.
Tau-proteiinien kasaantuminen voi luoda neurofibrillaarisia tankoja, jotka ovat todella tuhoisia aivoille. Suuri määrä beeta-amyloidiproteiineja johtaa plakin muodostumiseen. Plakki on erittäin myrkyllistä aivojen hermosoluille.
Kahden biomarkkerin suuri pitoisuus aiheuttaa liiallista väsymystä ja nopeuttaa aivojen heikentymisprosessia jättäen aivot haavoittuvaisemmiksi. Kun tähän lisätään fyysinen ja henkinen uupumus, jota koet kun et nuku riittävästi, voi sinulla olla myös riski sairastua Alzheimerin tautiin.
Syy ja seuraus -suhteeseen vastaaminen on kuitenkin yhä vaikeaa. Tau-proteiinin ja beeta-amyloidien pitoisuus voi johtaa unettomuuteen sekä keskeytyvään uneen. Tiede on kuitenkin ehdottomasti herättänyt tietoisuutemme, jotta saisimme laadukasta unta päivittäin.
Helpot vinkit parempaan unenlaatuun
Parempi unenlaatu voi parantaa monia terveystekijöitä, kuten:
- Taistella (tai viivästyttää) solujen ikääntymistä vastaan.
- Ehkäistä fyysisiä, psykologisia ja henkisiä sairauksia.
- Parantaa ruokahalun hallintaa ja taistelee painonnousua vastaan.
- Alentaa fyysistä, kognitiivista ja henkistä kulumista väsymystä vastaan taistelemiseksi.
- Antaa keholle energiaa ja parantaa mielialaa, mikä johtaa parempaan työskentelyyn ja henkilökohtaiseen suorittamiseen.
1. Alenna päivittäistä stressitasoa
Stressi on tällä hetkellä pääsyy siihen, että ihmiset eivät nuku riittävästi ja se vaikuttaa myös moniin muihin terveysongelmiin. Stressin ja ahdistustason alentaminen on tärkeää saadaksesi laadukasta unta ja hyvän elämänlaadun.
Vaikka saattaakin vaikuttaa mahdottomalta päästä eroon stressistä, voivat pienet muutokset asenteessa tehdä eron.
- Erota henkilökohtainen elämäsi työelämästä. Kunnioita lepoaikaa ja hauskanpitoa.
- Harrasta aktiviteetteja, jotka auttavat sinua rentoutumaan, kuten joogaa, pilatesta tai meditointia.
- Pidä yllä terveellisiä tapoja, jotka saavat sinut kuluttamaan energiaa ja vapauttamaan jännitystä.
- Valmistaudu henkisesti nukkumaanmenoon. Sinun tulee olla rentoutunut ja rauhallinen sekä positiivisessa mielentilassa. Tämän tehdäksesi voit asettaa päivittäisiä velvollisuuksia, laittaa puhelimen sivuun, ottaa kupin teetä ja tehdä syvähengitysharjoituksia.
Suosittelemme myös lukemaan: Japanilainen menetelmä stressin selättämiseksi
2. Noudata tasapainoista ruokavaliota
Huono ruokavalio yhdistettynä säännöllisiin ruoansulatusongelmiin voi huonontaa suuresti unenlaatua. Se myös heikentää immuunijärjestelmää ja voi johtaa eri sairauksien kehittymiseen.
On hyvä ajatus valita ruoansulatusta helpottava kevyt vähähiilihydraattinen illallinen, jotta vatsasi ei pidä sinua hereillä yöllä. On myös tärkeää huolehtia tasapainoisesta ruokavaliosta päivän aikana.
3. Harrasta säännöllistä liikuntaa
Säännöllisen liikunnan harrastamisella on myös monia fyysisiä ja psyykkisiä etuja. Se auttaa painonhallinnassa ja säätelee sydän- ja verisuonijärjestelmää sekä hengitystiejärjestelmää parantaen samalla myös itsetuntoa.
Jo 30-45 minuutin päivittäinen kävely voi auttaa pitämään kehon suojattuna vahingolta, josta se kärsii, kun et nuku riittävästi. Se myös parantaa fyysistä ja kognitiivista suorittamista päivän aikana.
Toivomme, että pidit tästä artikkelista. Lue myös alla oleva artikkeli saadaksesi lisätietoa nukkumisesta!
Nukkumisen päätehtävä on antaa kehon ja mielen levätä, valmistaa ne uuteen päivään. Nukkuminen vaikuttaa suoraan solujen aineenvaihduntaan. Unen laadulla on aivan yhtä tärkeä merkitys kuin sillä, kuinka monta tuntia nukut. Kuusi tuntia päivässä nukkuva ihminen saattaa tuntea olonsa hyväksi, kun taas 10 tuntia nukkuva ihminen saattaa tuntea olonsa jatkuvasti väsyneeksi.
Tohtori Saddichhan mukaan “unettomuus on sairaus, jolle on ominaista kyvyttömyys nukkua tai täydellinen unenpuute, jonka yleisyys väestön keskuudessa vaihtelee 10-15 % välillä”.
Niiden ihmisten kehot, jotka eivät nuku riittävästi, ovat kuin koneita, jotka työskentelevät kellon ympäri pysähtymättä. Lopputuloksena on väistämättä luhistuminen, ennemmin tai myöhemmin. Sen tapahtuminen riippuu jokaisen yksilön henkilökohtaisesta terveydestä.
Unihäiriöt yhdistetään moniin eri terveysongelmiin ja ne voivat muuttaa minkä tahansa elimen toimintaa. Lisäksi huonolaatuinen uni voi lisätä kivulle herkistymistä, alentaa muistikapasiteettia sekä heikentää vakavasti immuunijärjestelmää.
Kun et nuku riittävästi, kasvaa riski sairastua Alzheimerin tautiin
Tutkijat ovat uskoneet jo pitkän aikaa, että unihäiriön ja Alzheimerin taudin välillä on yhteys. Viimeaikaiset tutkimukset osoittivat biomarkkerien lisääntymisen, mikä on ominaista ihmisille, jotka eivät nuku riittävästi. Kyseessä ovat erityisesti beeta-amyloidit ja tau-proteiinit, jotka yhdistetään dementian syntymiseen.
Tutkimuksissa alle viisi tuntia yössä nukkuneilla potilailla oli suurempi biomarkkeripitoisuus. Sama havaittiin ihmisillä, jotka nukkuivat 6-8 tuntia, mutta heidän unenlaatunsa oli “huonoa”.
Tau-proteiinien kasaantuminen voi luoda neurofibrillaarisia tankoja, jotka ovat todella tuhoisia aivoille. Suuri määrä beeta-amyloidiproteiineja johtaa plakin muodostumiseen. Plakki on erittäin myrkyllistä aivojen hermosoluille.
Kahden biomarkkerin suuri pitoisuus aiheuttaa liiallista väsymystä ja nopeuttaa aivojen heikentymisprosessia jättäen aivot haavoittuvaisemmiksi. Kun tähän lisätään fyysinen ja henkinen uupumus, jota koet kun et nuku riittävästi, voi sinulla olla myös riski sairastua Alzheimerin tautiin.
Syy ja seuraus -suhteeseen vastaaminen on kuitenkin yhä vaikeaa. Tau-proteiinin ja beeta-amyloidien pitoisuus voi johtaa unettomuuteen sekä keskeytyvään uneen. Tiede on kuitenkin ehdottomasti herättänyt tietoisuutemme, jotta saisimme laadukasta unta päivittäin.
Helpot vinkit parempaan unenlaatuun
Parempi unenlaatu voi parantaa monia terveystekijöitä, kuten:
- Taistella (tai viivästyttää) solujen ikääntymistä vastaan.
- Ehkäistä fyysisiä, psykologisia ja henkisiä sairauksia.
- Parantaa ruokahalun hallintaa ja taistelee painonnousua vastaan.
- Alentaa fyysistä, kognitiivista ja henkistä kulumista väsymystä vastaan taistelemiseksi.
- Antaa keholle energiaa ja parantaa mielialaa, mikä johtaa parempaan työskentelyyn ja henkilökohtaiseen suorittamiseen.
1. Alenna päivittäistä stressitasoa
Stressi on tällä hetkellä pääsyy siihen, että ihmiset eivät nuku riittävästi ja se vaikuttaa myös moniin muihin terveysongelmiin. Stressin ja ahdistustason alentaminen on tärkeää saadaksesi laadukasta unta ja hyvän elämänlaadun.
Vaikka saattaakin vaikuttaa mahdottomalta päästä eroon stressistä, voivat pienet muutokset asenteessa tehdä eron.
- Erota henkilökohtainen elämäsi työelämästä. Kunnioita lepoaikaa ja hauskanpitoa.
- Harrasta aktiviteetteja, jotka auttavat sinua rentoutumaan, kuten joogaa, pilatesta tai meditointia.
- Pidä yllä terveellisiä tapoja, jotka saavat sinut kuluttamaan energiaa ja vapauttamaan jännitystä.
- Valmistaudu henkisesti nukkumaanmenoon. Sinun tulee olla rentoutunut ja rauhallinen sekä positiivisessa mielentilassa. Tämän tehdäksesi voit asettaa päivittäisiä velvollisuuksia, laittaa puhelimen sivuun, ottaa kupin teetä ja tehdä syvähengitysharjoituksia.
Suosittelemme myös lukemaan: Japanilainen menetelmä stressin selättämiseksi
2. Noudata tasapainoista ruokavaliota
Huono ruokavalio yhdistettynä säännöllisiin ruoansulatusongelmiin voi huonontaa suuresti unenlaatua. Se myös heikentää immuunijärjestelmää ja voi johtaa eri sairauksien kehittymiseen.
On hyvä ajatus valita ruoansulatusta helpottava kevyt vähähiilihydraattinen illallinen, jotta vatsasi ei pidä sinua hereillä yöllä. On myös tärkeää huolehtia tasapainoisesta ruokavaliosta päivän aikana.
3. Harrasta säännöllistä liikuntaa
Säännöllisen liikunnan harrastamisella on myös monia fyysisiä ja psyykkisiä etuja. Se auttaa painonhallinnassa ja säätelee sydän- ja verisuonijärjestelmää sekä hengitystiejärjestelmää parantaen samalla myös itsetuntoa.
Jo 30-45 minuutin päivittäinen kävely voi auttaa pitämään kehon suojattuna vahingolta, josta se kärsii, kun et nuku riittävästi. Se myös parantaa fyysistä ja kognitiivista suorittamista päivän aikana.
Toivomme, että pidit tästä artikkelista. Lue myös alla oleva artikkeli saadaksesi lisätietoa nukkumisesta!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Echávarri Zalba, C., & Erro, M. E. (2007). Trastornos del sueño en el anciano y en las demencias. Anales Del Sistema Sanitario de Navarra. https://doi.org/10.4321/S1137-66272007000200014
- Eastwood, R. (2004). Factores de riesgo y factores protectores en la enfermedad de Alzheimer. Revista de Psicogeritría.
- Miró, E., Cano-Lozano, C., & Buela-Casal, G. (2005). SUEÑO Y CALIDAD DE VIDA. Revista Colombiana de Psicología. https://doi.org/10.1007/s00253-011-3421-1
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.