Maailman syöpäpäivä: viimeisimmät edistysaskeleet

Maailman syöpäpäivä on kansainvälisten terveysjärjestöjen tekemä aloite tämän taudin ehkäisyn ja sen tutkimuksen edistämiseksi. Tässä artikkelissa kerromme sinulle onkologian (syöpäsairauksia tutkiva lääketieteen osa-alue) uusimmista edistysaskeleista.

Lisäksi jotkut maat ovat julistaneet 24. syyskuuta Maailman syöväntutkimuspäiväksi. Tarkoituksena on edistää kasvaimia koskevia tieteellisiä tutkimushankkeita. Tältä osin tutkimus tällä osa-alueella on jatkuvaa, ja edistyminen on hyvin havaittavissa.

Yksi suurimmista esteistä on kuitenkin eriarvoisuus. Esimerkiksi kaikilla mailla ei ole varaa tutkimuksen vaatimiin kuluihin. Tässä mielessä maailman syöpäpäivä toimii myös herätyskellona kansainväliselle solidaarisuudelle.

Syöpä on yksi maailman johtavista kuolinsyistä. Vuosittain yli 18 miljoonalla ihmisellä diagnosoidaan jokin syöpäsairaus. Lisäksi melkein yhdeksän miljoonaa kuolee siihen. Kuolleisuus on suurempi miesten kuin naisten keskuudessa.

Kolme yleisintä syöpää maailmassa ovat rinta-, keuhko- ja paksusuolisyöpä. Yhdessä ne muodostavat kolmanneksen syöpätapausten määrästä maailmanlaajuisesti. Ja keuhkosyöpää aiheuttava tupakka on vastuussa yli 20 prosentista syöpäkuolemista.

Tässä artikkelissa kerrotaan kolmesta merkittävimmästä syöpätutkimuksen edistysaskeleesta.

1. Metastaasien eli etäpesäkkeiden leviäminen

Vaikka Maailman syöpäpäivä ei puhu nimenomaan metastaaseista, tiedämme että ne ovat syövän vakava seuraus. Metastaaseja syntyy kun jotkut primaarikasvaimen solut kulkevat toiseen kehon alueeseen ja luovat uuden kasvaimen.

Kaikista syöpäsoluista vain 1 % voi irtautua, siirtyä ja kiinnittyä onnistuneesti muualle. Tämä on aina hämmentänyt tutkijoita. Siksi yritetään kovasti selvittää, kuinka etäpesäkkeet todella leviävät.

Mikäli opimme ymmärtämään paremmin etäpesäkkeiden syntymisprosessia, voimme ehkäistä niitä potilailla jotka ovat saaneet syöpädiagnoosin. Ennaltaehkäisy tällä tasolla voisi rajoittaa kuoleisuutta tapauksissa, jotka katsotaan ei-parannettaviksi.

Etäpesäkkeiden tutkimuksessa on tehty uusia löytöjä ja tämän tutkimuksen johtajana toimii New Yorkissa työskentelevä espanjalainen tutkija Joan Massagué. Hänen tiiminsä artikkelit Nature -lehdessä ovat aiheuttaneet paljon keskustelua johtuen lupaavista löydöksistä.

Tutkimusryhmä on havainnut, että syöpäsolut kannustavat L1CAM-proteiinia tarttumaan niihin. Tämä proteiini on sama, jota keho luonnollisesti käyttää haavojen sulkemiseen.

Toisin sanoen, kasvaimet kopioivat epiteelin korjausjärjestelmän, joka ihmisellä on luonnostaan. Tämä antaa niille mahdollisuuden matkustaa toiseen paikkaan ja reseptorielin hyväksyy nämä uudet solut.

2. Nestekoepala vaihtoehtona

Maailman syöpäpäivä nostaa esille myös syöpätutkimuksen edistysaskeleita, jotka parantavat varhaista diagnoosia. Kasvainsolujen läsnäolon havaitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa parantaa ennustetta huomattavasti.

Koepala on diagnostinen työkalu ja hyvä tapa vahvistaa syöpäsairauden läsnäolo potilaan elimessä. Tapauksissa joissa lääkäri epäilee syöpäsairautta, kyseisestä elimestä otetaan näyte laboratorioanalyysiä varten.

Tämä menettely on tarkka, mutta siinä on joitain ongelmia. Esimerkiksi kaikkiin elimiin ei ole helppo päästä käsiksi, eivätkä kaikkien potilaiden olosuhteet ole sopivia tällaiseen toimenpiteeseen.

Tämän vuoksi nestemäisen koepalan ottaminen avaa uusia mahdollisuuksia syöpäsairauksien diagnosoinnissa. Tämä diagnostinen työkalu havaitsee syöpäsolut tai kasvainten tuottamat aineet suoraan saatavilla olevista nesteistä. Näin lääkäreiden ei tarvitse päästä käsiksi kiinteisiin elimiin. Voimme suorittaa nestemäisiä veren koepaloja esimerkiksi yksinkertaisella uuttamisella.

Nestemäisellä koepalamekanismilla on perinteiseen koepalamekanismiin verrattuna merkittäviä etuja:

• Ne ovat paljon vähemmän invasiivisia.
• Lääkärit voivat suorittaa ne potilaille, joiden syöpäkasvain on paikassa johon ei ole helppo päästä. Tämä sopii myös potilaille, joille ei voida tehdä yhteistä biopsiaa.
• Ne on mahdollista toistaa helpommin ja nopeammin.

3. Suoliston mikrobiotan ja syövän suhde

Suoliston mikrobiota on suhteellisen uusi aihe lääketieteessä. Vaikka olemme olleet tietoisia tästä suolistossa asuvan mikro-organismiryhmän olemassaolosta jo pitkään, vasta nyt olemme todella ymmärtäneet sen merkityksen terveyteemme.

Esimerkiksi asiantuntijat ovat jo liittäneet ne muihin sairauksiin kuten Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti. Ja tietysti tiedämme sen vaikutuksen yleisiin ruoansulatuskanavan häiriöihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä.

Parempi tuntemus suoliston mikrobiotasta tuo mukanaan joukon ruokavaliosuosituksia, joiden avulla voidaan ehkäistä syöpäsairauksien kehittymistä. Meidän on ymmärrettävä, että mikrobiotan muodostaviin mikro-organismeihin kohdistuvat ruoan aiheuttamat sisäiset muutokset.

Tämä avaa yhteyden mikrobiotan, ruokavalion ja syöpäsairauksien välillä. Mikrobiotan ja kehon vasteen kemoterapiaan välillä on jopa yhteys. Seuraava askel kasvainten hoidossa voi olla tämän pienen suolistobakteerimaailman vahvistaminen paranemisen hyväksi.

Maailman syöpäpäivä antaa toivoa

Onkologinen tutkimus merkitsee toivoa potilaille ja koko maailman väestölle. Syöpäsairaudet ovat todella yleisiä ja niiden kuolleisuus on korkea, joten syöpätutkimuksessa tapahtuvat edistysaskeleet hyödyttävät kaikkia ihmisiä maailmanlaajuisesti.

Maailman syöpäpäivä kertoo meille, että olemme keränneet paljon tietoa onkologisista sairauksista. Uusien tutkimusten myötä opimme hoitamaan syöpäsairauksia koko ajan paremmin. Myös kasvainten muodostumisprosessia ymmärretään paremmin. Kun vertaamme vuosien takaisia syövän hoitomuotoja nykypäivän hoitomuotoihin, selviytymismahdollisuudet ovat kasvaneet merkittävästi.