Kolme suositusta, joilla voit alentaa kortisolitasoa
Stressistä on tullut tavallinen seuralainen isolle osalle maailman väestöä. Moni etsiikin luonnonmukaisia keinoja stressihormoni kortisolin alentamiseksi, koska sen liiallinen määrä elimistössä johtaa haitallisiin seurauksiin. Tässä artikkelissa jaamme kolme suositusta, joiden avulla voit alentaa elimistösi kortisolitasoa.
Monien tuotteiden (lääkkeet, kaupoissa myytävät tuotteet) väitetään alentavan kortisolia, mutta niiden tueksi ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Paras keino ehkäistä stressiä on omaksua terveelliset elämäntavat.
Tietoa kortisolista
Kortisoli on lisämunuaisten tuottama hormoni, jonka tehtävä on valmistella elimistöä vaarallisiin tai uhkaaviin tilanteisiin. Se on osa ihmisen selviytymisvaistoa, eli sillä on periaatteessa myönteinen vaikutus.
Tämän aineen ansiosta aktivoidumme ja voimme keskittyä sekä fyysisesti että psyykkisesti päivittäisiin tehtäviimme. Se auttaa meitä sopeutumaan muutoksiin ja vaikuttaa osaltaan verenpaineen säätelyyn ja adrenaliinitasoihin. Lisäksi se edistää ruoansulatusta ja insuliinin hallintaa ja on luontainen tulehduksen vastainen aine.
Kuten näet, ongelma ei siis ole itse hormoni, vaan sen pitkään jatkuva liikaeritys. Juuri tätä stressi aiheuttaa; se on jatkuvaa ahdistuneisuutta, jolla on monia haitallisia vaikutuksia elimistöömme.
Kuinka siis pidämme kortisolin kurissa? Kuinka kortisolitasoa voi alentaa?
Kuinka alentaa kortisolitasoa? Kolme suositusta
Haluaisimme nyt jakaa kolme suositusta, joiden avulla voit alentaa kortisolitasoasi. Ne perustuvat terveellisiin arjen tottumuksiin eivätkä maksa mitään. Sinun tarvitsee vain hioa vähän organisointikykyjäsi. Nämä ovat kaikkein luonnollisimmat tavat vähentää kortisolihormonin haitallisia vaikutuksia elimistössä.
Katso, mitkä nämä suositukset ovat!
1. Syö terveellisesti ja tasapainoisesti
Ruokavalio on yksi kätevimmistä tavoista alentaa kortisolia. Aivan kuten jotkut ruoat lisäävät hermostuneisuutta ja stressiä, on osalla juuri päinvastainen vaikutus.
Tavallisimmat suositukset ovat:
- Ensiksi, lopeta kokonaan tai ainakin vähennä minimiin kofeiinin kulutus. Kofeiini nostaa kortisolitasoa. Huomioi, että sitä ei ole ainoastaan kahvissa, vaan myös teessä ja kaakaossa.
- Toiseksi, vältä sokeria ja jalostettuja hiilihydraatteja. On saatu tieteellistä näyttöä siitä, että nämä tuotteet ovat yhteydessä useisiin mielenterveyshäiriöihin.
- Pidä yllä nestetasapainoa. Nestevaje lisää elimistön stressiä ja nostaa näin kortisolitasoa.
- Syö ruokia, joissa on runsaasti fenyylialaniinia. Fenyylialaniinia on monenlaisissa proteiinipitoisissa ruoka-aineissa, kuten punaisessa lihassa, kalassa, kananmunissa, maitotuotteissa ja joissakin täysjyvätuotteissa. Ne lisäävät dopamiinin tuotantoa, mikä vähentää sokerin ja hiilihydraattien himoa.
- Lopuksi, syö enemmän muita terveellisiä ruokia, joissa on runsaasti C-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Kysy lääkäriltä, kuinka käytät oikeaoppisesti keinotekoisia lisäravinteita.
Käy lukemassa myös: Liika kortisoli: kaikki mitä tarvitsee tietää
2. Uni, rentoutuminen ja liikunta ovat keinoja alentaa kortisolitasoa
Liikunta ja uni voivat alentaa kortisolitasoa. Terveelliset elämäntavat edellyttävät sopivaa tasapainoa liikkumisen ja levon välillä. Tähän liittyvät suositukset ovatkin suoraviivaisia ja perustuvat pääosin maalaisjärkeen:
- Noudata terveellistä unihygieniaa. Kehno uni vaikuttaa haitallisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, ja kortisolitason nousu on yksi näistä vaikutuksista.
- Harrasta liikuntaa säännöllisesti. Liikunta erittää dopamiinia ja serotoniinia aivoihin, mikä alentaa kortisolitasoa. Päivittäinen puolen tunnin kävelylenkki riittää.
- Tee rentoutusharjoituksia. Nämä ovat oiva keino laskea stressitasoa. Kannattaa kokeilla esimerkiksi syvähengitystä, taijia ja transsendenttista meditaatiota.
3. Organisoi ajankäyttösi ja hallitse mieltäsi
Et kenties tiennyt tätä, mutta yksi suurimmista stressin syistä on huono organisointi. Ihanteellista olisi, että pystyisit suorittamaan kaikki päivän askareesi ja sinulle jäisi vielä riittävästi aikaa lepotaukoihin ja kunnon yöuniin.
Huonot ihmissuhteet ovat toinen yleinen stressinlähde. Toistuvat riidat tai jatkuva kitka aiheuttavat jännitettä, joka laskee mielialaa. Tästä syystä kannattaa aina yrittää löytää keinoja ratkaista tällaiset ongelmat. Ota niihin ainakin etäisyyttä, jos et pysty niitä ratkaisemaan – jo tämä riittää.
Toisinaan stressiin ei löydy mitään määritettävissä olevaa syytä. Se saattaa ilmestyä näennäisen pienissä tai merkityksettömissä ongelmissa. Tällöin sen syy saattaa piillä syvemmällä ja olla peräisin kokemuksista, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Paras toimintatapa tässä tapauksessa on hakea psykologista apua.
Opi lisää: 9 tapaa jotka aiheuttavat ahdistusta
Stressi ei ole tervettä
Kohonnut kortisolitaso voi heikentää syvästi elämänlaatua, koska se vaikuttaa haitallisesti uneen, mielialaan ja suoriutumiskykyyn. Tästä syystä sitä on tärkeää pyrkiä alentamaan, ja paras tapa tehdä tämä on omaksumalla terveelliset ruokailu- ja arjen tottumukset.
Pyri ottamaan käyttöösi myös yllä antamamme suositukset. Aloita vähitellen, jotta et turhautuisi liian korkeista odotuksista, joita et välttämättä pysty saavuttamaan. Pidä mielessä, että jokainen pienikin askel merkitsee ja tuo sinut lähemmäksi tasapainoa.
Stressistä on tullut tavallinen seuralainen isolle osalle maailman väestöä. Moni etsiikin luonnonmukaisia keinoja stressihormoni kortisolin alentamiseksi, koska sen liiallinen määrä elimistössä johtaa haitallisiin seurauksiin. Tässä artikkelissa jaamme kolme suositusta, joiden avulla voit alentaa elimistösi kortisolitasoa.
Monien tuotteiden (lääkkeet, kaupoissa myytävät tuotteet) väitetään alentavan kortisolia, mutta niiden tueksi ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Paras keino ehkäistä stressiä on omaksua terveelliset elämäntavat.
Tietoa kortisolista
Kortisoli on lisämunuaisten tuottama hormoni, jonka tehtävä on valmistella elimistöä vaarallisiin tai uhkaaviin tilanteisiin. Se on osa ihmisen selviytymisvaistoa, eli sillä on periaatteessa myönteinen vaikutus.
Tämän aineen ansiosta aktivoidumme ja voimme keskittyä sekä fyysisesti että psyykkisesti päivittäisiin tehtäviimme. Se auttaa meitä sopeutumaan muutoksiin ja vaikuttaa osaltaan verenpaineen säätelyyn ja adrenaliinitasoihin. Lisäksi se edistää ruoansulatusta ja insuliinin hallintaa ja on luontainen tulehduksen vastainen aine.
Kuten näet, ongelma ei siis ole itse hormoni, vaan sen pitkään jatkuva liikaeritys. Juuri tätä stressi aiheuttaa; se on jatkuvaa ahdistuneisuutta, jolla on monia haitallisia vaikutuksia elimistöömme.
Kuinka siis pidämme kortisolin kurissa? Kuinka kortisolitasoa voi alentaa?
Kuinka alentaa kortisolitasoa? Kolme suositusta
Haluaisimme nyt jakaa kolme suositusta, joiden avulla voit alentaa kortisolitasoasi. Ne perustuvat terveellisiin arjen tottumuksiin eivätkä maksa mitään. Sinun tarvitsee vain hioa vähän organisointikykyjäsi. Nämä ovat kaikkein luonnollisimmat tavat vähentää kortisolihormonin haitallisia vaikutuksia elimistössä.
Katso, mitkä nämä suositukset ovat!
1. Syö terveellisesti ja tasapainoisesti
Ruokavalio on yksi kätevimmistä tavoista alentaa kortisolia. Aivan kuten jotkut ruoat lisäävät hermostuneisuutta ja stressiä, on osalla juuri päinvastainen vaikutus.
Tavallisimmat suositukset ovat:
- Ensiksi, lopeta kokonaan tai ainakin vähennä minimiin kofeiinin kulutus. Kofeiini nostaa kortisolitasoa. Huomioi, että sitä ei ole ainoastaan kahvissa, vaan myös teessä ja kaakaossa.
- Toiseksi, vältä sokeria ja jalostettuja hiilihydraatteja. On saatu tieteellistä näyttöä siitä, että nämä tuotteet ovat yhteydessä useisiin mielenterveyshäiriöihin.
- Pidä yllä nestetasapainoa. Nestevaje lisää elimistön stressiä ja nostaa näin kortisolitasoa.
- Syö ruokia, joissa on runsaasti fenyylialaniinia. Fenyylialaniinia on monenlaisissa proteiinipitoisissa ruoka-aineissa, kuten punaisessa lihassa, kalassa, kananmunissa, maitotuotteissa ja joissakin täysjyvätuotteissa. Ne lisäävät dopamiinin tuotantoa, mikä vähentää sokerin ja hiilihydraattien himoa.
- Lopuksi, syö enemmän muita terveellisiä ruokia, joissa on runsaasti C-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Kysy lääkäriltä, kuinka käytät oikeaoppisesti keinotekoisia lisäravinteita.
Käy lukemassa myös: Liika kortisoli: kaikki mitä tarvitsee tietää
2. Uni, rentoutuminen ja liikunta ovat keinoja alentaa kortisolitasoa
Liikunta ja uni voivat alentaa kortisolitasoa. Terveelliset elämäntavat edellyttävät sopivaa tasapainoa liikkumisen ja levon välillä. Tähän liittyvät suositukset ovatkin suoraviivaisia ja perustuvat pääosin maalaisjärkeen:
- Noudata terveellistä unihygieniaa. Kehno uni vaikuttaa haitallisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, ja kortisolitason nousu on yksi näistä vaikutuksista.
- Harrasta liikuntaa säännöllisesti. Liikunta erittää dopamiinia ja serotoniinia aivoihin, mikä alentaa kortisolitasoa. Päivittäinen puolen tunnin kävelylenkki riittää.
- Tee rentoutusharjoituksia. Nämä ovat oiva keino laskea stressitasoa. Kannattaa kokeilla esimerkiksi syvähengitystä, taijia ja transsendenttista meditaatiota.
3. Organisoi ajankäyttösi ja hallitse mieltäsi
Et kenties tiennyt tätä, mutta yksi suurimmista stressin syistä on huono organisointi. Ihanteellista olisi, että pystyisit suorittamaan kaikki päivän askareesi ja sinulle jäisi vielä riittävästi aikaa lepotaukoihin ja kunnon yöuniin.
Huonot ihmissuhteet ovat toinen yleinen stressinlähde. Toistuvat riidat tai jatkuva kitka aiheuttavat jännitettä, joka laskee mielialaa. Tästä syystä kannattaa aina yrittää löytää keinoja ratkaista tällaiset ongelmat. Ota niihin ainakin etäisyyttä, jos et pysty niitä ratkaisemaan – jo tämä riittää.
Toisinaan stressiin ei löydy mitään määritettävissä olevaa syytä. Se saattaa ilmestyä näennäisen pienissä tai merkityksettömissä ongelmissa. Tällöin sen syy saattaa piillä syvemmällä ja olla peräisin kokemuksista, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Paras toimintatapa tässä tapauksessa on hakea psykologista apua.
Opi lisää: 9 tapaa jotka aiheuttavat ahdistusta
Stressi ei ole tervettä
Kohonnut kortisolitaso voi heikentää syvästi elämänlaatua, koska se vaikuttaa haitallisesti uneen, mielialaan ja suoriutumiskykyyn. Tästä syystä sitä on tärkeää pyrkiä alentamaan, ja paras tapa tehdä tämä on omaksumalla terveelliset ruokailu- ja arjen tottumukset.
Pyri ottamaan käyttöösi myös yllä antamamme suositukset. Aloita vähitellen, jotta et turhautuisi liian korkeista odotuksista, joita et välttämättä pysty saavuttamaan. Pidä mielessä, että jokainen pienikin askel merkitsee ja tuo sinut lähemmäksi tasapainoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- González-Albarrán, O., Fraile, J., & Robles, R. G. (2000). Fisiología de las glándulas suprarrenales. Medicine-Programa de Formación Médica Continuada Acreditado, 8(21), 1097-1101.
- Knüppel, A. (2017, 27 julio). Sugar intake from sweet food and beverages, common mental disorder and depression: prospective findings from the Whitehall II study. Scientific Reports. https://www.nature.com/articles/s41598-017-05649-7?error=cookies_not_supported&code=358bdb70-78d9-46f8-8407-cc1f1c5b1dd2
- Magnusson, J., Werner, O., Carlsson, C., Norden, N., & Pettersson, K. I. (1983). METOPROLOL, FENTANYL AND STRESS RESPONSES TO MICROLARYNGOSCOPY: Effects on arterial pressure, heart rate and plasma concentrations of catecholamines, ACTH and cortisol. British journal of anaesthesia, 55(5), 405-414.
- Celaya, Sergio Matito. Efecto de la ingesta de cereales enriquecidos con triptófano sobre el sueño, melatonina, serotonina, cortisol y estado antioxidante en personas mayores. Diss. Universidad de Extremadura, 2015.
- Morán, Grégory Alfonso García, et al. “Aspectos bioclínicos y patobiológicos de la vitamina C en la especie humana.” CES Medicina 20.2 (2006): 53-72.
- Acosta, José María. “Uso eficaz del tiempo cómo alcanzar el éxito sin estrés.” (2001).
- Román, Pedro Ángel Latorre, et al. “Dependencia al ejercicio físico e insatisfacción corporal en diferentes deportes de resistencia y su relación con la motivación al deporte.” Revista de psicología del deporte 25.1 (2016): 113-120.
- Sandín, Bonifacio. “El estrés: un análisis basado en el papel de los factores sociales.” International Journal of clinical and health psychology 3.1 (2003): 141-157.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.