Mitä ovat valeviljat ja mitkä niiden hyödyt ovat?

Valeviljat ovat kasveja, joita on viljelty jo monia vuosia. Tämä jyvä on itse asiassa kukan siemen, kun taas tavanomaiset viljat ovat kasvin hedelmä. Lue alta lisää valeviljoista!

Tästä eroavaisuudesta huolimatta valeviljat luokitellaan ravintoarvonsa puolesta samaan ryhmään kuin viljat. Niiden makroravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) pitoisuus on samankaltainen, vaikkakin niiden prosentuaaliset osuudet voivat vaihdella hieman.

Valeviljat: eri lajikkeet

Valeviljoja on runsaasti erilaisia. Yleisimmät ovat seuraavat:

• Tattari (Fagopyrum esculentum): Tattari on kotoisin Keski-Aasiasta, ja sen erikoinen muoto muistuttaa pyramidia tai pientä kolmiota. Siinä on paljon helposti imeytyviä kivennäisaineita, erityisesti rutiinia, voimakasta antioksidanttia, joka suojaa verisuonten eheyttä ja ehkäisee verihyytymien muodostumista.
• Kvinoa (Chenopodium quinoa Willd): Tämä Andeilta kotoisin oleva kasvi sopeutuu hyvin erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ja maaperiin. Sillä on hyvin monipuolinen ravitsemuksellinen koostumus, ja se onkin saanut huomiota tiedeyhteisössä. WHO nimesi vuoden 2013 kansainväliseksi kvinoan vuodeksi.
• Amarantti eli meksikonrevonhäntä (Amaranthus cruentus L): Amarantti on varmastikin vähiten tunnettu näistä kolmesta. Tämän Keski- ja Etelä-Amerikasta peräisin olevan kasvin jyvät ovat vain 1–2 mm. Kaikista näistä kolmesta valeviljasta amarantilla on voimakkain maku. Moni sekoittaakin sitä aluksi mieluiten riisiin tai hirssiin totutellakseen siihen vähitellen.

Valeviljojen hyödyt

Kuten jo mainittiin, valeviljoilla on erittäin hyvä ravitsemuksellinen koostumus: niistä saa proteiineja, hiilihydraatteja, hyviä rasvoja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Tämän ansiosta ne tarjoavat tärkeitä hyötyjä terveydelle.

Ne voi ottaa säännölliseksi osaksi tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota, vaikkakaan yksinomaan niitä ei tarvitse ryhtyä syömään, erityisesti jos ne eivät ole perinteisiä elintarvikkeita ruokavaliossasi, koska tällöin niiden kulutus ei olisi enää kestävää.

Lue lisää: Kvinoalla täytetyt paprikat: kaksi herkullista reseptiä

Valeviljat sopivat keliaakikoille

Kvinoa, tattari ja amarantti eivät sisällä gluteenia. Ne ovat hyvä vaihtoehto riisille ja hirssille, sekä gluteenittoman ruokavalion monipuolistamiseksi että pastan tai leivän valmistamiseen. Ne sulavat helposti ja voivat olla hyödyksi niillekin joilla ei ole keliakiaa, mutta jotka eivät mielellään syö gluteenia.

Hyvä vaihtoehto vegaaneille

Sekä amarantti että kvinoa ovat erinomainen kasviproteiinin lähde, sillä niistä saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja sopivissa määrissä. Sama ei koske tattaria, mutta sitä voi täydentää siemenillä, palkokasveilla tai pähkinöillä.

Ravitsevaa ja energiapitoista

Hiilihydraattipitoiset ruoka-aineet ovat erinomainen energianlähde. Tästä syystä ne ovat välttämättömiä ihmisille, jotka joutuvat kestämään paljon fyysistä rasitusta, kuten urheilijat. Ne voivat olla hyödyksi myös henkiselle suorituskyvylle tai sitten ihmisille, jotka ovat toipumassa sairaudesta ja yrittävät saada takaisin fyysisen kuntonsa.

Mikroravintoaineiden lähde

Lähes kaikkia valeviljoja löytyy kokonaisessa muodossaan. Ne vaikuttavat osaltaan hyvään terveydentilaan, sillä ne sisältävät kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Lisäksi niiden glykeeminen indeksi on matala, mikä ehkäisee korkeita verensokeripiikkejä syömisen jälkeen.

Lue lisää: Mitä vihanneksia on suositeltavaa syödä?

Valeviljat sisältävät fytokemikaaleja

Valeviljat ovat kiinnittäneet tieteilijöiden huomion, koska niissä on hyvin runsaasti fytoravinteita. Näillä on tulehduksenvastainen ja antioksidanttinen vaikutus. Joidenkin tutkimusten johtopäätös niistä on seuraava:

“Ne voivat osaltaan vähentää riskiä oksidatiiviseen stressiin, joka on yhteydessä joihinkin sairauksiin, kuten syöpään, liikalihavuuteen, kardiovaskulaarisiin ongelmiin tai diabetekseen.”

Miten valeviljoja voi syödä?

Valeviljat ovat hyvin monipuolisia ruoanlaitossa, aivan kuten viljat. Nykyään niitä on yhä helpompi löytää, ei pelkästään kokonaisessa muodossaan, vaan myös hiutaleina, pastana, jauhoina tai vedessä liotettuina. Tällaiset jauhot soveltuvat hyvin leivän ja gluteenittoman pastan valmistukseen.

Valeviljojen keittäminen tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin riisin, kauran tai ohran. Ennen kypsennystä huuhtele niitä hieman vedellä ja keitä tämän jälkeen niin, että vettä on tuplasti enemmän. Ne ovat valmiita 20–25 minuutin kuluttua. Niitä ei tarvitse liottaa ennalta.

Joitakin reseptejä, joihin valeviljoja voidaan sisällyttää, ovat:

• Monet erilaiset reseptit, kuten kasvispaellat, wokit, sellaisenaan tomaattikastikkeessa, salaatit tai munakoisojen täytteenä.
• Aamupalaksi puuroa tai mysliä, jotka voi valmistaa hiutaleista tai vedessä liotetuista jyvistä. Kokeile yhdistää ne kanelin tai kaakaojauheen, rusinoiden, pähkinöiden tai hedelmien kanssa. Ne voi kostuttaa jogurtissa, lehmänmaidossa tai kasvijuomassa.
• Jauhoista voi valmistaa makeita herkkuja, kuten bretonilaisia galetteja, joihin perinteisesti tulee tattarijauhoa. Tai mikset kokeilisi valmistaa itse leipää tai pizzataikinaa?

Valeviljat voi ottaa osaksi ruokavaliota saadakseen terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Ne ovat monikäyttöisiä, gluteenittomia ja sopivat moniin perinteisiin resepteihin.