Liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Liikuntaa pidetään yleisesti ottaen yhtenä terveellisen elämän peruspilarina. Jotkut sairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt, voivat kuitenkin rajoittaa henkilön liikuntakykyä. Millaiset liikuntaharjoitukset soveltuvat kilpirauhasen vajaatoimintaan? Tästä artikkelista löydät liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville.
Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan. Siihen kuuluu myös erilaisia oireita, kuten väsymys, rytmihäiriöt, nivelkivut, masennus ja lihomisalttius, jotka voivat haitata säännöllistä liikuntaohjelmaa.
Jos sairastat kilpirauhasen vajaatoimintaa, liikunnan ottaminen osaksi päivittäistä rutiinia on yksi ratkaisevista asioista hyvinvoinnin kannalta. Mitä tähän liittyen tulisi pitää mielessä? Löydät alta vinkkejä ja suosituksia.
Miten kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa aineenvaihduntaan?
Kilpirauhanen on pieni elin (noin puolikkaan saksanpähkinän kokoinen), joka sijaitsee kaulan etuosassa ruston sisällä, aataminomenan alapuolella. Pienestä koostaan huolimatta sillä on tärkeä rooli aineenvaihdunnassa.
Tämä elin tuottaa useita hormoneja, kuten tyroksiinia ja trijodityroniinia, jotka vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen. Jälkimmäinen vaikuttaa myös lähes kaikkiin aineenvaihduntaprosesseihin ja säätelee jopa sykettä ja ruumiinlämpöä.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien ihmisten aineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa erilaisiin oireisiin, kuten lihomisalttiuteen, väsymykseen, nivelkipuihin, sydämen rytmihäiriöihin ja alavireyteen.
Alhaiset kilpirauhashormonipitoisuudet laskevat myös yleensä sydämen kapasiteettia, minkä vuoksi kammioperäisten rytmihäiriöiden riski kasvaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla.
Lisäksi kilpirauhanen edistää kolesterolin hajoamista ja stimuloi triglyseridien poistamiseen tarvittavien entsyymien tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kilpirauhashormonien taso laskee, huono kolesteroli ja triglyseridit pyrkivät nousemaan.
Liikunnan hyödyt kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Säännöllinen liikunta on erittäin hyödyllistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville ihmisille. Liikuntaohjelman ylläpitäminen auttaa parantamaan tästä sairaudesta kärsivien elämänlaatua, kuten todetaan Archives of Endocrinology and Metabolism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Aineenvaihdunta ja energia
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ihmiset kertovat usein tuntevansa jatkuvaa voimattomuutta, johon lääkärit määräävät yleensä esimerkiksi levotyroksiinia.
Vaikka moni saattaa luulla, että liikunta pahentaa voimattomuuden tunnetta, asia on juuri päinvastoin: säännöllinen liikunta auttaa lisäämään jaksamista ja torjumaan väsymystä.
Tutkimukset osoittavat, että matalatehoinen liikunta voi vähentää väsymystä ja jopa parantaa kilpirauhasen toimintaa tästä sairaudesta kärsivillä potilailla. Trijodityroniinin ja tyroksiinin on nimittäin havaittu lisääntyneen niillä, jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa.
Paino, kehon rasva ja lihasmassa
Tutkimusten mukaan hitaampi aineenvaihdunta tarkoittaa sitä, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ihmisillä on suurempi taipumus lihomiseen. Kehon rasvaprosentin kasvaessa lihasmassa vähenee.
Tämän torjumiseksi on onneksi olemassa yksi tehokas keino: liikunta. Ensinnäkin liikunta lisää kalorinpolttoa, mikä auttaa painonpudotuksessa. Voimaharjoittelu auttaa myös kasvattamaan lihasmassaa vähentäen samalla rasvaprosenttia. Lisäksi voimaharjoittelu parantaa lihaskuntoa ja kehon vastetta liikuntaan. Näin heikkouden tunne pikkuhiljaa vähenee ja kramppeja esiintyy harvemmin.
Sydän
Aihetta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että kilpirauhasen vajaatoiminta on kliininen tila, jolla on vaikutusta sydämen toimintaan. Tämä tarkoittaa, että se voi vaikuttaa sen supistumiskykyyn, verisuonten vastukseen, verenpaineeseen ja sykkeeseen.
Jotkut liikuntaharjoitukset auttavat kuitenkin sydämen toimintaa ja vähentävät sydänsairauksien riskiä. Tämä on erinomainen uutinen kilpirauhasongelmista kärsiville.
Mieliala ja masennus
Kilpirauhasen heikentynyt toiminta vaikuttaa myös mielialaan. Onneksi liikunta auttaa aktivoimaan niin kutsuttuja onnellisuushormoneja, minkä seurauksena alavireys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy.
Depression and Anxiety -lehden julkaisun mukaan jo 45 minuutin mittainen, kohtalainen aerobinen liikunta kolme kertaa viikossa vaikuttaa merkittävällä tavalla mielialaan. Tämä hyvä tottumus on luonnollinen lääke alakuloisuuteen ja masennukseen.
Muut hyödyt
Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi liikunta edistää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien yleisvointia. Muita hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:
- Voimaharjoittelu voi osaltaan auttaa palauttamaan kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä huvennutta luumassaa.
- Matalatehoiset harjoitukset, esimerkiksi uinti, tai chi tai jooga, auttavat lievittämään kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttamia nivelkipuja.
- Myös unen laatu, joka voi sairauden vuoksi kärsiä, paranee liikunnan myötä.
Liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien tulisi olla erityisen varovaisia liikuntaohjelmaa aloittaessa. Tämä pätee erityisesti ihmisiin, jotka ovat fyysisesti passiivia tai eivät ole harrastaneet liikuntaa pitkiin aikoihin. Aloita siis hitaasti vaatimatta itseltäsi liikoja.
Matalatehoisia harjoituksia
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kannattaa mieluiten harrastaa matalatehoisia aerobisia liikuntalajeja, kuten seuraavia:
- Kävely
- Tanssi
- Jooga
- Tai chi
- Pilates
- Crosstraining
- Uinti
Kun kehosi on tottunut liikuntaan, voit vähitellen lisätä intensiteettiä tai kestoa ja siirtyä vaativampiin harjoituksiin. Muista tietysti aina pysyä omien kykyjesi rajoissa.
Kovatehoiset harjoitukset
Voimakkaimmin kuormittavia liikuntalajeja ovat muun muassa seuraavat:
- Hyppiminen
- Hölkkä tai juoksu
- Tennis
- Koripallo
- Vaellus mäkisissä maastoissa
- Maantiepyöräily
- Kyykyt ja muut jalkaharjoitukset
- Painojen nostaminen
- Kalisteniikka
Ihanteellisesti aerobista eli verenkiertoelimistöä vahvistavaa liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 150 minuuttia viikossa, ja tämän lisäksi tulisi tehdä useita lihasryhmiä treenaavia voimaharjoituksia 2–3 kertaa viikossa. Jos tämä ei heti onnistu, yritä tehdä vähintään 15 minuutin mittaisia treenejä.
Voimaharjoittelu on erittäin tärkeää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville, sillä se auttaa aktivoimaan aineenvaihduntaa ja polttamaan kaloreita. Sinun on treenattava kaikkia isoja lihasryhmiä, vähintään kahtena päivänä viikossa kutakin lihasta.
Jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, olet ylipainoinen etkä ole harrastanut liikuntaa pitkään aikaan, saatat joutua ponnistelemaan hieman kovemmin. Kuntoon pääseminen ja terveen painon saavuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä.
Ajan myötä tilanne helpottuu ja saavutat parempia tuloksia. Jotta into ei laannu, voit valita joka päivä erilaisia harjoituksia ja yhdistellä keskenään erilaisia ohjelmia.
Muista lopuksi, että sykkeesi ja hengitystaajuutesi kertovat sinulle, jos rasitat itseäsi liikaa. Käytä mahdollisuuksien mukaan sykemittaria. Jos tunnet väsymystä tai johonkin sattuu, keskeytä liikunta. Kyse ei ole kilpailusta.
Muita liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Kun liikuntaa harrastaa päivittäin, on aina olemassa riski siitä, että liikuntaohjelmaan ei enää jaksakaan jostain syystä sitoutua. Innostusta ja keskittymistä on pyrittävä pitämään yllä. Tässä on muutamia suosituksia, jotka voivat auttaa tässä.
- Pyydä apua ammattitaitoiselta valmentajalta, joka voi laatia sinulle tarpeisiisi ja kuntotasoosi räätälöidyn liikuntaohjelman.
- Harrasta liikuntaa yhdessä muiden kanssa.
- Kuuntele musiikkia treenatessasi.
- Aseta tavoitteita ja päämääriä.
- Käytä sovellusta, jonka avulla näet edistymisesi.
- Älä koskaan rasita itseäsi uupumukseen asti.
- Mene ulos liikkumaan.
- Pidä vähintään yksi lepopäivä viikossa.
Mitä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien on otettava huomioon ennen liikunnan aloittamista?
Parhaan liikuntaohjelman valinta riippuu aina fyysisestä kunnosta, terveydentilasta ja sairauden hoidosta. Jos kilpirauhashormonisi ovat hallinnassa ja olet terve, voit harrastaa lähes mitä tahansa liikuntaa.
Muista tietysti ennen liikuntaohjelman aloittamista keskustella lääkärin kanssa ja ota huomioon hänen suosituksensa.
Muista, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ihmisillä on enemmän lihas- ja nivelkipuja. Jotkut liikuntaharjoitukset eivät välttämättä vaikuta sinuun tällä tavoin, mutta toiset saattavat aiheuttaa nivelten kuormitusta tai lihaskireyttä, jotka pahentavat vaivojasi tai vammojasi.
Ja muista, että jos hormonisi eivät ole hallinnassa, liikunta voi olla vaarallista. Ole varovainen, varsinkin jos harrastat kovatehoista, sykettä nostavaa liikuntaa.
Liikunta ja kilpirauhasen vajaatoiminta
Liikunta on aina hyödyllistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville, ja se auttaa torjumaan sairauden oireita, kuten painonnousua. Älä kuitenkaan odota liikoja; liikunta ei saa kilpirauhastasi tuottamaan enemmän hormoneja.
Kyseessä on autoimmuunisairaus, eikä liikuntaohjelma tai ruokavalio voi näin ollen parantaa tai kumota sairautta. Tämä tarkoittaa sitä, että on erittäin tärkeää pitäytyä lääkehoidossa.
Liikuntaa pidetään yleisesti ottaen yhtenä terveellisen elämän peruspilarina. Jotkut sairaudet, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt, voivat kuitenkin rajoittaa henkilön liikuntakykyä. Millaiset liikuntaharjoitukset soveltuvat kilpirauhasen vajaatoimintaan? Tästä artikkelista löydät liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville.
Kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan. Siihen kuuluu myös erilaisia oireita, kuten väsymys, rytmihäiriöt, nivelkivut, masennus ja lihomisalttius, jotka voivat haitata säännöllistä liikuntaohjelmaa.
Jos sairastat kilpirauhasen vajaatoimintaa, liikunnan ottaminen osaksi päivittäistä rutiinia on yksi ratkaisevista asioista hyvinvoinnin kannalta. Mitä tähän liittyen tulisi pitää mielessä? Löydät alta vinkkejä ja suosituksia.
Miten kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa aineenvaihduntaan?
Kilpirauhanen on pieni elin (noin puolikkaan saksanpähkinän kokoinen), joka sijaitsee kaulan etuosassa ruston sisällä, aataminomenan alapuolella. Pienestä koostaan huolimatta sillä on tärkeä rooli aineenvaihdunnassa.
Tämä elin tuottaa useita hormoneja, kuten tyroksiinia ja trijodityroniinia, jotka vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen. Jälkimmäinen vaikuttaa myös lähes kaikkiin aineenvaihduntaprosesseihin ja säätelee jopa sykettä ja ruumiinlämpöä.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien ihmisten aineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa erilaisiin oireisiin, kuten lihomisalttiuteen, väsymykseen, nivelkipuihin, sydämen rytmihäiriöihin ja alavireyteen.
Alhaiset kilpirauhashormonipitoisuudet laskevat myös yleensä sydämen kapasiteettia, minkä vuoksi kammioperäisten rytmihäiriöiden riski kasvaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla.
Lisäksi kilpirauhanen edistää kolesterolin hajoamista ja stimuloi triglyseridien poistamiseen tarvittavien entsyymien tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kilpirauhashormonien taso laskee, huono kolesteroli ja triglyseridit pyrkivät nousemaan.
Liikunnan hyödyt kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Säännöllinen liikunta on erittäin hyödyllistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville ihmisille. Liikuntaohjelman ylläpitäminen auttaa parantamaan tästä sairaudesta kärsivien elämänlaatua, kuten todetaan Archives of Endocrinology and Metabolism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Aineenvaihdunta ja energia
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat ihmiset kertovat usein tuntevansa jatkuvaa voimattomuutta, johon lääkärit määräävät yleensä esimerkiksi levotyroksiinia.
Vaikka moni saattaa luulla, että liikunta pahentaa voimattomuuden tunnetta, asia on juuri päinvastoin: säännöllinen liikunta auttaa lisäämään jaksamista ja torjumaan väsymystä.
Tutkimukset osoittavat, että matalatehoinen liikunta voi vähentää väsymystä ja jopa parantaa kilpirauhasen toimintaa tästä sairaudesta kärsivillä potilailla. Trijodityroniinin ja tyroksiinin on nimittäin havaittu lisääntyneen niillä, jotka harrastavat säännöllistä liikuntaa.
Paino, kehon rasva ja lihasmassa
Tutkimusten mukaan hitaampi aineenvaihdunta tarkoittaa sitä, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ihmisillä on suurempi taipumus lihomiseen. Kehon rasvaprosentin kasvaessa lihasmassa vähenee.
Tämän torjumiseksi on onneksi olemassa yksi tehokas keino: liikunta. Ensinnäkin liikunta lisää kalorinpolttoa, mikä auttaa painonpudotuksessa. Voimaharjoittelu auttaa myös kasvattamaan lihasmassaa vähentäen samalla rasvaprosenttia. Lisäksi voimaharjoittelu parantaa lihaskuntoa ja kehon vastetta liikuntaan. Näin heikkouden tunne pikkuhiljaa vähenee ja kramppeja esiintyy harvemmin.
Sydän
Aihetta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että kilpirauhasen vajaatoiminta on kliininen tila, jolla on vaikutusta sydämen toimintaan. Tämä tarkoittaa, että se voi vaikuttaa sen supistumiskykyyn, verisuonten vastukseen, verenpaineeseen ja sykkeeseen.
Jotkut liikuntaharjoitukset auttavat kuitenkin sydämen toimintaa ja vähentävät sydänsairauksien riskiä. Tämä on erinomainen uutinen kilpirauhasongelmista kärsiville.
Mieliala ja masennus
Kilpirauhasen heikentynyt toiminta vaikuttaa myös mielialaan. Onneksi liikunta auttaa aktivoimaan niin kutsuttuja onnellisuushormoneja, minkä seurauksena alavireys vähenee ja hyvinvointi lisääntyy.
Depression and Anxiety -lehden julkaisun mukaan jo 45 minuutin mittainen, kohtalainen aerobinen liikunta kolme kertaa viikossa vaikuttaa merkittävällä tavalla mielialaan. Tämä hyvä tottumus on luonnollinen lääke alakuloisuuteen ja masennukseen.
Muut hyödyt
Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi liikunta edistää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien yleisvointia. Muita hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:
- Voimaharjoittelu voi osaltaan auttaa palauttamaan kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä huvennutta luumassaa.
- Matalatehoiset harjoitukset, esimerkiksi uinti, tai chi tai jooga, auttavat lievittämään kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttamia nivelkipuja.
- Myös unen laatu, joka voi sairauden vuoksi kärsiä, paranee liikunnan myötä.
Liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien tulisi olla erityisen varovaisia liikuntaohjelmaa aloittaessa. Tämä pätee erityisesti ihmisiin, jotka ovat fyysisesti passiivia tai eivät ole harrastaneet liikuntaa pitkiin aikoihin. Aloita siis hitaasti vaatimatta itseltäsi liikoja.
Matalatehoisia harjoituksia
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kannattaa mieluiten harrastaa matalatehoisia aerobisia liikuntalajeja, kuten seuraavia:
- Kävely
- Tanssi
- Jooga
- Tai chi
- Pilates
- Crosstraining
- Uinti
Kun kehosi on tottunut liikuntaan, voit vähitellen lisätä intensiteettiä tai kestoa ja siirtyä vaativampiin harjoituksiin. Muista tietysti aina pysyä omien kykyjesi rajoissa.
Kovatehoiset harjoitukset
Voimakkaimmin kuormittavia liikuntalajeja ovat muun muassa seuraavat:
- Hyppiminen
- Hölkkä tai juoksu
- Tennis
- Koripallo
- Vaellus mäkisissä maastoissa
- Maantiepyöräily
- Kyykyt ja muut jalkaharjoitukset
- Painojen nostaminen
- Kalisteniikka
Ihanteellisesti aerobista eli verenkiertoelimistöä vahvistavaa liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 150 minuuttia viikossa, ja tämän lisäksi tulisi tehdä useita lihasryhmiä treenaavia voimaharjoituksia 2–3 kertaa viikossa. Jos tämä ei heti onnistu, yritä tehdä vähintään 15 minuutin mittaisia treenejä.
Voimaharjoittelu on erittäin tärkeää kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville, sillä se auttaa aktivoimaan aineenvaihduntaa ja polttamaan kaloreita. Sinun on treenattava kaikkia isoja lihasryhmiä, vähintään kahtena päivänä viikossa kutakin lihasta.
Jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, olet ylipainoinen etkä ole harrastanut liikuntaa pitkään aikaan, saatat joutua ponnistelemaan hieman kovemmin. Kuntoon pääseminen ja terveen painon saavuttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä.
Ajan myötä tilanne helpottuu ja saavutat parempia tuloksia. Jotta into ei laannu, voit valita joka päivä erilaisia harjoituksia ja yhdistellä keskenään erilaisia ohjelmia.
Muista lopuksi, että sykkeesi ja hengitystaajuutesi kertovat sinulle, jos rasitat itseäsi liikaa. Käytä mahdollisuuksien mukaan sykemittaria. Jos tunnet väsymystä tai johonkin sattuu, keskeytä liikunta. Kyse ei ole kilpailusta.
Muita liikuntavinkkejä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville
Kun liikuntaa harrastaa päivittäin, on aina olemassa riski siitä, että liikuntaohjelmaan ei enää jaksakaan jostain syystä sitoutua. Innostusta ja keskittymistä on pyrittävä pitämään yllä. Tässä on muutamia suosituksia, jotka voivat auttaa tässä.
- Pyydä apua ammattitaitoiselta valmentajalta, joka voi laatia sinulle tarpeisiisi ja kuntotasoosi räätälöidyn liikuntaohjelman.
- Harrasta liikuntaa yhdessä muiden kanssa.
- Kuuntele musiikkia treenatessasi.
- Aseta tavoitteita ja päämääriä.
- Käytä sovellusta, jonka avulla näet edistymisesi.
- Älä koskaan rasita itseäsi uupumukseen asti.
- Mene ulos liikkumaan.
- Pidä vähintään yksi lepopäivä viikossa.
Mitä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien on otettava huomioon ennen liikunnan aloittamista?
Parhaan liikuntaohjelman valinta riippuu aina fyysisestä kunnosta, terveydentilasta ja sairauden hoidosta. Jos kilpirauhashormonisi ovat hallinnassa ja olet terve, voit harrastaa lähes mitä tahansa liikuntaa.
Muista tietysti ennen liikuntaohjelman aloittamista keskustella lääkärin kanssa ja ota huomioon hänen suosituksensa.
Muista, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla ihmisillä on enemmän lihas- ja nivelkipuja. Jotkut liikuntaharjoitukset eivät välttämättä vaikuta sinuun tällä tavoin, mutta toiset saattavat aiheuttaa nivelten kuormitusta tai lihaskireyttä, jotka pahentavat vaivojasi tai vammojasi.
Ja muista, että jos hormonisi eivät ole hallinnassa, liikunta voi olla vaarallista. Ole varovainen, varsinkin jos harrastat kovatehoista, sykettä nostavaa liikuntaa.
Liikunta ja kilpirauhasen vajaatoiminta
Liikunta on aina hyödyllistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville, ja se auttaa torjumaan sairauden oireita, kuten painonnousua. Älä kuitenkaan odota liikoja; liikunta ei saa kilpirauhastasi tuottamaan enemmän hormoneja.
Kyseessä on autoimmuunisairaus, eikä liikuntaohjelma tai ruokavalio voi näin ollen parantaa tai kumota sairautta. Tämä tarkoittaa sitä, että on erittäin tärkeää pitäytyä lääkehoidossa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- British Thyroid Foundation (2024). Coping with exercise. Consultado el día 17 de enero de 2024. https://www.btf-thyroid.org/coping-with-exercise
- D Morres, I., Hatzigeorgiadis, A., Stathi, A., Comoutos, N., Arpin, C., Krommidas, C., Theodorakis, Y. (2018). Aerobic exercise for adult patients with major depressive disorder in mental health services: A systematic review and meta-analysis. Depression and Anxiety; 36(1):39-53. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30334597/
- Duñabeitia, I., González, D., Varela, S., Diz, J., Ayán, C. (2023). Effect of physical exercise in people with hypothyroidism: systematic review and meta-analysis. Scandinavian Journal of Clinical and Laboratory Investigation; 24, 1-10. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37999992/
- Huston, P., McFarlane, B. (2016) Health benefits of tai chi: What is the evidence?. Canadian Family Physician; 62(11), 881-890. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28661865/
- National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases NIH. (2021). Hipotiroidismo (tiroides hipoactiva). Consultado el día 16 de enero de 2024. https://www.niddk.nih.gov/health-information/informacion-de-la-salud/enfermedades-endocrinas/hipotiroidismo
- Nilakanthan,S., Metri, K., Raghuram, N., Hongasandra, N. (2016). Effect of 6 months intense Yoga practice on lipid profile, thyroxine medication and serum TSH level in women suffering from hypothyroidism: A pilot study. Journal of Complementary and Integrative Medicine; 13(2),189-93. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27054602/
- Schok, K., Jasek, J., Wiejak, K., Skoczylas, K., Mikulska, J., Rokicki, S. (2023). The relationship between hypothyroidism and physical exercise: impact on exercise tolerance and health. Journal of Education, Health and Sport; 35(1), 160-172. https://apcz.umk.pl/JEHS/article/view/44909
- Zacaron, F. et al. (2018). Exercise training improves quality of life in women with subclinical hypothyroidism: a randomized clinical trial. Archives of Endocrinology and Metabolism; 62 (5). https://www.scielo.br/j/aem/a/fnssS6FdsNqJvc4W875YXRp/?lang=en
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.