Logo image
Logo image

Ymmärrä stressin negatiiviset vaikutukset

3 minuuttia
On aika pysähtyä ja etsiä apukeinoja sekä ammattilaisenkin apua, jotta voit ymmärtää itseäsi paremmin, pitää huolta itsestäsi paremmin ja rakastaa itseäsi paremmin. Näin pääset liikkumaan elämässäsi eteenpäin.
Ymmärrä stressin negatiiviset vaikutukset
Karla Henríquez

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Karla Henríquez

Kirjoittanut Toimitus
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Puhumme usein stressistä, mutta emme erityisen tarkasti. Tämä johtaa siihen, että kategorisoimme henkiset ja fyysiset epämiellyttävät asiat ja kokemukset samaan osastoon. Saatamme unohtaa, mitkä ovat todelliset stressin negatiiviset vaikutukset.

Stressin oireet on maallikonkin helppo tunnistaa. Kunhan olet yhteydessä omaan kehoosi, tunnet omat taipumuksesi ja olet hyvin jyvällä siitä mitä sinulle tapahtuu. Muistathan, että tämän artikkelin sisällön ei ole tarkoitus häkellyttää sinua, vaan auttaa sinua pitämään itsestäsi parempaa huolta.

Stressin negatiiviset vaikutukset keholle ja mielelle

Tämän päivän artikkelissamme paneudumme tarkemmin siihen, mitkä ovat stressin negatiiviset vaikutukset kehollesi ja hyvinvoinnillesi.

Stressin fysiologia

Some figure

Usko tai älä, pieni määrä stressiä on hyvästä.

Miksi? Siksi että se on osa evoluutiotamme ja syy siihen miten ihmiset ovat aikanaan kehittyneet pysymään hengissä, jolloin kyseessä on akuutti stressireaktio. Pieni määrä stressiä lisää työtahtia ja siten tehokkuutta.

Liiallinen tai krooninen stressi vaikuttaa kuitenkin suoraan kehomme kolmeen järjestelmään negatiivisesti: umpieritys-, hermo- ja puolustusjärjestelmään. Tämä on vasta negatiivisten vaikutusten ensiaskel, siitä se jatkuu muualle kehoon.

  • Stressi aktivoi aivojen kaikki osa-alueet ja aiheuttaa ketjureaktion.
  • Tämä aiheuttaa hormonien eritystä ja virkistää aivolisäkettä, mikä samaan aikaan erittää kortikotropiinia.
  • Viimeksi mainittu aktivoi lisämunuaisia ja siten adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoa sekä kortikosteroidien ja kortisolin tuotantoa.

Tämä ketjureaktio ja epänormaali hormonien tuotanto vaikuttaa elimistön kaikkiin elimiin sekä suoraan puolustusjärjestelmän toimintaan.

Some figure

Stressin vaiheet

Hans Selye, endikrinologian lääkäri Montrealista, jakoi kehon stressivasteen kolmeen perustavanlaatuiseen vaiheeseen: hälytys, vastustus ja uupuminen.

  1. Hälytys. Ensimmäisen vaiheen aikana tapahtuu tiettyjä positiivisia, stressin aiheuttamia vaikutuksia. Sympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu. Adrenaliinin ja noradrenaliinin tasot nousevat, mikä auttaa keskittymään ja nostaa tarkkaavaisuutta. Välittömiä seurauksia ovat kohonnut verenpaine ja sydämen syke sekä hikoilu. Tämän vaiheen tulisi kestää vain hetken verran.
  2. Vastustus. Vastustusvaihe on seurausta liian pitkään kestäneestä hälytysvaiheesta. Aineenvaihdunta muuttuu ja elimet kärsivät hermojärjestelmän viritystilan aiheuttamista negatiivisista seurauksista sekä hormonien erittymisen seurauksista.
  3. Uupuminen. Keho muuttuu edellä mainittujen järjestelmien epätasapainosta johtuen stressistä. Stressille tyypilliset oireet ja sairaudet ilmaantuvat.

Stressin negatiiviset vaikutukset elimistöön

1. Ruoansulatusjärjestelmään

Tavallisten stressioireiden lisäksi stressi voi aiheuttaa vatsahaavaa, ärtyvän suolen oireyhtymää, haavaista paksusuolentulehdusta tai mahakatarria.

Stressi myötävaikuttaa huonoihin ruokailutapoihin kuten epäsäännölliseen ruokailuun, roskaruuan syömiseen, ruokailun väliin jättämiseen ja muuhun vastaavaan käytökseen.

2. Hengityselimiin

Stressin negatiiviset vaikutukset näkyvät joko suorasti tai epäsuorasti hengityselimissä.

Epäsuora vaikutus voi ilmentyä taipumuksena hengityselinsairauksiin, koska stressi heikentää puolustusjärjestelmää. Suora vaikutus näyttäytyy hyperventilaationa, hengenahdistuksena, vaikeana astmana ja tukehtumisen tunteena.

Some figure

3. Verenkiertojärjestelmään

Stressin vaikutukset näkyvät eniten verenkiertojärjestelmän toiminnassa ja joillakin voi olla kuolemaan johtavia seurauksia. Näiden joukossa ovat muun muassa: takykardia, valtimonkovettumatauti, angina pectoris eli rintakehän alueen kipu, sydänkohtaus, sydämen lisälyöntisyys jne.

4. Lihaksiin ja ihoon

Stressi voi naamioitua ja näkyä muina oireina. Näitä ovat: akne, psoriasis, kutina, ekseema, lihaskramppi, kipu, jäykkyys, hikka, yliherkät refleksit, kaljuuntuminen jne.

5. Hermojärjestelmään

On valitettavaa, että stressin vaikutukset ovat kuin lonkerot, jotka ulottuvat elämän joka kolkkaan heijastaen elämäntyyliämme ja tästä tulevia seurauksia.

Stressi tuo tullessaan muitakin ikäviä ongelmia, kuten ahdistusta, ärsyyntyneisyyttä, muistinmenetystä, päänsärkyä, migreeniä, riippuvuutta, masennusta, univaikeuksia, henkisiä ajatushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, pelkotiloja ja syömishäiriöitä.

Stressin negatiiviset vaikutukset voivat johtaa fyysisen ja henkisen eheyden menetykseen. Älä tee kompromissia psyko-tunnepohjaisen terveyden kanssa tässä vaiheessa. Siksi on erittäin tärkeää hakeutua hoitoon ja etsiä apuvälineitä, joilla voit auttaa itseäsi, rakastaa itseäsi ja jatkaa elämääsi eteenpäin.

Puhumme usein stressistä, mutta emme erityisen tarkasti. Tämä johtaa siihen, että kategorisoimme henkiset ja fyysiset epämiellyttävät asiat ja kokemukset samaan osastoon. Saatamme unohtaa, mitkä ovat todelliset stressin negatiiviset vaikutukset.

Stressin oireet on maallikonkin helppo tunnistaa. Kunhan olet yhteydessä omaan kehoosi, tunnet omat taipumuksesi ja olet hyvin jyvällä siitä mitä sinulle tapahtuu. Muistathan, että tämän artikkelin sisällön ei ole tarkoitus häkellyttää sinua, vaan auttaa sinua pitämään itsestäsi parempaa huolta.

Stressin negatiiviset vaikutukset keholle ja mielelle

Tämän päivän artikkelissamme paneudumme tarkemmin siihen, mitkä ovat stressin negatiiviset vaikutukset kehollesi ja hyvinvoinnillesi.

Stressin fysiologia

Some figure

Usko tai älä, pieni määrä stressiä on hyvästä.

Miksi? Siksi että se on osa evoluutiotamme ja syy siihen miten ihmiset ovat aikanaan kehittyneet pysymään hengissä, jolloin kyseessä on akuutti stressireaktio. Pieni määrä stressiä lisää työtahtia ja siten tehokkuutta.

Liiallinen tai krooninen stressi vaikuttaa kuitenkin suoraan kehomme kolmeen järjestelmään negatiivisesti: umpieritys-, hermo- ja puolustusjärjestelmään. Tämä on vasta negatiivisten vaikutusten ensiaskel, siitä se jatkuu muualle kehoon.

  • Stressi aktivoi aivojen kaikki osa-alueet ja aiheuttaa ketjureaktion.
  • Tämä aiheuttaa hormonien eritystä ja virkistää aivolisäkettä, mikä samaan aikaan erittää kortikotropiinia.
  • Viimeksi mainittu aktivoi lisämunuaisia ja siten adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoa sekä kortikosteroidien ja kortisolin tuotantoa.

Tämä ketjureaktio ja epänormaali hormonien tuotanto vaikuttaa elimistön kaikkiin elimiin sekä suoraan puolustusjärjestelmän toimintaan.

Some figure

Stressin vaiheet

Hans Selye, endikrinologian lääkäri Montrealista, jakoi kehon stressivasteen kolmeen perustavanlaatuiseen vaiheeseen: hälytys, vastustus ja uupuminen.

  1. Hälytys. Ensimmäisen vaiheen aikana tapahtuu tiettyjä positiivisia, stressin aiheuttamia vaikutuksia. Sympaattinen hermojärjestelmä aktivoituu. Adrenaliinin ja noradrenaliinin tasot nousevat, mikä auttaa keskittymään ja nostaa tarkkaavaisuutta. Välittömiä seurauksia ovat kohonnut verenpaine ja sydämen syke sekä hikoilu. Tämän vaiheen tulisi kestää vain hetken verran.
  2. Vastustus. Vastustusvaihe on seurausta liian pitkään kestäneestä hälytysvaiheesta. Aineenvaihdunta muuttuu ja elimet kärsivät hermojärjestelmän viritystilan aiheuttamista negatiivisista seurauksista sekä hormonien erittymisen seurauksista.
  3. Uupuminen. Keho muuttuu edellä mainittujen järjestelmien epätasapainosta johtuen stressistä. Stressille tyypilliset oireet ja sairaudet ilmaantuvat.

Stressin negatiiviset vaikutukset elimistöön

1. Ruoansulatusjärjestelmään

Tavallisten stressioireiden lisäksi stressi voi aiheuttaa vatsahaavaa, ärtyvän suolen oireyhtymää, haavaista paksusuolentulehdusta tai mahakatarria.

Stressi myötävaikuttaa huonoihin ruokailutapoihin kuten epäsäännölliseen ruokailuun, roskaruuan syömiseen, ruokailun väliin jättämiseen ja muuhun vastaavaan käytökseen.

2. Hengityselimiin

Stressin negatiiviset vaikutukset näkyvät joko suorasti tai epäsuorasti hengityselimissä.

Epäsuora vaikutus voi ilmentyä taipumuksena hengityselinsairauksiin, koska stressi heikentää puolustusjärjestelmää. Suora vaikutus näyttäytyy hyperventilaationa, hengenahdistuksena, vaikeana astmana ja tukehtumisen tunteena.

Some figure

3. Verenkiertojärjestelmään

Stressin vaikutukset näkyvät eniten verenkiertojärjestelmän toiminnassa ja joillakin voi olla kuolemaan johtavia seurauksia. Näiden joukossa ovat muun muassa: takykardia, valtimonkovettumatauti, angina pectoris eli rintakehän alueen kipu, sydänkohtaus, sydämen lisälyöntisyys jne.

4. Lihaksiin ja ihoon

Stressi voi naamioitua ja näkyä muina oireina. Näitä ovat: akne, psoriasis, kutina, ekseema, lihaskramppi, kipu, jäykkyys, hikka, yliherkät refleksit, kaljuuntuminen jne.

5. Hermojärjestelmään

On valitettavaa, että stressin vaikutukset ovat kuin lonkerot, jotka ulottuvat elämän joka kolkkaan heijastaen elämäntyyliämme ja tästä tulevia seurauksia.

Stressi tuo tullessaan muitakin ikäviä ongelmia, kuten ahdistusta, ärsyyntyneisyyttä, muistinmenetystä, päänsärkyä, migreeniä, riippuvuutta, masennusta, univaikeuksia, henkisiä ajatushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä, pelkotiloja ja syömishäiriöitä.

Stressin negatiiviset vaikutukset voivat johtaa fyysisen ja henkisen eheyden menetykseen. Älä tee kompromissia psyko-tunnepohjaisen terveyden kanssa tässä vaiheessa. Siksi on erittäin tärkeää hakeutua hoitoon ja etsiä apuvälineitä, joilla voit auttaa itseäsi, rakastaa itseäsi ja jatkaa elämääsi eteenpäin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Biblioteca Nacional de Medicina de Estados Unidos. https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/003211.htm
  • VV.AA. (1993).Estrés, ansiedad y lectura: Eficiencia vs Eficacia. https://www.researchgate.net/publication/28269150_Estres_ansiedad_y_lectura_Eficiencia_vs_Eficacia
  • VV.AA. (2012). Infarto agudo del miocardio por estrés laboral. https://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1409-00152012000200012#correspondencia1

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.