Logo image
Logo image

Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta

3 minuuttia
Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta, joten kannattaa opetella rentoutumaan ja rakentamaan terveet elämäntavat. On myös tärkeää olla tietoinen niiden oireista, sillä usein ne jäävät huomaamatta.
Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta
Viimeisin päivitys: 20 marraskuuta, 2020

Stressi ja masennus näyttävät ehkä olevan kaksi toisensa poissulkevaa tilaa. Siinä missä ensimmäiseen liittyy hermostuneisuutta, toiseen liittyy passiivisuutta. Päivittäinen stressi voi kuitenkin aiheuttaa masennusta, aivan kuten masennus voi aiheuttaa stressiä.

Miksi päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta? Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että molemmissa ongelmissa on kyse puutteellisesta sopeutumisesta ongelmiin, haasteisiin ja takaiskuihin. Tämä saa aikaan huolta ja samalla turhautumista ja vastahakoisuutta.

Kummatkin ovat hyvin tyypillisiä nykyajan ongelmia ja johtuvat elämäntyyleistä, jotka yhteiskunta on meille langettanut – liikaa ärsykkeitä, tehtävien kiivas rytmi, lisääntynyt henkinen eristäytyneisyys. Tärkeintä on tietää, että stressi voi aiheuttaa masennusta ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä.

Päivittäinen stressi

Stressi ei ole itsessään ongelma, kunhan se pysyy kohtuullisena. Tämä psyykkinen reaktio tekee henkilöstä valppaamman ja parantaa kykyä puolustautua tilanteissa, joihin liittyy jokin haaste tai riski. Mutta jos stressiä potee jatkuvasti tai se on hyvin voimakasta, se muuttuu ongelmaksi.

Kun stressi käynnistyy, elimistö reagoi lisäämällä kortisolintuotantoa. Samoin lisääntyy toisen hormonin, välittäjäaine adrenaliinin eritys. Tämän sivuvaikutus on se, että elimistö reagoi nopeammin ja voimakkaammin ärsykkeisiin.

Stressistä voi tulla toistuva tunne, kun henkilö oppii luokittelemaan stressaaviksi tietyt ärsykkeet, jotka eivät todellisuudessa ole niin vaarallisia: esimerkiksi myöhästyminen töistä, tehtävän saattaminen loppuun tai jopa kodista poistuminen. Tällä tavoin stressistä tulee jatkuvaa ja keho on jatkuvassa ylikuormitustilassa.

Some figure
Työ on päivittäinen stressinlähde monille ihmisille.

Jatka lukemista: Tutkimus vahvistaa, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia

Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta

Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta, koska pitkään jatkuva valppauden tila häiritsee kehon normaaleja fysiologisia toimintoja. Tämä voi vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa masennusta.

Nämä häiriöt liittyvät usein toisiinsa ja ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia useiden oireiden osalta. Tässä tulee huomauttaa, että kaikki masennus ei ole peräisin stressistä, mutta stressi kyllä lisää masennuksen riskiä.

Stressi on uuvuttavaa ja musertavaa ja se voi johtaa erilaisiin ongelmiin, mukaan luettuna tuotteliaisuuden väheneminen, heikompi suoriutuminen töissä, ongelmat ihmissuhteissa sekä syömis- ja unihäiriöt.

Arjen rutiini alkaa näyttää haastavalta tai hyvin turhauttavalta. Kaikki tämä yhdessä johtaa tunteeseen omasta riittämättömyydestä, mihin liittyy myös surua ja motivaation puutetta. Tässä vaiheessa masennus tekee jo tuloaan, ja se voi olla voimakkuudeltaan eriasteista.

Kuinka ongelma havaitaan

Some figure
Huomion kiinnittäminen stressin ja masennuksen ensimerkkeihin mahdollistaa niiden ennaltaehkäisyn.

Koska päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta, samoin kuin masennus voi aiheuttaa stressiä, tärkeintä on kiinnittää huomiota niiden varhaisiin merkkeihin niiden ehkäisemiseksi ajoissa.

Selkeitä merkkejä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Jatkuva jännite: Tämä on tunnetta siitä, että elämä on uuvuttavaa ja kiireistä, aivan kuin olisit jatkuvassa kamppailussa.
  • Ärtyisyys: Tulet usein vihaiseksi ja pienet asiat saavat sinut pois tolaltasi normaalia helpommin.
  • Itkeminen ilman syytä: Sinua itkettää ilman mitään erityistä syytä.
  • Elämä ei meinaa maistua: Olet välinpitämätön itse elämää kohtaan. Suunnitelmasi eivät herätä innostusta ja sinusta tuntuu kuin eläisit kuin robotti.
  • Eristäytyminen ja itseinho. Vältät kontaktia muihin, erityisesti läheistä tai intiimiä sellaista. Alat kritisoida itseäsi voimakkaasti.
  • Kognitiiviset ongelmat: Huomiokyky, keskittymiskyky, ajattelunopeus ja mielen terävyys laskevat.
  • Päättämättömyys: Epäilet voimakkaasti lähes kaikkea ja sinun on vaikea tehdä päätöksiä.

Lue lisää: Mikä on masennuksen aiheuttama neuroinflammaatio ja miten sitä voidaan ehkäistä?

Stressi ja masennus vaikuttavat fyysisesti

Kun sinulla on stressiä ja masennusta, siitä kertovat myös eräät fyysiset oireet. Merkittävin oire on jatkuva uupumuksen tunne, johon ei auta edes nukkuminen. Itse asiassa kaikenlaiset uniongelmat, kuten unettomuus tai yöllinen heräily, ovat hyvin yleisiä tässä tilanteessa.

Syömiseen liittyvät ongelmat, joko liian vähäinen tai liiallinen syöminen, ovat toinen paljonpuhuva merkki. Sekä stressi että masennus altistavat myös riippuvuuksille. Ei ole myöskään epätavanomaista, että henkilö laiminlyö henkilökohtaista hygieniaansa.

Jos huomaat, että elämääsi hallitsevat jatkuva stressi tai masennus, jotka aiheuttavat oireita päivittäin, varaa aika terveysalan ammattilaiselle. Pienillä elämäntapamuutoksilla ja ammattilaisen neuvoilla pystyt kenties kumoamaan tuon prosessin ennen kuin ongelma muuttuu vakavaksi.

Stressi ja masennus näyttävät ehkä olevan kaksi toisensa poissulkevaa tilaa. Siinä missä ensimmäiseen liittyy hermostuneisuutta, toiseen liittyy passiivisuutta. Päivittäinen stressi voi kuitenkin aiheuttaa masennusta, aivan kuten masennus voi aiheuttaa stressiä.

Miksi päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta? Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että molemmissa ongelmissa on kyse puutteellisesta sopeutumisesta ongelmiin, haasteisiin ja takaiskuihin. Tämä saa aikaan huolta ja samalla turhautumista ja vastahakoisuutta.

Kummatkin ovat hyvin tyypillisiä nykyajan ongelmia ja johtuvat elämäntyyleistä, jotka yhteiskunta on meille langettanut – liikaa ärsykkeitä, tehtävien kiivas rytmi, lisääntynyt henkinen eristäytyneisyys. Tärkeintä on tietää, että stressi voi aiheuttaa masennusta ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä.

Päivittäinen stressi

Stressi ei ole itsessään ongelma, kunhan se pysyy kohtuullisena. Tämä psyykkinen reaktio tekee henkilöstä valppaamman ja parantaa kykyä puolustautua tilanteissa, joihin liittyy jokin haaste tai riski. Mutta jos stressiä potee jatkuvasti tai se on hyvin voimakasta, se muuttuu ongelmaksi.

Kun stressi käynnistyy, elimistö reagoi lisäämällä kortisolintuotantoa. Samoin lisääntyy toisen hormonin, välittäjäaine adrenaliinin eritys. Tämän sivuvaikutus on se, että elimistö reagoi nopeammin ja voimakkaammin ärsykkeisiin.

Stressistä voi tulla toistuva tunne, kun henkilö oppii luokittelemaan stressaaviksi tietyt ärsykkeet, jotka eivät todellisuudessa ole niin vaarallisia: esimerkiksi myöhästyminen töistä, tehtävän saattaminen loppuun tai jopa kodista poistuminen. Tällä tavoin stressistä tulee jatkuvaa ja keho on jatkuvassa ylikuormitustilassa.

Some figure
Työ on päivittäinen stressinlähde monille ihmisille.

Jatka lukemista: Tutkimus vahvistaa, että stressi aiheuttaa harmaita hiuksia

Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta

Päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta, koska pitkään jatkuva valppauden tila häiritsee kehon normaaleja fysiologisia toimintoja. Tämä voi vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa masennusta.

Nämä häiriöt liittyvät usein toisiinsa ja ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia useiden oireiden osalta. Tässä tulee huomauttaa, että kaikki masennus ei ole peräisin stressistä, mutta stressi kyllä lisää masennuksen riskiä.

Stressi on uuvuttavaa ja musertavaa ja se voi johtaa erilaisiin ongelmiin, mukaan luettuna tuotteliaisuuden väheneminen, heikompi suoriutuminen töissä, ongelmat ihmissuhteissa sekä syömis- ja unihäiriöt.

Arjen rutiini alkaa näyttää haastavalta tai hyvin turhauttavalta. Kaikki tämä yhdessä johtaa tunteeseen omasta riittämättömyydestä, mihin liittyy myös surua ja motivaation puutetta. Tässä vaiheessa masennus tekee jo tuloaan, ja se voi olla voimakkuudeltaan eriasteista.

Kuinka ongelma havaitaan

Some figure
Huomion kiinnittäminen stressin ja masennuksen ensimerkkeihin mahdollistaa niiden ennaltaehkäisyn.

Koska päivittäinen stressi voi aiheuttaa masennusta, samoin kuin masennus voi aiheuttaa stressiä, tärkeintä on kiinnittää huomiota niiden varhaisiin merkkeihin niiden ehkäisemiseksi ajoissa.

Selkeitä merkkejä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Jatkuva jännite: Tämä on tunnetta siitä, että elämä on uuvuttavaa ja kiireistä, aivan kuin olisit jatkuvassa kamppailussa.
  • Ärtyisyys: Tulet usein vihaiseksi ja pienet asiat saavat sinut pois tolaltasi normaalia helpommin.
  • Itkeminen ilman syytä: Sinua itkettää ilman mitään erityistä syytä.
  • Elämä ei meinaa maistua: Olet välinpitämätön itse elämää kohtaan. Suunnitelmasi eivät herätä innostusta ja sinusta tuntuu kuin eläisit kuin robotti.
  • Eristäytyminen ja itseinho. Vältät kontaktia muihin, erityisesti läheistä tai intiimiä sellaista. Alat kritisoida itseäsi voimakkaasti.
  • Kognitiiviset ongelmat: Huomiokyky, keskittymiskyky, ajattelunopeus ja mielen terävyys laskevat.
  • Päättämättömyys: Epäilet voimakkaasti lähes kaikkea ja sinun on vaikea tehdä päätöksiä.

Lue lisää: Mikä on masennuksen aiheuttama neuroinflammaatio ja miten sitä voidaan ehkäistä?

Stressi ja masennus vaikuttavat fyysisesti

Kun sinulla on stressiä ja masennusta, siitä kertovat myös eräät fyysiset oireet. Merkittävin oire on jatkuva uupumuksen tunne, johon ei auta edes nukkuminen. Itse asiassa kaikenlaiset uniongelmat, kuten unettomuus tai yöllinen heräily, ovat hyvin yleisiä tässä tilanteessa.

Syömiseen liittyvät ongelmat, joko liian vähäinen tai liiallinen syöminen, ovat toinen paljonpuhuva merkki. Sekä stressi että masennus altistavat myös riippuvuuksille. Ei ole myöskään epätavanomaista, että henkilö laiminlyö henkilökohtaista hygieniaansa.

Jos huomaat, että elämääsi hallitsevat jatkuva stressi tai masennus, jotka aiheuttavat oireita päivittäin, varaa aika terveysalan ammattilaiselle. Pienillä elämäntapamuutoksilla ja ammattilaisen neuvoilla pystyt kenties kumoamaan tuon prosessin ennen kuin ongelma muuttuu vakavaksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Valdés, J. L., & Torrealba, F. (2006). La corteza prefrontal medial controla el alerta conductual y vegetativo: Implicancias en desórdenes de la conducta. Revista chilena de neuro-psiquiatría, 44(3), 195-204.
  • Montejo, A. P. (2001). Evaluación del desempeño laboral. Gestión, 2(9).
  • Herrero, J., & Musitu, G. (1998). Apoyo social, estrés y depresión: un análisis causal del efecto supresor. Revista de Psicología Social, 13(2), 195-203.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.