Iholle levitettävät ​​kortikosteroidit ja niiden käyttö

16 elokuu, 2020
Iholle levitettävät kortikosteroidit ovat lääkevoiteita, joita käytetään paikallisiin tai yleistyneisiin iho-oireisiin. Sekä ihotyypin että käyttämämme lääkemuodon mukaan kortikosteroidit voivat kuitenkin tuoda mukanaan enemmän tai vähemmän haitallisia vaikutuksia.

Vaikka iholle levitettävät kortikosteroidit ovatkin joidenkin ihosairauksien hoidossa sisäisesti otettavia kortikosteroideja hellempiä, tulee niitä käyttää aina varoen. Kaksi eri tilannetta ovat tavallisia; toinen on näiden lääkevoiteiden käyttöön liittyvä pelko ja toinen taas sen aiheuttamat mahdolliset reaktiot, jotka voivat johtua kortikosteroidien väärinkäytöstä.

Kortikosteroidien pelko johtuu siitä, että monet uskovat että jopa paikallisesti käytettynä niillä on elimistön kannalta monia haitallisia vaikutuksia, jotka ovat samanlaisia ​​kuin sisäisesti annosteltavilla kortikosteroideilla.

Haittavaikutuksia, joita sisäisesti annosteltavat eli systeemiset kortikosteroidit voivat tuottaa, ovat turvotus, painonnousu ja osteoporoosin kehittymisen riski. Sinun pitäisi kuitenkin tietää, että jos väärinkäytät myös iholle levitettäviä ​​kortikosteroideja, ne voivat lopulta aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, jotka muistuttavat pitkälti ​​systeemisten kortikosteroidien aiheuttamia sivuvaikutuksia; ja varsinkin silloin, jos ne ovat suuritehoisia tai joudut levittämään voidetta laajemmille ihoalueille.

Toisaalta myös takyfylaksia eli toistuvasta käytöstä johtuva nopeasti kehittyvä lääkkeen vaikutuksen heikkeneminen johtuu kortikosteroidien väärinkäytöstä. Iholle levitettävien kortikosteroidien väärinkäyttöä tapahtuu usein silloin, kun käytämme voidetta iholle sen takia että se helpottaa oloa ja tuottaa hyvänolon tunnetta. Tämän vuoksi voiteen käyttöä toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen sen mahdollisista seurauksista riippumatta.

Iholle levitettävät ​​kortikosteroidit ja niiden sivuvaikutukset

Iholle levitettäviä kortikosteroideja käytetään ennen kaikkea erilaisten tulehdusten hillitsemiseen. Oikein käytettyinä ne ovat turvallisia ja tehokkaita hoitokeinoja sekä lievien että monimutkaisempien ihotautien hoitoon, mutta niiden tehon ja hoitoajan kasvaessa myös niiden aiheuttamien haittavaikutusten riski kasvaa.

Iholle levitettävien kortikosteroidien käytöstä johtuvat sekundaariset vaikutukset ovat usein havaittavissa sillä alueella, johon voidetta on lisätty. Yleisin sivuvaikutus on ihon pintakerroksen surkastuminen. Tämän lisäksi potilailla voi esiintyä myös joitakin harvinaisempia haittavaikutuksia, kuten arpijuovia, hypertrikoosia eli liikakarvaisuutta sekä aknea.

Jos lääkäri on määrännyt sinulle hoitona iholle levitettäviä kortikosteroideja etkä näe olotilassasi parannusta, tärkeintä on, että suuntaat takaisin hoitavan lääkärisi puheille, jotta hän voi arvioida hoidon tilan ja tehdä siihen kaikki tarvittavat muutokset.

Iholle levitettävät kortikosteroidit voidaan jakaa tehonsa puolesta neljään eri luokkaan: miedot, keskivahvat, vahvat sekä erittäin vahvat kortikosteroidit
Iholle levitettävien kortikosteroidien käyttö laajoilla ihoalueilla mahdollistaa lääkevoiteen haittavaikutukset.

Mitkä tekijät vaikuttavat iholle levitettävien kortikosteroidien imeytymiseen?

Iholle levitettäviä kortikosteroideja käytettäessä on syytä pitää mielessä, että niiden vaikutus iholle riippuu itse voiteen vaikuttavan aineen lisäksi monista muista tekijöistä, mukaanlukien seuraavat:

Ihon läpäisevyys

Ihon läpäisevyyteen voivat vuorostaan ​​vaikuttaa muun muassa seuraavat tekijät:

  • Ikä. Ihon läpäiseyys on suurempi lapsilla ja iäkkäillä ihmisillä; mitä läpäisevämpi iho on, sitä suurempia ovat myös iholle levitettävien kortikosteroidien vaikutukset.
  • Iho-ongelman sijainti. Iholle levitettävien kortikosteroidien vaikutus on erilainen hoidettavasta alueesta riippuen; läpäisevimpiä alueita ovat limakalvot.
  • Ihon tyyppi ja ihon tila. Jos iholla on akuutteja vaurioita ja ihon pinnalta löytyy enemmän verisuonia, myös lääkkeen imeytyminen on tässä tapauksessa tehokkaampaa. Kroonisissa ihovaurioissa iho taas paksuuntuu, jolloin myös kortikosteroidin läpäisevyys ja imeytymisteho laskevat.

Sinua saattaa myös kiinnostaa:Ihonhoito ja ihon terveys: totuudet ja myytit

Vehikkelit

Erilaisissa voiteissa käytettävien vehikkeleiden eli lääkkeiden annostelujärjestelmien on oltava muun muassa kosmeettisesti hyväksyttäviä, mikä puolestaan auttaa potilasta noudattamaan hoitoa paremmin.

Esimerkiksi liuokset ja geelit on tarkoitettu akuuttien ihovaurioiden hoitoon. Emulsioita ja voiteita käytetään puolestaan subakuuteissa ihovaurioissa. Salvat ja rasvat on taas tarkoitettu kroonisten ihosairauksien, kuten kseroosin eli kuivumistaudin, hoitoon.

Kortikosteroidien teholuokitus on luotu helpottamaan valmisteen valintaa, johon vaikuttavat edellä mainittujen ihovaurioiden vakavuuden lisäksi myös hoidettava ihoalue sekä potilaan ikä.

Kortikosteroidien teholuokitus on luotu helpottamaan valmisteen valintaa, johon vaikuttaa ihovaurioiden tyypin vakavuuden lisäksi myös hoidettava ihoalue
Kortikosteroidien vaikutukset riippuvat hoidettavan potilaan ihosta sekä iholle levitettävässä lääkkeessä käytetystä vehikkelistä.

Ovatko kaikki iholle levitettävät kortikosteroidit samanlaisia?

Jokainen lääkitys koostuu erityyppisestä kortikosteroidista ja lääkkeen vahvuudesta. Kortikosteroidin tyypistä, hoidon pituudesta ja muista yksityiskohdista päättää aina asiantuntija, joka ottaa tehokkuuden lisäksi huomioon kunkin lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset. Siksi kortikosteroidin valinnassa otetaan aina huomioon potilas, vaurion sijainti sekä ihovaurion tyyppi.

Kasvojen ihovaurioita voidaan hoitaa miedoilla kortikosteroideilla käyttämällä niitä enintään viiden päivän ajan. Jos kuitenkin joudut käsittelemään yhtä tiettyä kehon aluetta, yleensä näissä tilanteissa kortikosteroideiksi valitaan keskitason vahvuuden omaavia voiteita, joita voidaan käyttää vaurioituneelle ihoalueelle enintään kymmenen päivän ajan. Lopullisen hoitojakson pituuden ja mahdollisen ylläpitohoidon mahdollisuuden määrittelee kuitenkin aina hoitava lääkäri.

Kortikosteroideilla suoritettavan hoidon ei tulisi koskaan päättyä yhtäkkiä. Ihanteellisinta olisikin, että hoidossa siirrytään vahvemman tehon kortikosteroidista matalampaan tehoon. Lisäksi on suositeltavaa, että pidemmän hoidon aikana kortikosteroidivoidetta vuorotellaan ihoa kosteuttavien emulsiovoiteiden kanssa. Tällä tapaa mahdolliset rebound-vaikutukset voitaisiin ehkäistä, jossa samat ihomuutokset palaavat hoidon päättyessä, mutta tällä kertaa entistä voimakkaampina.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kortikosteroidien käyttö sairauksien hoidossa

Kuinka valita paras iholle levitettävä kortikosteroidi?

Vaikka iholle levitettävät kortikosteroidit ovat systeemisiä kortikosteroideja lempeämpiä, kyseessä on edelleen voimakkaalla lääkeaineella suoritettava hoito, jonka väärinkäyttöä tulee aina välttää. Kuten systeemisten kortikosteroidien tapauksessa, myös iholle levitettävät kortikosteroidit voivat aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, kuten ihon pintakerroksen surkastumista, mikä puolestaan voi altistaa kyseisen ihoalueen helpommin uusille tulehduksille.

Jos joudut käyttämään iholle levitettäviä ​​kortikosteroideja, on tärkeää, että valitset aina oikean kortikosteroidin hoidettavan ihovaurion tyypin mukaan. Lieviä ihovaurioita ei kannata hoitaa liian vahvoilla kortikosteroideilla ja liian pitkään, eikä kroonisia tulehduksia liian lievillä kortikosteroideilla ja liian lyhyitä aikoja kerrallaan.

Myös ihovaurion sijainti vaikuttaa pitkälti siihen, kuinka pitkiä jaksoja kortikosteroideja tullaan käyttämään ja kuinka monta kertaa päivässä. Tärkeintä onkin, että ennen kortikosteroidihoidon aloittamista selvität tarkkaan, miten kyseisiä voiteita käytetään mahdollisimman turvallisesti sekä käännyt epäselvien tilanteiden kohdalla aina lääkärin tai apteekin henkilökunnan puoleen.

  • Azparren, A., Servicio, A., & Farmacéuticas, D. P. (2009). Corticoides tópicos. Boletín de Información Farmacoterapéutica de Navarra.

  • Grau, P. S. (2006). Corticoides tópicos. Actualización Topical steroids. Un update. Med Cutan Iber Lat Am.

  • Casado-Verrier, B., Sanz-Canalejas, L., Gómez-Fernández, C., Pagán, B., López, M., & Casado-Jiménez, M. (2012). Síndrome de Cushing iatrogénico por corticoides tópicos en dos adultos. Medicina Cutanea Ibero-Latino-Americana. https://doi.org/10.4464/MD.2012.40.2.5012