Kuinka stressi vaikuttaa sydämeen?

Psykologiset tekijät voivat vaikuttaa kielteisesti moniin ihmiskehon elimiin. Tällä kertaa aiomme syventyä siihen, kuinka stressi vaikuttaa sydämeen sekä koko sydän- ja verisuonijärjestelmään. Käytännössä ottaen mielenterveys vaikuttaa siis lähes kaikkiin mahdollisiin sairauksiin.

Mieli ja keho elävät läheisessä suhteessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jos tämä keskinäinen tasapaino häviää, myös riskitekijöiden määrä lisääntyy, mikä puolestaan johtaa niin sairauksien esiintymisen kuin kuolleisuuden lisääntymiseen.

Mitä on stressi?

Stressi on kehon tapa reagoida uhkaaviin tai haastaviin tilanteisiin. Tämäntyyppisen reaktion tehtävänä on siis suojata meitä uhkaaviksi mielletyiltä tilanteilta.

Pienissä erissä stressaavien tilanteiden ei pitäisi uhata terveyttä. Mutta toisaalta taas silloin, jos stressi muuttuu jatkuvaksi tai sen mittasuhteet karkaavat käsistä, stressi voi olla myös terveydelle haitallista.

Kuten jo mainitsimme, stressi voi vaikuttaa lähes kaikkiin yleisiin sairauksiin – myös niihin, joita aiheuttavat mekanismit ovat hyvin tiedossa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa sepelvaltimotauti tai diabetes sekä migreeni, ärtyvän suolen oireyhtymä ja fibromyalgia.

Kuinka stressi vaikuttaa sydämeen sekä sydän- ja verisuonijärjestelmään?

Stressin ja iskeemisen sydänsairauden negatiivinen suhde on pystytty osoittamaan jo lähes 20 vuotta sitten tutkimalla sepelvaltimotautia sairastavia potilaita. Myöhemmin monet muut tutkimukset ovat kyenneet vahvistamaan saman tuloksen. Joka tapauksessa tarkat mekanismit, joiden kautta assosiaatio tapahtuu, ovat vielä epävarmoja.

On löydetty useita hypoteeseja, joiden pohjalta voimme nähdä, kuinka emotionaalinen stressi voi laukaista niin akuutin sydäninfarktin kuin kohottaa verenpainetta, sykettä, verisuonten jänteyttä ja jopa verihiutaleiden aggregaatiokykyä. Kaikki nämä edellä mainitut tekijät liittyvät läheisesti välittäjäaineiden vapautumiseen.

Sykkeen ja verenpaineen merkittävä nousu voi johtaa sydänlihaksen hapenkulutuksen lisääntymiseen. Tietyissä olosuhteissa tämä tila – erityisesti silloin, jos potilaalla esiintyy aikaisempaa riskiä – voi johtaa akuuttiin sydänkohtaukseen.

Kaikki nämä tekijät viittaavat myös tiettyihin autonomisen hermoston poikkeavuuksiin. Tämä on hermoston osa, joka on vastuussa tahattomista toimista, kuten hengityksestä tai sydämenlyönneistä.

Jos henkilöllä on vakiintuneita riskitekijöitä, kuten ateroskleroottisten plakin esiintyminen pienissä valtimoissa, hermoston tuottama purkautuminen voi johtaa sepelvaltimotautikohtaukseen eli äkilliseen koronaarioireyhtymään. Tämä on tilanne, jossa ateroomat repeytyvät ja estävät verenkiertoa toimimasta normaalisti, mikä puolestaan häiritsee hapen virtausta kudoksiin.

Lisäksi on huomattava, että jokapäiväisen elämän stressaavat tilanteet voivat lisätä tupakoitsijoiden käyttämien savukkeiden määrää. Vastaavasti joillakin ihmisillä ne aiheuttavat ruokavalion laadun heikkenemistä, mikä puolestaan johtaa veren kolesterolin lisääntymiseen.

Jos kiinnostuit aiheesta: 7 sydäninfarktin merkkiä, jotka naisilla on tapana sivuuttaa

Oireet

Jotkut ihmiset ovat alttiimpia stressin merkeille kuin toiset – esimerkiksi persoonallisuutensa tai aikaisemmin koettujen tilanteiden vuoksi. Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää, että nämä ihmiset pyrkivät kehittämään erilaisia mekanismeja, jotka antavat heille mahdollisuuden käsitellä terveellä tavalla stressiä laukaisevia tekijöitä.

Yksi klassisista sydämen stressin oireista on sydämentykytys. Tämän voi tunnistaa sykkeen lyöntien kiihtyvyydestä, jota esiintyy yhdessä takykardian kanssa, joka tuntuu rintakehässä kuin iskuina.

Rintakipu voi myös olla merkki siitä, että sydän kärsii stressistä. Stressi ei kuitenkaan aina ilmene sydänkohtauksen yhteydessä, vaan se voi olla huomaamatonta ja salakavalaa, kuten jatkuvaa vaivaavaa tunnetta, joka heilahtelee äkillisten ja rauhallisten jaksojen välillä.

Lue aiheesta lisää täältä: Tutkimus vahvistaa, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia

Vinkkejä sydämeen kohdistuvan stressin torjumiseksi

Stressitekijöiden ja erilaisten sydänsairauksien vuorovaikutuksen tunnistamisen tulisi edistää myös erilaisten ennaltaehkäiseviin tarkoituksiin suunnattujen strategioiden kehittämistä. Lisäksi on hyvä muistaa, että joillakin ihmisillä on normaalia suurempi riski sairastua sydänkohtauksiin tai aivohalvauksiin.

Sydän- ja verisuonikohtausten ehkäisy voi olla mahdollista, jos yhdessä ruokavalion ja liikunnan kanssa potilaalle määrätään stressiä vähentäviä tekniikoita. Rentoutumiseen keskittyviä strategioita voidaan käyttää vakavien emotionaalisesti raskaiden hetkien ja elämäntilanteiden aikana. Lisäksi ​​olisi tärkeää, että potilas pyrkii välttämään jo valmiiksi tunnettuja stressiä laukaisevia tekijöitä.

Yleensä stressinhallintaan keskittyvien strategioiden tavoitteena on vähentää stressin vaikutuksia potilaassa. Stressitekijöitä ei koskaan poisteta kokonaan, mutta niitä voidaan rajoittaa, hallita ja jopa muuntaa yksilöllistä kehitystä parantaviksi ärsykkeiksi.

Milloin tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin

On mahdotonta ennustaa, kuinka stressi vaikuttaa sydämeen yksilöllisellä tasolla. Tästä huolimatta ongelmatilanteiden, kuten syvän surun, tunnistamisen pitäisi varoittaa meitä tarpeesta hakea ammattiapua stressin negatiivisten seurausten välttämiseksi.

Lisäksi on suositeltavaa, että omaksumme elämäämme terveellisempiä tapoja. Niistä tärkeimpiä ovat tietysti terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, savukkeiden ja liiallisen alkoholin välttäminen sekä säännöllinen liikunta – sydämen ja verisuonten terveyden kannalta parasta mahdollista liikuntaa olisi aerobinen liikunta. Lisäksi terveellinen ja säännöllinen unirutiini on yksi merkittävä työkalu, joka auttaa vähentämään ahdistusta.

Lisäksi meidän on vältettävä tai vähintään vähennettävä niitä stressaavia tilanteita, joihin meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Kaikella tällä ei ole vain positiivista vaikutusta sydämesi terveyden kannalta, vaan myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.