Kuinka käsitellä ikääntymistä?
Keskimääräinen elinajanodote ei ole enää sama, mitä se oli vielä jonkin aikaa sitten. Sen sijaan, että miettisimme kuinka kauan vielä elämme, kannattaisi meidän pohtia sitä kuinka käsitellä ikääntymistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Ikääntymistä kannattaisi käsitellä aktiivisen ikääntymisen näkökulmasta. Siinä keskitytään vanhemman ikäluokan tarpeisiin, toiveisiin ja kykyihin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuosien 2015 ja 2050 välillä prosenttimäärä ihmisistä, jotka elävät yli 60-vuotiaiksi kasvaa 12 %:sta 22 %:iin. Vaikka tämä ei välttämättä olekaan täysin paikkansa pitävä luku, vuodelle 2020 tehdyt ennusteet kertoivat, että 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten määrä oli korkeampi kuin alle 5-vuotiaiden lasten määrä.
Vanhuuden ei tarvitse olla synonyymi sairauksille, vaan pikemminkin päinvastoin. Vanhuus on uusi vaihe elämässä. Se kutsuu pohtimaan uusia projekteja sekä tapoja, joilla nauttia omasta olosta.
Ikääntymisen piirteet
Aluksi on tärkeä mainita, että ikääntyminen on subjektiivinen kokemus jokaiselle yksilölle. Siihen vaikuttaa niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät.
Ikääntymiseen voi liittyä myös seuraavanlaisia muutoksia.
Ikääntyminen anatomisella tasolla
Anatomiset muutokset ovat korrelaatiossa ikääntymiseen.
Vaikka tänä päivänä tyypillinen kuva vanhemmasta henkilöstä ei ole samanlainen johtuen tieteellisistä edistysaskeleista, esteettisestä kirurgiasta sekä elämäntyylistä, on kuitenkin olemassa tiettyjä ikääntymiseen liittyviä piirteitä. Ryppyinen iho, aistien (näön ja kuulon) heikentyminen, aineenvaihdunnan muutokset sekä luukato ovat tällaisia piirteitä.
Sosiaaliset muutokset
Selkeimmät sosiaaliset muutokset tapahtuvat työelämässä. Yksi muutos on esimerkiksi työstä eläköityminen.
Pitkän aikaa on myös ajateltu, että iäkkäämmillä ihmisillä on taipumusta eristäytyä muista ihmisistä. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla niin. Monet vanhemmat ihmiset hakeutuvatkin vapaa-ajallaan erilaisten aktiviteettien pariin.
Joskus iäkkäät ihmiset saattavat eristäytyä, mutta tämä johtuu useimmiten ulkoisista tekijöistä (kuten kumppanin tai muun läheisen ihmisen terveyden vuoksi) kuin omasta valinnasta. Jokainen ikääntymiskokemus on ainutlaatuinen. On oltava tietoinen sosiaalisten muutosten aiheuttamista tunteista ja uusista haasteista.
Kognitiiviset ja älylliset funktiot
Ikääntyessä saattaa ilmetä vaikeuksia muistamisessa, puheessa sekä ilmaisussa. Henkilö saattaa esimerkiksi unohtaa keskustelun punaisen langan, hänellä saattaa ilmetä vaikeuksia muiden ihmisten nimien muistamisessa, ja nämä seikat saattavat hämmentää ihmisiä. Tällöin on kyse kognitiivisesta heikentymisestä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vanhemmat ihmiset voisi oppia uusia asioita tai pitää itseään kiireisenä omien aktiviteettien myötä. Nämä muutokset saattavat saada ajattelemaan niiden olevan dynaamisia ja tavallisia.
On tärkeää pitää silmällä tällaisia muutoksia ja tehdä niille jotakin. Kuten aikaisemmin mainitsimme, ikääntymisen ei tarvitse tarkoittaa menetystä, vaan pikemminkin sopeutumista.
Vinkkejä, kuinka käsitellä ikääntymistä
Aivan kuten muihinkin elämänvaiheisiin, myös ikääntymiseen kannattaa valmistautua. Kun esimerkiksi muutamme pois lapsuudenkodista tai mietimme perheen perustamista, emmekö silloin tulekin pohtineeksi sopivaa aikaa, paikkaa ja vaadittavia resursseja?
Seuraavaksi esittelemme vinkkejä, jotka voivat auttaa kuvittelemaan itsemme vanhuuden elämänvaiheeseen sekä tekemään päätöksiä sen suhteen, millaisen vanhuuden haluamme elää.
1. Työstä hyväksymistä
Jotta voisimme käsitellä ikääntymistä, tulee meidän hyväksyä tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset. Opettele katsomaan uutta todellisuutta uusin silmin sen sijaan, että ajattelisit sen sisältävän menetyksiä, esteitä tai vain menneisyyden nostalgiaa.
Jos vain yrität pysyä samassa rytmissä kuin ennenkin tai et halua tunnistaa kehosi ilmaisemia rajoituksia, saatat vain turhautua entistä enemmän.
2. Tasapainoinen elämäntyyli
Tässä vaiheessa kuulee usein sanottavan, että “jos kuitenkin kuollaan, niin miksei kuolisi nauttien”. Minkäänlainen nauttiminen ei saisi kuitenkaan olla ylenpalttista.
Jotta ikääntymisen voisi kokea positiivisena, olisi parasta syödä terveellisesti, saada tarpeeksi lepoa sekä liikkua kohtuudella kehon sallimissa rajoissa.
3. Jokaisesta tulee pitää huolta
Vanhetessa monet turhautuvat, kun he alkavat menettää itsenäisyyttään ja autonomiaansa. Saattaa esimerkiksi olla niin, että näön heikentyessä ei henkilö kykene enää ajamaan autoa, vaan tarvitsee jonkun kyyditsemään itseään. Monet vanhukset pitävätkin itseään hyödyttöminä tai taakkana perheelleen.
Tällaisina hetkinä jokaisen olisi hyvä muistaa, että jokainen tarvitsee huolenpitoa. Joskus huolehdimme toisista, kun taas toisinaan meitä hoidetaan.
4. Pidä mieli aktiivisena
Mielen voi pitää virkeänä esimerkiksi kuuntelemalla podcasteja, tekemällä sudokuja tai katsomalla dokumentteja. Itseään tulisi haastaa jatkuvasti kognitiivisella tasolla.
Vanhetessa voi myös edelleen jatkaa oppimista. Voit esimerkiksi aloittaa jonkin uuden kurssin, johon ei ole ennen ollut aikaa tai voit kehittää teknisiä taitojasi.
5. Uudenlaiset aktiviteetit
Jotta ikääntyminen olisi positiivista, henkilön ei tulisi lakata harrastamasta, vaan aktiviteetteja tulisi korvata uusilla tai muuttaa niitä kevyemmiksi. Esimerkiksi lastenlapsia ei tarvitsisi hoitaa koko iltaa, jotta ei väsyisi liikaa, vaan isovanhemmat voivat esimerkiksi hakea lapsenlapsen koulusta ja viedä kotiin.
Ajatuksena on keskittyä siihen, mitä on mahdollista tehdä sekä tarjota aktiviteeteille vaihtoehtoja ja uusia haasteita.
6. Perheenjäsenten tulisi kunnioittaa ikääntyvien päätöksiä
Vanhenevan henkilön perheenjäsenten tulisi ymmärtää, ettei vanhuksen oikeudet tai päätöksentekokyky katoa mihinkään. Perheenjäsenet saattavat esimerkiksi tulkita vanhuksen olevan masentunut, mikäli hän ei käy ostoskeskuksissa, kun kyse voi olla vain siitä, että hän on väsynyt.
Vanhus ei esimerkiksi saata haluta uusinta mallia olevaa vaikeakäyttöistä puhelinta, jossa on kaikki hienoudet, vaan yksinkertaisemman mallin, joka palvelee vanhuksen omia etuja.
Voimme tarjota ikääntyvälle henkilölle apuamme, mutta emme pakottaa häntä ottamaan sitä vastaan. Meidän on tärkeää oppia ymmärtämään vanhuksia ja olemaan heitä kohtaan empaattisia sekä kunnioittamaan heidän tekemiään päätöksiä.
Älä taistele ikääntymistä vastaan
Yksi menestyksekkäimmistä tavoista käsitellä ikääntymistä on osallistua sosiaalisiin tapahtumiin. Vanhuuteen saatetaan usein liittää ajatuksia hyödyttömyydestä tai kykyjen menetyksestä, ja että vanhuksia kohdellaan lapsen tavoin.
On totta, että muiden elämänvaiheiden tavoin myös vanhuus opettaa meitä monin tavoin. Jotta ikääntyminen voisi olla positiivinen prosessi, tulee myös yhteiskunnan tarjota apua.
On siis tärkeää lopettaa vanhuuuteen liittyvien negatiivisten stereotypioiden viljely ja alkaa nähdä vanhuuden positiivisia aspekteja. Nämä ihmiset ovat pitäneet huolta meistä, sekä opettaneet kokemustensa ja mielipiteidensä kautta meille monia asioita.
Ikääntymisestä ja vanhuudesta olisi tärkeää luoda todellisuutta vastaavia mielikuvia sekä keskusteluja, jotka kertovat siitä mitä vanhuus todella on.
Keskimääräinen elinajanodote ei ole enää sama, mitä se oli vielä jonkin aikaa sitten. Sen sijaan, että miettisimme kuinka kauan vielä elämme, kannattaisi meidän pohtia sitä kuinka käsitellä ikääntymistä parhaalla mahdollisella tavalla.
Ikääntymistä kannattaisi käsitellä aktiivisen ikääntymisen näkökulmasta. Siinä keskitytään vanhemman ikäluokan tarpeisiin, toiveisiin ja kykyihin.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuosien 2015 ja 2050 välillä prosenttimäärä ihmisistä, jotka elävät yli 60-vuotiaiksi kasvaa 12 %:sta 22 %:iin. Vaikka tämä ei välttämättä olekaan täysin paikkansa pitävä luku, vuodelle 2020 tehdyt ennusteet kertoivat, että 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten määrä oli korkeampi kuin alle 5-vuotiaiden lasten määrä.
Vanhuuden ei tarvitse olla synonyymi sairauksille, vaan pikemminkin päinvastoin. Vanhuus on uusi vaihe elämässä. Se kutsuu pohtimaan uusia projekteja sekä tapoja, joilla nauttia omasta olosta.
Ikääntymisen piirteet
Aluksi on tärkeä mainita, että ikääntyminen on subjektiivinen kokemus jokaiselle yksilölle. Siihen vaikuttaa niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät.
Ikääntymiseen voi liittyä myös seuraavanlaisia muutoksia.
Ikääntyminen anatomisella tasolla
Anatomiset muutokset ovat korrelaatiossa ikääntymiseen.
Vaikka tänä päivänä tyypillinen kuva vanhemmasta henkilöstä ei ole samanlainen johtuen tieteellisistä edistysaskeleista, esteettisestä kirurgiasta sekä elämäntyylistä, on kuitenkin olemassa tiettyjä ikääntymiseen liittyviä piirteitä. Ryppyinen iho, aistien (näön ja kuulon) heikentyminen, aineenvaihdunnan muutokset sekä luukato ovat tällaisia piirteitä.
Sosiaaliset muutokset
Selkeimmät sosiaaliset muutokset tapahtuvat työelämässä. Yksi muutos on esimerkiksi työstä eläköityminen.
Pitkän aikaa on myös ajateltu, että iäkkäämmillä ihmisillä on taipumusta eristäytyä muista ihmisistä. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla niin. Monet vanhemmat ihmiset hakeutuvatkin vapaa-ajallaan erilaisten aktiviteettien pariin.
Joskus iäkkäät ihmiset saattavat eristäytyä, mutta tämä johtuu useimmiten ulkoisista tekijöistä (kuten kumppanin tai muun läheisen ihmisen terveyden vuoksi) kuin omasta valinnasta. Jokainen ikääntymiskokemus on ainutlaatuinen. On oltava tietoinen sosiaalisten muutosten aiheuttamista tunteista ja uusista haasteista.
Kognitiiviset ja älylliset funktiot
Ikääntyessä saattaa ilmetä vaikeuksia muistamisessa, puheessa sekä ilmaisussa. Henkilö saattaa esimerkiksi unohtaa keskustelun punaisen langan, hänellä saattaa ilmetä vaikeuksia muiden ihmisten nimien muistamisessa, ja nämä seikat saattavat hämmentää ihmisiä. Tällöin on kyse kognitiivisesta heikentymisestä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vanhemmat ihmiset voisi oppia uusia asioita tai pitää itseään kiireisenä omien aktiviteettien myötä. Nämä muutokset saattavat saada ajattelemaan niiden olevan dynaamisia ja tavallisia.
On tärkeää pitää silmällä tällaisia muutoksia ja tehdä niille jotakin. Kuten aikaisemmin mainitsimme, ikääntymisen ei tarvitse tarkoittaa menetystä, vaan pikemminkin sopeutumista.
Vinkkejä, kuinka käsitellä ikääntymistä
Aivan kuten muihinkin elämänvaiheisiin, myös ikääntymiseen kannattaa valmistautua. Kun esimerkiksi muutamme pois lapsuudenkodista tai mietimme perheen perustamista, emmekö silloin tulekin pohtineeksi sopivaa aikaa, paikkaa ja vaadittavia resursseja?
Seuraavaksi esittelemme vinkkejä, jotka voivat auttaa kuvittelemaan itsemme vanhuuden elämänvaiheeseen sekä tekemään päätöksiä sen suhteen, millaisen vanhuuden haluamme elää.
1. Työstä hyväksymistä
Jotta voisimme käsitellä ikääntymistä, tulee meidän hyväksyä tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset. Opettele katsomaan uutta todellisuutta uusin silmin sen sijaan, että ajattelisit sen sisältävän menetyksiä, esteitä tai vain menneisyyden nostalgiaa.
Jos vain yrität pysyä samassa rytmissä kuin ennenkin tai et halua tunnistaa kehosi ilmaisemia rajoituksia, saatat vain turhautua entistä enemmän.
2. Tasapainoinen elämäntyyli
Tässä vaiheessa kuulee usein sanottavan, että “jos kuitenkin kuollaan, niin miksei kuolisi nauttien”. Minkäänlainen nauttiminen ei saisi kuitenkaan olla ylenpalttista.
Jotta ikääntymisen voisi kokea positiivisena, olisi parasta syödä terveellisesti, saada tarpeeksi lepoa sekä liikkua kohtuudella kehon sallimissa rajoissa.
3. Jokaisesta tulee pitää huolta
Vanhetessa monet turhautuvat, kun he alkavat menettää itsenäisyyttään ja autonomiaansa. Saattaa esimerkiksi olla niin, että näön heikentyessä ei henkilö kykene enää ajamaan autoa, vaan tarvitsee jonkun kyyditsemään itseään. Monet vanhukset pitävätkin itseään hyödyttöminä tai taakkana perheelleen.
Tällaisina hetkinä jokaisen olisi hyvä muistaa, että jokainen tarvitsee huolenpitoa. Joskus huolehdimme toisista, kun taas toisinaan meitä hoidetaan.
4. Pidä mieli aktiivisena
Mielen voi pitää virkeänä esimerkiksi kuuntelemalla podcasteja, tekemällä sudokuja tai katsomalla dokumentteja. Itseään tulisi haastaa jatkuvasti kognitiivisella tasolla.
Vanhetessa voi myös edelleen jatkaa oppimista. Voit esimerkiksi aloittaa jonkin uuden kurssin, johon ei ole ennen ollut aikaa tai voit kehittää teknisiä taitojasi.
5. Uudenlaiset aktiviteetit
Jotta ikääntyminen olisi positiivista, henkilön ei tulisi lakata harrastamasta, vaan aktiviteetteja tulisi korvata uusilla tai muuttaa niitä kevyemmiksi. Esimerkiksi lastenlapsia ei tarvitsisi hoitaa koko iltaa, jotta ei väsyisi liikaa, vaan isovanhemmat voivat esimerkiksi hakea lapsenlapsen koulusta ja viedä kotiin.
Ajatuksena on keskittyä siihen, mitä on mahdollista tehdä sekä tarjota aktiviteeteille vaihtoehtoja ja uusia haasteita.
6. Perheenjäsenten tulisi kunnioittaa ikääntyvien päätöksiä
Vanhenevan henkilön perheenjäsenten tulisi ymmärtää, ettei vanhuksen oikeudet tai päätöksentekokyky katoa mihinkään. Perheenjäsenet saattavat esimerkiksi tulkita vanhuksen olevan masentunut, mikäli hän ei käy ostoskeskuksissa, kun kyse voi olla vain siitä, että hän on väsynyt.
Vanhus ei esimerkiksi saata haluta uusinta mallia olevaa vaikeakäyttöistä puhelinta, jossa on kaikki hienoudet, vaan yksinkertaisemman mallin, joka palvelee vanhuksen omia etuja.
Voimme tarjota ikääntyvälle henkilölle apuamme, mutta emme pakottaa häntä ottamaan sitä vastaan. Meidän on tärkeää oppia ymmärtämään vanhuksia ja olemaan heitä kohtaan empaattisia sekä kunnioittamaan heidän tekemiään päätöksiä.
Älä taistele ikääntymistä vastaan
Yksi menestyksekkäimmistä tavoista käsitellä ikääntymistä on osallistua sosiaalisiin tapahtumiin. Vanhuuteen saatetaan usein liittää ajatuksia hyödyttömyydestä tai kykyjen menetyksestä, ja että vanhuksia kohdellaan lapsen tavoin.
On totta, että muiden elämänvaiheiden tavoin myös vanhuus opettaa meitä monin tavoin. Jotta ikääntyminen voisi olla positiivinen prosessi, tulee myös yhteiskunnan tarjota apua.
On siis tärkeää lopettaa vanhuuuteen liittyvien negatiivisten stereotypioiden viljely ja alkaa nähdä vanhuuden positiivisia aspekteja. Nämä ihmiset ovat pitäneet huolta meistä, sekä opettaneet kokemustensa ja mielipiteidensä kautta meille monia asioita.
Ikääntymisestä ja vanhuudesta olisi tärkeää luoda todellisuutta vastaavia mielikuvia sekä keskusteluja, jotka kertovat siitä mitä vanhuus todella on.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Organización Mundial de la Salud en https://www.who.int/es
- Rodríguez García, Yarmein, Oliva Díaz, Juan Ariel, Gil Hernández, Arletty, & Hernández Riera, Rodolfo. (2008). Características biopsicososciales de los ancianos. Revista Archivo Médico de Camagüey, 12(1) Recuperado en 05 de abril de 2021, de http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1025-02552008000100004&lng=es&tlng=es.
- González Bernal, Jerónimo, & de la Fuente Anuncibay, Raquel (2014). Desarrollo Humano en la vejez: un envejecimiento óptimo desde los cuatro componentes del ser humano. International Journal of Developmental and Educational Psychology, 7(1),121-129.[fecha de Consulta 6 de Abril de 2021]. ISSN: 0214-9877. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=349851791013
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.