Miten valita verenpainemittari
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Mariel Mendoza
Verenpainemittari on laite, jonka avulla voidaan tarkkailla verenpainetta. Verenpainemittareita on kahdenlaisia: manuaalisia ja automaattisia. Tässä artikkelissa kerromme, miten valita verenpainemittari kotiin.
Henkilön verenpaineeseen voivat vaikuttaa useat eri tekijät, esimerkiksi stressi, lääkkeet ja erilaiset sairaudet. Normaalina pidetty systolinen eli yläpaine on terveellä aikuisella 120 mmHg, kun taas normaali diastolinen eli alapaine on 80 mmHg.
Tässä artikkelissa katsomme, miten valita verenpainemittari kotikäyttöön.
Miten manuaalinen verenpainemittari toimii?
Tällaisessa verenpainemittarissa mansettiin pumpataan ilmaa painelemalla verenpainemittarin pumppua.
Tämän tekeminen oikein vaatii jonkin verran harjoitusta, jotta mittaus onnistuisi. Yksi huomioitava tekijä verenpaineen mittauksessa lääkärin vastaanotolla on ilmiö, jota kutsutaan “valkotakkisyndroomaksi”. Toisin sanoen lääkärikäynnin aiheuttama hermostuneisuus nostaa potilaan verenpainetta.
Tämä voi johtaa korkean verenpaineen diagnosoimiseen virheellisesti. Tämän voi välttää mittaamalla verenpaineen itse kotona useina perättäisinä päivinä eri ajankohtina. Näiden tietojen perusteella lääkäri pystyy tekemään arvion verenpaineesta ja tekemään luotettavamman diagnoosin.
Miten valita automaattinen verenpainemittari?
Automaattinen verenpainemittari on helpompi käyttää kuin manuaalinen. Kun se on asetettu paikalleen, tulee vain painaa nappia ilman puhaltamiseksi mansettiin.
Kun mittaus on tehty, näytöllä lukee ylä- ja alapaine sekä sydämensyke. Näin saat tietää oman verenpaineesi vain muutamassa minuutissa.
Automaattisia verenpainemittareita on kahdentyyppisiä riippuen siitä, mihin kohtaan kehoa mansetti asetetaan:
- Olkavarteen
- Ranteeseen
Olkavarsiverenpainemittarit
Tällaisen verenpainemittarin mansetti asetetaan olkavarteen hieman kyynärpään yläpuolelle kiinnittämällä se tarranauhan avulla niin, että se ei ole liian kireällä.
Ranneverenpainemittarit
Ranneverenpainemittarit ovat pienempiä, kuin isoja rannekkeita, jotka säädetään ranteeseen. Niiden etuna on pieni koko: ne vievät vähän tilaa, mikä voi olla erittäin käytännöllistä.
Mitä tulee ottaa huomioon?
Verenpainemittareissa on erilaisia ominaisuuksia, kuten nämä alla luetellut:
- Näytön ja tekstin koko: Iso näyttöä on helpompi lukea. Näin erityisesti iäkkäät ihmiset näkevät mittaustuloksen helposti.
- Paristot ja sähkökäyttöisyys: Jotta et joutuisi tilanteeseen, jossa verenpainemittarin paristot ovat loppuneet eikä varaparistoja ole, laitteen olisi hyvä toimia myös sähköllä.
- Hälytysmerkki mittauksen alussa ja/tai lopussa. Jos verenpainemittari ilmoittaa mittauksen päättymisestä, virheille ei jää tilaa. Muista, että mittauksen aikana tulee olla paikallaan ja puhumatta.
- Muisti tai tallennusjärjestelmä: Jotkut verenpainemittarit tallentavat otetut mittaukset. Näin mittaustulos säilyy automaattisesti, mikä auttaa pitämään niistä kirjaa ja välttämään niiden muistiin kirjoittamisessa sattuvat virheet.
Milloin verenpaine tulisi mitata?
Verenpainelukema vaihtelee päivän aikana. Aamulla ennen ylösnousua arvojen tulisi olla matalimmillaan. Päivän aikana, kun aloitetaan arjen askareet, lukemat yleensä nousevat.
Pitääksesi kirjaa verenpaineestasi on tärkeää ottaa ylös eri ajankohtina tehtyjen mittausten keskiarvo.
Tutustu myös: Diabetes ja korkea verenpaine – mikä on oikea ruokavalio?
Lopuksi
Verenpaineen mittauttaminen lääkärin vastaanotolla voi olla ongelmallista monistakin syistä. Tällöin voi turvatua automaattiseen verenpainemittariin kotona helpottaakseen tämän tärkeän terveysindikaattorin seuraamista.
Kun mittaukset on saatu, ne on näytettävä asiantuntijalle. Mittaustuloksia tarkastelemalla lääkäri pystyy diagnosoimaan korkean verenpaineen tai sulkemaan kyseisen ongelman pois.
Verenpainemittari on laite, jonka avulla voidaan tarkkailla verenpainetta. Verenpainemittareita on kahdenlaisia: manuaalisia ja automaattisia. Tässä artikkelissa kerromme, miten valita verenpainemittari kotiin.
Henkilön verenpaineeseen voivat vaikuttaa useat eri tekijät, esimerkiksi stressi, lääkkeet ja erilaiset sairaudet. Normaalina pidetty systolinen eli yläpaine on terveellä aikuisella 120 mmHg, kun taas normaali diastolinen eli alapaine on 80 mmHg.
Tässä artikkelissa katsomme, miten valita verenpainemittari kotikäyttöön.
Miten manuaalinen verenpainemittari toimii?
Tällaisessa verenpainemittarissa mansettiin pumpataan ilmaa painelemalla verenpainemittarin pumppua.
Tämän tekeminen oikein vaatii jonkin verran harjoitusta, jotta mittaus onnistuisi. Yksi huomioitava tekijä verenpaineen mittauksessa lääkärin vastaanotolla on ilmiö, jota kutsutaan “valkotakkisyndroomaksi”. Toisin sanoen lääkärikäynnin aiheuttama hermostuneisuus nostaa potilaan verenpainetta.
Tämä voi johtaa korkean verenpaineen diagnosoimiseen virheellisesti. Tämän voi välttää mittaamalla verenpaineen itse kotona useina perättäisinä päivinä eri ajankohtina. Näiden tietojen perusteella lääkäri pystyy tekemään arvion verenpaineesta ja tekemään luotettavamman diagnoosin.
Miten valita automaattinen verenpainemittari?
Automaattinen verenpainemittari on helpompi käyttää kuin manuaalinen. Kun se on asetettu paikalleen, tulee vain painaa nappia ilman puhaltamiseksi mansettiin.
Kun mittaus on tehty, näytöllä lukee ylä- ja alapaine sekä sydämensyke. Näin saat tietää oman verenpaineesi vain muutamassa minuutissa.
Automaattisia verenpainemittareita on kahdentyyppisiä riippuen siitä, mihin kohtaan kehoa mansetti asetetaan:
- Olkavarteen
- Ranteeseen
Olkavarsiverenpainemittarit
Tällaisen verenpainemittarin mansetti asetetaan olkavarteen hieman kyynärpään yläpuolelle kiinnittämällä se tarranauhan avulla niin, että se ei ole liian kireällä.
Ranneverenpainemittarit
Ranneverenpainemittarit ovat pienempiä, kuin isoja rannekkeita, jotka säädetään ranteeseen. Niiden etuna on pieni koko: ne vievät vähän tilaa, mikä voi olla erittäin käytännöllistä.
Mitä tulee ottaa huomioon?
Verenpainemittareissa on erilaisia ominaisuuksia, kuten nämä alla luetellut:
- Näytön ja tekstin koko: Iso näyttöä on helpompi lukea. Näin erityisesti iäkkäät ihmiset näkevät mittaustuloksen helposti.
- Paristot ja sähkökäyttöisyys: Jotta et joutuisi tilanteeseen, jossa verenpainemittarin paristot ovat loppuneet eikä varaparistoja ole, laitteen olisi hyvä toimia myös sähköllä.
- Hälytysmerkki mittauksen alussa ja/tai lopussa. Jos verenpainemittari ilmoittaa mittauksen päättymisestä, virheille ei jää tilaa. Muista, että mittauksen aikana tulee olla paikallaan ja puhumatta.
- Muisti tai tallennusjärjestelmä: Jotkut verenpainemittarit tallentavat otetut mittaukset. Näin mittaustulos säilyy automaattisesti, mikä auttaa pitämään niistä kirjaa ja välttämään niiden muistiin kirjoittamisessa sattuvat virheet.
Milloin verenpaine tulisi mitata?
Verenpainelukema vaihtelee päivän aikana. Aamulla ennen ylösnousua arvojen tulisi olla matalimmillaan. Päivän aikana, kun aloitetaan arjen askareet, lukemat yleensä nousevat.
Pitääksesi kirjaa verenpaineestasi on tärkeää ottaa ylös eri ajankohtina tehtyjen mittausten keskiarvo.
Tutustu myös: Diabetes ja korkea verenpaine – mikä on oikea ruokavalio?
Lopuksi
Verenpaineen mittauttaminen lääkärin vastaanotolla voi olla ongelmallista monistakin syistä. Tällöin voi turvatua automaattiseen verenpainemittariin kotona helpottaakseen tämän tärkeän terveysindikaattorin seuraamista.
Kun mittaukset on saatu, ne on näytettävä asiantuntijalle. Mittaustuloksia tarkastelemalla lääkäri pystyy diagnosoimaan korkean verenpaineen tai sulkemaan kyseisen ongelman pois.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Martha, M.-E., Martha, V.-Z., & Felipe, T.-P. (2009). Correlación entre los valores de tensión arterial obtenidos con un tensiómetro de muñeca y un tensiómetro de brazalete. Pediatría de México.
- Novo-García, C., Ciria-Uriel, J., Novo-García, E., & Niño-de Mateo, M. (2012). Determinación del índice tobillo-brazo mediante doppler portátil y tensiómetro automático en pacientes diabéticos. Enfermeria Clinica. https://doi.org/10.1016/j.enfcli.2012.06.001.
- Teixeira, C. F. A., Moraes, S. O., & Simonete, M. A. (2005). Desempenho do tensiômetro, TDR e sonda de nêutrons na determinação da umidade e condutividade hidráulica do solo. Revista Brasileira de Ciencia Do Solo. https://doi.org/10.1590/s0100-06832005000200001
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.