Mitä on Vipassana-meditaatio ja mitä apua siitä on?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Andrés Carrillo
Vipassana-meditaatio keskittyy muuttamaan käsitystämme maailmasta. Sitä harjoittavat ihmiset alkavat tietoisen tarkkailun kautta ymmärtää paremmin todellisuuttaan. He parantavat erityisesti keskittymis- ja itsetarkkailukykyään.
Tämän menetelmän tarkoituksena on opettaa ihmistä tarkkailemaan asioita sellaisina kuin ne tapahtuvat. Se auttaa myös välttämään mahdollisia ennakkoasenteita ja arvostelua päivittäisessä elämässä. Toisin sanoen voit saavuttaa rauhan ja tasapainon fyysisen ja psyykkisen terveyden välillä arvioimalla tapahtumia neutraalisti niitä tuomitsematta.
Mitä on Vipassana-meditaatio?
Vipassana-meditaatio on vanhin olemassa oleva meditaatiomenetelmä, mutta se on edelleen suosittu ympäri maailmaa. Tällaista meditaatiota on harjoitettu jo yli 2 500 vuoden ajan maailmanlaajuisesti Buddhan tehtyä siitä suosittua. Nykyään siitä on sisällytetty osia mindfulnessiin.
Yleisesti ottaen Vipassana-meditaatiossa on kyse optimistisen näkemyksen omaksumisesta elämää kohtaan. Kun ihminen oppii yhdistämään mielensä ja kehonsa, hän saavuttaa tyytyväisyyden ja rauhan; hän on tyytyväinen olemassaoloonsa ja osaa etsiä parempia ratkaisuja arjen ongelmiin.
Ideana on löytää pari minuuttia päivästä tämän meditaation harjoittamiseen nopean ja turvallisen itsearviointitavan hyödyntämiseksi. Kun alamme sisällyttää tämän tottumuksen osaksi elämäämme, näkemyksemme maailmasta alkaa vähitellen muuttua.
Suosittelemme meditoimaan aina samaan aikaan päivästä. Hyvä vaihtoehto on tehdä se esimerkiksi joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että iltaisin meditoiminen auttaa nukahtamaan ja parantamaan unta.
Tämäkin artikkeli voi kiinnostaa sinua: Meditaation hyödyt: 7 terveellistä vaikutusta
Miten Vipassana-meditaatio auttaa?
Vipassana-meditaation merkittävimmät hyödyt ovat suuremman mielenrauhan saavuttaminen ja parempi itsetarkkailukyky. Siihen liittyy kuitenkin myös muita hyötyjä, joita katsomme tarkemmin alla.
1. Parantaa tarkkailukykyä
Muista, että katsominen ei ole sama asia kuin tarkkailu. Kun alamme meditoida johdonmukaisesti, vahvistamme kykyämme havaita enemmän kuin mitä silmä näkee. Tämä ei tarkoita sitä, että istuisimme yksin katsomassa itseämme silmiin; kyseessä on pikemminkin se, että tarkastelemme yksityiskohtaisesti ja tulkitsemme näkemäämme saavuttaaksemme tarkemman havainnon todellisuudesta.
2. Vipassana-meditaatio helpottaa rentoutumista
Stressaavan päivän jälkeen meditaatio auttaa laskemaan stressitasoa. Tästä syystä suosittelemme meditomaan ennen nukkumaanmenoa. Voit kuitenkin harjoittaa sitä mihin aikaan päivästä tahansa, esimerkiksi saapuessasi kotiin töistä tai koulusta.
3. Parantaa mielialaa
Stressi on yksi sellainen tekijä, joka voi aiheuttaa raivokohtauksia. Meditaatiolla on tässä mielessä positiivinen vaikutus mielialaan. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että se laskee stressitasoa, vaan myös siitä, että se auttaa säätelemään tunteita itsensä löytämisen kautta.
4. Vipassana-meditaatio vähentää ahdistusta
Kun opimme arvioimaan todellisuutta optimistisemmasta näkökulmasta (faktoja kuitenkaan unohtamatta), alkaa ahdistus vähentyä merkittävästi. Tämä ei tarkoita, että meistä tulisi ikuisia optimisteja, vaan pikemminkin sitä, että alamme nähdä tapahtumat vähemmän katastrofaalisina.
5. Laskee verenpainetta
Yksi merkittävimmistä meditaation hyödyistä fyysiselle terveydelle on verenpaineen lasku. Tämä liittyy jo mainittuihin hyötyihin: kun stressi ja ahdistus lievittyvät ja mieliala paranee, fyysinen terveyskin kiittää. Muista, että keho ja mieli ovat kytköksissä toisiinsa.
6. Vahvistaa sisäistä motivaatiota
Kun alamme meditoida, palkkiona on kaikki nuo saamamme henkilökohtaiset hyödyt. On siis vain loogista, että motivaatiomme meditoimiseen kasvaa jatkuvasti. Emmekä meditoi siksi, että joutuisimme tekemään niin pakosta, vaan siksi, että nautimme siitä aidosti.
Lue seuraavaksi tämä artikkeli: Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa
Miten Vipassana-meditaatiota harjoitetaan
Tärkeintä Vipassana-meditaatiota harjoittaessa on löytää tyyni olotila hengityksen kautta. Jotkut ihmiset sulkevat silmänsä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Ideana on keskittyä hallittuun sisään- ja uloshengitykseen.
Väkisin hengittämistä tulisi varoa. Tärkeimpänä tavoitteena on tuntea ikään kuin hengityksellä olisi rentouttava vaikutus kehoon. Lopulta alat hengittää luonnollisesti menettämättä kuitenkaan alun tahtia.
Edistyessämme alamme huomata, miten tietyt ajatukset, käsitykset ja tunteet nousevat pintaan. Niiden luokittelua tai arvostelua tulisi ennen kaikkea välttää; niiden tulisi antaa vain luonnollisesti tulla ja mennä ja tuntea niiden vaikutus täysin.
Koko meditaation ajan voimme keskittyä tiettyihin kehonosiin, esimerkiksi rintakehään tunteaksemme miten sydämemme alkaa sykkiä hengityksemme tahtiin.
Kannattaako muiden ihmisten seurassa meditoida?
Vipassana-meditaation harjoittaminen kannattaa aloittaa yksin omassa rauhassa. Muut ihmiset saattavat olla häiriöksi, mikä haittaisi merkittävästi keskittymistä.
Kun tekniikka on hyvin hallussa, sitä voidaan harjoittaa myös yhdessä.
Suosittelemme ryhmämeditointia vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat jo kokeneita siinä. Kannattaa myös kysyä neuvoa niiltä, jotka ovat harjoittaneet Vipassana-meditaatiota jo pidempään.
Vipassana-meditaatio keskittyy muuttamaan käsitystämme maailmasta. Sitä harjoittavat ihmiset alkavat tietoisen tarkkailun kautta ymmärtää paremmin todellisuuttaan. He parantavat erityisesti keskittymis- ja itsetarkkailukykyään.
Tämän menetelmän tarkoituksena on opettaa ihmistä tarkkailemaan asioita sellaisina kuin ne tapahtuvat. Se auttaa myös välttämään mahdollisia ennakkoasenteita ja arvostelua päivittäisessä elämässä. Toisin sanoen voit saavuttaa rauhan ja tasapainon fyysisen ja psyykkisen terveyden välillä arvioimalla tapahtumia neutraalisti niitä tuomitsematta.
Mitä on Vipassana-meditaatio?
Vipassana-meditaatio on vanhin olemassa oleva meditaatiomenetelmä, mutta se on edelleen suosittu ympäri maailmaa. Tällaista meditaatiota on harjoitettu jo yli 2 500 vuoden ajan maailmanlaajuisesti Buddhan tehtyä siitä suosittua. Nykyään siitä on sisällytetty osia mindfulnessiin.
Yleisesti ottaen Vipassana-meditaatiossa on kyse optimistisen näkemyksen omaksumisesta elämää kohtaan. Kun ihminen oppii yhdistämään mielensä ja kehonsa, hän saavuttaa tyytyväisyyden ja rauhan; hän on tyytyväinen olemassaoloonsa ja osaa etsiä parempia ratkaisuja arjen ongelmiin.
Ideana on löytää pari minuuttia päivästä tämän meditaation harjoittamiseen nopean ja turvallisen itsearviointitavan hyödyntämiseksi. Kun alamme sisällyttää tämän tottumuksen osaksi elämäämme, näkemyksemme maailmasta alkaa vähitellen muuttua.
Suosittelemme meditoimaan aina samaan aikaan päivästä. Hyvä vaihtoehto on tehdä se esimerkiksi joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että iltaisin meditoiminen auttaa nukahtamaan ja parantamaan unta.
Tämäkin artikkeli voi kiinnostaa sinua: Meditaation hyödyt: 7 terveellistä vaikutusta
Miten Vipassana-meditaatio auttaa?
Vipassana-meditaation merkittävimmät hyödyt ovat suuremman mielenrauhan saavuttaminen ja parempi itsetarkkailukyky. Siihen liittyy kuitenkin myös muita hyötyjä, joita katsomme tarkemmin alla.
1. Parantaa tarkkailukykyä
Muista, että katsominen ei ole sama asia kuin tarkkailu. Kun alamme meditoida johdonmukaisesti, vahvistamme kykyämme havaita enemmän kuin mitä silmä näkee. Tämä ei tarkoita sitä, että istuisimme yksin katsomassa itseämme silmiin; kyseessä on pikemminkin se, että tarkastelemme yksityiskohtaisesti ja tulkitsemme näkemäämme saavuttaaksemme tarkemman havainnon todellisuudesta.
2. Vipassana-meditaatio helpottaa rentoutumista
Stressaavan päivän jälkeen meditaatio auttaa laskemaan stressitasoa. Tästä syystä suosittelemme meditomaan ennen nukkumaanmenoa. Voit kuitenkin harjoittaa sitä mihin aikaan päivästä tahansa, esimerkiksi saapuessasi kotiin töistä tai koulusta.
3. Parantaa mielialaa
Stressi on yksi sellainen tekijä, joka voi aiheuttaa raivokohtauksia. Meditaatiolla on tässä mielessä positiivinen vaikutus mielialaan. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että se laskee stressitasoa, vaan myös siitä, että se auttaa säätelemään tunteita itsensä löytämisen kautta.
4. Vipassana-meditaatio vähentää ahdistusta
Kun opimme arvioimaan todellisuutta optimistisemmasta näkökulmasta (faktoja kuitenkaan unohtamatta), alkaa ahdistus vähentyä merkittävästi. Tämä ei tarkoita, että meistä tulisi ikuisia optimisteja, vaan pikemminkin sitä, että alamme nähdä tapahtumat vähemmän katastrofaalisina.
5. Laskee verenpainetta
Yksi merkittävimmistä meditaation hyödyistä fyysiselle terveydelle on verenpaineen lasku. Tämä liittyy jo mainittuihin hyötyihin: kun stressi ja ahdistus lievittyvät ja mieliala paranee, fyysinen terveyskin kiittää. Muista, että keho ja mieli ovat kytköksissä toisiinsa.
6. Vahvistaa sisäistä motivaatiota
Kun alamme meditoida, palkkiona on kaikki nuo saamamme henkilökohtaiset hyödyt. On siis vain loogista, että motivaatiomme meditoimiseen kasvaa jatkuvasti. Emmekä meditoi siksi, että joutuisimme tekemään niin pakosta, vaan siksi, että nautimme siitä aidosti.
Lue seuraavaksi tämä artikkeli: Liikunnan hyödyt ahdistuneisuuden hoidossa
Miten Vipassana-meditaatiota harjoitetaan
Tärkeintä Vipassana-meditaatiota harjoittaessa on löytää tyyni olotila hengityksen kautta. Jotkut ihmiset sulkevat silmänsä, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Ideana on keskittyä hallittuun sisään- ja uloshengitykseen.
Väkisin hengittämistä tulisi varoa. Tärkeimpänä tavoitteena on tuntea ikään kuin hengityksellä olisi rentouttava vaikutus kehoon. Lopulta alat hengittää luonnollisesti menettämättä kuitenkaan alun tahtia.
Edistyessämme alamme huomata, miten tietyt ajatukset, käsitykset ja tunteet nousevat pintaan. Niiden luokittelua tai arvostelua tulisi ennen kaikkea välttää; niiden tulisi antaa vain luonnollisesti tulla ja mennä ja tuntea niiden vaikutus täysin.
Koko meditaation ajan voimme keskittyä tiettyihin kehonosiin, esimerkiksi rintakehään tunteaksemme miten sydämemme alkaa sykkiä hengityksemme tahtiin.
Kannattaako muiden ihmisten seurassa meditoida?
Vipassana-meditaation harjoittaminen kannattaa aloittaa yksin omassa rauhassa. Muut ihmiset saattavat olla häiriöksi, mikä haittaisi merkittävästi keskittymistä.
Kun tekniikka on hyvin hallussa, sitä voidaan harjoittaa myös yhdessä.
Suosittelemme ryhmämeditointia vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat jo kokeneita siinä. Kannattaa myös kysyä neuvoa niiltä, jotka ovat harjoittaneet Vipassana-meditaatiota jo pidempään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Carini, Catón Eduardo. “Flujos y Reflujos En El Desarrollo Del Budismo Asiático: Un Recorrido Por La Historia Del Movimiento de Meditación Vipassana.” Numen 20.1 (2018): n. pag. Numen. Web.
-
Rusch HL, Rosario M, Levison LM, Olivera A, Livingston WS, Wu T, Gill JM. The effect of mindfulness meditation on sleep quality: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Ann N Y Acad Sci. 2019 Jun;1445(1):5-16. doi: 10.1111/nyas.13996. Epub 2018 Dec 21. PMID: 30575050; PMCID: PMC6557693.
- Sharma H. Meditation: Process and effects. Ayu. 2015;36(3):233-237. doi:10.4103/0974-8520.182756
- D´Angelo, Ana. “Tecnologías de Autorregulación: Apropiaciones Psi de Las Técnicas Zazen y Vipassana de Meditación.” Avá 32 (2018): 109–129. Print.
-
Hirano M, Yukawa S. [The impact of mindfulness meditation on anger]. Shinrigaku Kenkyu. 2013 Jun;84(2):93-102. Japanese. doi: 10.4992/jjpsy.84.93. PMID: 23847996.
- Delgado Pastor, Luis Carlos. Correlatos Psicofisiológicos de Mindfulness y La Preocupación. Eficacia de Un Entrenamiento En Habilidades Mindfulness. N.p., 2009. Universidad de Granada. Web.
- Levine GN, Lange RA, Bairey-Merz CN, et al. Meditation and Cardiovascular Risk Reduction: A Scientific Statement From the American Heart Association. J Am Heart Assoc. 2017;6(10):e002218. Published 2017 Sep 28. doi:10.1161/JAHA.117.002218
- Miró Barrachina, María. “La Atención Plena (Mindfulness) Como Intervención Clínica Para Aliviar El Sufrimiento y Mejorar La Convivencia.” Revista de psicoterapia 17.66 (2006): 31–76. Print.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.