Dunning-Kruger -vaikutus: mikä sen selittää?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Andrés Carrillo
Dunning-Kruger -vaikutus saattaa todistaa epäpätevyyden, jotta ihmisen omista kyvyistä voidaan tehdä objektiivinen arvio sekä ottaa huomioon koulutuksen taso. Oletko sitä mieltä, että huonomman akateemisen koulutuksen saaneet ihmiset voivat arvioida riittävästi omia rajojaan?
Ristiriidan aiheuttaa esimerkiksi se, kun ihminen arvioi itse oman lääkityksensä ilman lääketieteellistä koulutusta. Ihminen olettaa irrationaalisesti tietävänsä kaiken itselääkityksen positiivisesta vaikutuksesta. Ja hyvin koulutettujen henkilöiden on taipumus epäillä itseään.
Mikä Dunning-Kruger -vaikutus on?
Dunning-Kruger -vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että joku on taipuvainen yliarvioimaan kykynsä tietyllä alalla, vaikka hänellä ei olisikaan laajaa tietoa aiheesta. Sen mukaan tiettyyn aiheeseen erikoistuneiden ihmisten ei ole tapana luottaa itseensä.
Kuinka tämä teoria oikein syntyi? David Dunning ja Justin Kruger aloittivat 1990-luvulla tutkimuksen, jonka ajatuksena oli todistaa epäpätevien ihmisten olevan kykenemättömiä tietämään olevansa epäpäteviä. Tämä johtuu ironisesti heidän epäpätevyydestään!
Tämän teorian käyttäminen on kuitenkin virhe. Siinä ei ole kyse muiden epäpätevyydestä, vaan ihmisen omasta epäpätevyydestä. Joudumme siis ihmettelemään olemmeko tietoisia omasta epäpätevyydestämme asioissa, joissa emme ole hyviä.
On totta, että voimme tunnistaa ihmisen, joka ei ole kykeneväinen tajuamaan omaa epäpätevyyttään ja joka yrittää antaa kuvan huonommista taidoista. Ei ole kuitenkaan mitään keinoa todistaa, että tämä henkilö on oikeasti tietämätön omien kykyjensä puutteista.
Tiedätkö, mikä on Cotardin oireyhtymä?
Tällaisen käytöksen syyt
Dunning-Kruger -vaikutus tunnetaan kognitiivisena ristiriitana ja se estää ihmisiä arvioimasta itseään objektiivisesti. Dunningin ja Krugerin mukaan tämä ilmiö johtuu metakognitiivisesta ongelmasta – kyvystä, tai pikemminkin kyvyttömyydestä, analysoida omaa suoritustaan.
Ihmiset, joilla on rajoittunutta tietoa tietystä aiheesta, kantavat kaksinkertaista taakkaa. He eivät ainoastaan tee vääriä johtopäätelmiä ja jatkuvia virheitä, mutta heidän oma epäpätevyytensä estää heitä tajuamasta sitä.
Itseluottamuksella on tärkeä merkitys tässä ristiriidassa. Mikä tahansa paremmuuskompleksi piilottaa alemmuuskompleksin ja itsetunto-ongelmat.
Ihmiset siis päättävät usein vaihtoehtoisesti teeskennellä olevansa viisaampia kuin ovat ennemmin kuin hyväksyisivät totuuden, että eivät tiedä aiheesta mitään. On olemassa myös suuremman älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä, joilla on kognitiivinen ristiriita omista kyvyistään.
Dunning-Kruger -vaikutus: arkisia esimerkkejä
Tarkastellaan nyt hieman joitakin Dunning-Kruger -vaikutuksen aiheuttamia arkisia esimerkkejä. Kuten mainitsimme yllä, kuka tahansa voi osoittaa tällaista käyttäytymistä älykkyystasosta riippumatta.
1. Poliittiset keskustelut
Politiikka on yksi sellaisista aiheista, joissa ihmiset tuntevat irrationaalisesti tietävänsä oikeat ja totuudenmukaiset vastaukset. On hyvin tavallista kuulla yksinkertaisia mielipiteitä monitahoisiin poliittisiin ongelmiin liittyen ihmisiltä, joilla ei ole minkäänlaista taustatietoa aiheesta.
2. Lääkkeet ja terveys
Lääketiede on myös aihe, jota ihmisten on tapana yksinkertaistaa osoittaakseen tiettyjen lääkkeiden tehokkuuden ottamatta huomioon ammattilaisten mielipidettä.
Tällä tavalla henkilökohtaiseen kokemukseen uskovat ihmiset saavat tietoa auttaakseen muita.
3. Ihmissuhteet
Saamme usein kuulla mielipiteitä siitä, millä tavalla meidän tulisi parantaa tilannetta puhuessamme ihmissuhdeongelmista ystävien kanssa.
Nämä mielipiteet perustuvat vain anekdootteihin. Ystävät voivat kuitenkin väittää niiden olevan tehokkaita ratkaisuja.
Tapoja vältellä tätä vaikutusta
Välttääkesi tätä kognitiivista ristiriitaa sinun tulee omaksua luonnollinen tapa kyseenalaistaa kaikki itsestään selvinä pitämäsi mielipiteet. Ala siis kysyä itseltäsi kysymyksiä, jotka hajottavat uskomuksesi voidaksesi saavuttaa objektiivisemman mielipiteen.
Toinen hyvä tapa järkevään ajatteluun omista kyvyistä on tarkastella aina ajoittain päivitettyä tietoa aiheesta. Sellaiset ihmiset, jotka eivät hanki uutta tietoa, vaan keskittyvät ainoastaan jo oppimaansa tietoon, päätyvät yleensä liioittelemaan tietojaan.
Lue myös: Narsistinen persoonallisuushäiriö
Mitä tutkimuksissa sanotaan aiheesta?
Dunning-Kruger -vaikutukseen liittyvä todistettu tieto paljastaa, että sitä ei voida pitää helppona tapana selittää sitä, miksi ihmiset eivät näe omia virheitään. Aiheesta on kirjoitettu artikkeleita, mutta sen arvioiminen on vaikeaa.
Joissakin tutkimuksissa todetaan, että ihmiset saattavat huomata vaikeuksiensa parantuvan joillakin osa-alueilla melko nopeasti. Alkuperäisen Dunningin ja Krugerin tekemän tutkimuksen kannattajat puolestaan väittävät, että itsevarmojen ihmisten on tapana sivuuttaa omat puutteensa.
Tämä johtuu siitä, että heidän itsevarmuutensa estää heitä olemasta itsekriittisiä ja hyväksymään virheitään. Sen sijaan he järkeilevät todellisuuttaan itselleen sopivalla tavalla.
Dunning-Kruger -vaikutus ja tapa käsitellä sitä
On luonnollista tuntea avuttomuutta, kun olet sellaisen ihmisen kanssa, joka antaa vain yksinkertaisia mielipiteitä aiheista joista eivät tiedä mitään. Olisi ihanteellista pysyä rauhallisena ja muistaa, että et ole yksin ongelman kanssa. Jos annat jonkun toisen muuttaa mielialaasi, annat hänelle vallan.
Jos pysyt hyväksymään muiden ihmisten mielipiteet, olivatpa ne sitten kuinka hulluja tahansa, pääset lähemmäksi hyvää henkistä kypsyyttä. Muista, että kukaan ei ole velvollinen olemaan samaa mieltä kanssasi, vaikka olisitkin oikeassa.
Dunning-Kruger -vaikutus saattaa todistaa epäpätevyyden, jotta ihmisen omista kyvyistä voidaan tehdä objektiivinen arvio sekä ottaa huomioon koulutuksen taso. Oletko sitä mieltä, että huonomman akateemisen koulutuksen saaneet ihmiset voivat arvioida riittävästi omia rajojaan?
Ristiriidan aiheuttaa esimerkiksi se, kun ihminen arvioi itse oman lääkityksensä ilman lääketieteellistä koulutusta. Ihminen olettaa irrationaalisesti tietävänsä kaiken itselääkityksen positiivisesta vaikutuksesta. Ja hyvin koulutettujen henkilöiden on taipumus epäillä itseään.
Mikä Dunning-Kruger -vaikutus on?
Dunning-Kruger -vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että joku on taipuvainen yliarvioimaan kykynsä tietyllä alalla, vaikka hänellä ei olisikaan laajaa tietoa aiheesta. Sen mukaan tiettyyn aiheeseen erikoistuneiden ihmisten ei ole tapana luottaa itseensä.
Kuinka tämä teoria oikein syntyi? David Dunning ja Justin Kruger aloittivat 1990-luvulla tutkimuksen, jonka ajatuksena oli todistaa epäpätevien ihmisten olevan kykenemättömiä tietämään olevansa epäpäteviä. Tämä johtuu ironisesti heidän epäpätevyydestään!
Tämän teorian käyttäminen on kuitenkin virhe. Siinä ei ole kyse muiden epäpätevyydestä, vaan ihmisen omasta epäpätevyydestä. Joudumme siis ihmettelemään olemmeko tietoisia omasta epäpätevyydestämme asioissa, joissa emme ole hyviä.
On totta, että voimme tunnistaa ihmisen, joka ei ole kykeneväinen tajuamaan omaa epäpätevyyttään ja joka yrittää antaa kuvan huonommista taidoista. Ei ole kuitenkaan mitään keinoa todistaa, että tämä henkilö on oikeasti tietämätön omien kykyjensä puutteista.
Tiedätkö, mikä on Cotardin oireyhtymä?
Tällaisen käytöksen syyt
Dunning-Kruger -vaikutus tunnetaan kognitiivisena ristiriitana ja se estää ihmisiä arvioimasta itseään objektiivisesti. Dunningin ja Krugerin mukaan tämä ilmiö johtuu metakognitiivisesta ongelmasta – kyvystä, tai pikemminkin kyvyttömyydestä, analysoida omaa suoritustaan.
Ihmiset, joilla on rajoittunutta tietoa tietystä aiheesta, kantavat kaksinkertaista taakkaa. He eivät ainoastaan tee vääriä johtopäätelmiä ja jatkuvia virheitä, mutta heidän oma epäpätevyytensä estää heitä tajuamasta sitä.
Itseluottamuksella on tärkeä merkitys tässä ristiriidassa. Mikä tahansa paremmuuskompleksi piilottaa alemmuuskompleksin ja itsetunto-ongelmat.
Ihmiset siis päättävät usein vaihtoehtoisesti teeskennellä olevansa viisaampia kuin ovat ennemmin kuin hyväksyisivät totuuden, että eivät tiedä aiheesta mitään. On olemassa myös suuremman älykkyysosamäärän omaavia ihmisiä, joilla on kognitiivinen ristiriita omista kyvyistään.
Dunning-Kruger -vaikutus: arkisia esimerkkejä
Tarkastellaan nyt hieman joitakin Dunning-Kruger -vaikutuksen aiheuttamia arkisia esimerkkejä. Kuten mainitsimme yllä, kuka tahansa voi osoittaa tällaista käyttäytymistä älykkyystasosta riippumatta.
1. Poliittiset keskustelut
Politiikka on yksi sellaisista aiheista, joissa ihmiset tuntevat irrationaalisesti tietävänsä oikeat ja totuudenmukaiset vastaukset. On hyvin tavallista kuulla yksinkertaisia mielipiteitä monitahoisiin poliittisiin ongelmiin liittyen ihmisiltä, joilla ei ole minkäänlaista taustatietoa aiheesta.
2. Lääkkeet ja terveys
Lääketiede on myös aihe, jota ihmisten on tapana yksinkertaistaa osoittaakseen tiettyjen lääkkeiden tehokkuuden ottamatta huomioon ammattilaisten mielipidettä.
Tällä tavalla henkilökohtaiseen kokemukseen uskovat ihmiset saavat tietoa auttaakseen muita.
3. Ihmissuhteet
Saamme usein kuulla mielipiteitä siitä, millä tavalla meidän tulisi parantaa tilannetta puhuessamme ihmissuhdeongelmista ystävien kanssa.
Nämä mielipiteet perustuvat vain anekdootteihin. Ystävät voivat kuitenkin väittää niiden olevan tehokkaita ratkaisuja.
Tapoja vältellä tätä vaikutusta
Välttääkesi tätä kognitiivista ristiriitaa sinun tulee omaksua luonnollinen tapa kyseenalaistaa kaikki itsestään selvinä pitämäsi mielipiteet. Ala siis kysyä itseltäsi kysymyksiä, jotka hajottavat uskomuksesi voidaksesi saavuttaa objektiivisemman mielipiteen.
Toinen hyvä tapa järkevään ajatteluun omista kyvyistä on tarkastella aina ajoittain päivitettyä tietoa aiheesta. Sellaiset ihmiset, jotka eivät hanki uutta tietoa, vaan keskittyvät ainoastaan jo oppimaansa tietoon, päätyvät yleensä liioittelemaan tietojaan.
Lue myös: Narsistinen persoonallisuushäiriö
Mitä tutkimuksissa sanotaan aiheesta?
Dunning-Kruger -vaikutukseen liittyvä todistettu tieto paljastaa, että sitä ei voida pitää helppona tapana selittää sitä, miksi ihmiset eivät näe omia virheitään. Aiheesta on kirjoitettu artikkeleita, mutta sen arvioiminen on vaikeaa.
Joissakin tutkimuksissa todetaan, että ihmiset saattavat huomata vaikeuksiensa parantuvan joillakin osa-alueilla melko nopeasti. Alkuperäisen Dunningin ja Krugerin tekemän tutkimuksen kannattajat puolestaan väittävät, että itsevarmojen ihmisten on tapana sivuuttaa omat puutteensa.
Tämä johtuu siitä, että heidän itsevarmuutensa estää heitä olemasta itsekriittisiä ja hyväksymään virheitään. Sen sijaan he järkeilevät todellisuuttaan itselleen sopivalla tavalla.
Dunning-Kruger -vaikutus ja tapa käsitellä sitä
On luonnollista tuntea avuttomuutta, kun olet sellaisen ihmisen kanssa, joka antaa vain yksinkertaisia mielipiteitä aiheista joista eivät tiedä mitään. Olisi ihanteellista pysyä rauhallisena ja muistaa, että et ole yksin ongelman kanssa. Jos annat jonkun toisen muuttaa mielialaasi, annat hänelle vallan.
Jos pysyt hyväksymään muiden ihmisten mielipiteet, olivatpa ne sitten kuinka hulluja tahansa, pääset lähemmäksi hyvää henkistä kypsyyttä. Muista, että kukaan ei ole velvollinen olemaan samaa mieltä kanssasi, vaikka olisitkin oikeassa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Zhou, Xingchen, and Rob Jenkins. “Dunning–Kruger Effects in Face Perception.” Cognition 203 (2020): n. pag. Cognition. Web.
- Aqueveque, Claudio. “Ignorant Experts and Erudite Novices: Exploring the Dunning-Kruger Effect in Wine Consumers.” Food Quality and Preference 65 (2018): 181–184. Food Quality and Preference. Web.
- Plohl, Nejc, and Bojan Musil. “Do i Know as Much as i Think i Do? The Dunning-Kruger Effect, Overclaiming, and the Illusion of Knowledge.” Psiholoska Obzorja 27 (2018): 20–30. Psiholoska Obzorja. Web.
- Muller, Alana, Lindsey A. Sirianni, and Richard J. Addante. “Neural Correlates of the Dunning–Kruger Effect.” European Journal of Neuroscience 53.2 (2021): 460–484. European Journal of Neuroscience. Web.
- Schlösser, Thomas et al. “How Unaware Are the Unskilled? Empirical Tests of the ‘Signal Extraction’ Counterexplanation for the Dunning-Kruger Effect in Self-Evaluation of Performance.” Journal of Economic Psychology 39 (2013): 85–100. Journal of Economic Psychology. Web.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.