Logo image
Logo image

Narsistinen persoonallisuushäiriö

3 minuuttia
Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset eivät useinkaan juuri tunne empatiaa. He eivät siedä hyvin kritiikkiä ja heillä on vaikeuksia ihmissuhteissaan.
Narsistinen persoonallisuushäiriö
Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Narsistinen persoonallisuushäiriö on psyykkinen häiriö, jossa henkilö on liioitellun itsekeskeinen ja hänellä on vain vähän aitoa empatiaa muita kohtaan. Tavallisesti tällainen henkilö uskoo ansaitsevansa erityiskohtelua ja hänellä on äärimmäisen kova tarve olla huomion keskipisteenä.

Yleisesti ottaen narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä on puutteita ihmissuhteissaan, sillä hän keskittää kaiken huomionsa itseensä eikä välitä muista. Hän antaa hyväksyntänsä muille vain silloin, kun nämä vahvistavat hänen itsetuntoaan jatkuvalla ihailulla.

Tämän äärimmäisen itsevarman naamion takana piilee kuitenkin hauras itsetunto, joka voi murtua pienimmästäkin kritiikistä. Tästä syystä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen yleensä helposti masentuu, sillä hän tuntee tyytymättömyyttä ja pettymystä, kun hän ei täytä omia odotuksiaan.

Narsisti ei myöskään juuri koskaan ole tyytyväinen ihmissuhteisiinsa, sillä hän vertailee jatkuvasti muita itseensä, eikä kukaan voi olla yhtä mahtava kuin hän itse.

Mistä narsistinen persoonallisuushäiriö johtuu? Kuinka sen tunnistaa?

Tämän päivän artikkelissa kerromme, mitkä tekijät voivat laukaista narsistisen persoonallisuushäiriön ja mistä merkeistä sen tunnistaa.

Narsistinen persoonallisuushäiriö: syyt

Narsistinen persoonallisuushäiriö, kuten muutkaan psyykkiset häiriöt, ei johdu mistään yksittäisestä syystä. Asiantuntijat uskovat, että se on seurausta neurobiologisten, geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Tämä huomioon ottaen henkilöllä on suuri riski sairastua siihen, kun:

  • Suhde perheeseen on heikko, joko liiallisen omistautumisen tai liiallisen kriittisyyden takia.
  • Henkilön käytökseen ja ajatteluun liittyvissä aivokytköksissä tapahtuu muutoksia.
  • Perheessä tai lähisuvussa on esiintynyt narsismia.
  • Henkilöä ylistetään liiallisesti ulkonäkönsä tai kykyjensä vuoksi.

Lue tämäkin artikkeli: Terveellisiä välipaloja masennuksen hoitoon

Narsistisen persoonallisuushäiriön oireet

Monet merkit voivat auttaa tunnistamaan narsistisen persoonallisuushäiriön. Useimmiten siitä kärsivä henkilö on itsekeskeinen, liioittelee omia kykyjään ja pitää muita alempiarvoisina.

Muita oireita voivat olla:

  • Liika ylimielisyys
  • Jatkuva tarve saada ihailua tai ylistystä
  • Odotus siitä, että henkilö saa tunnustusta paremmuudestaan, vaikka hänen saavutuksensa eivät vastaisi sitä.
  • Omien saavutusten ja taitojen liioittelu.
  • Murehtii menestyksestään tulevaisuudessa ja täydellisen/idealisoidun parin löytämisestä.
  • Ylemmyyden tunne muita kohtaan ja tarve vertailla itseään muihin.
  • Halu olla vain sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat yhtä mahtavia kuin hän itse.
  • Keskustelun dominointi.
  • Erityiskohtelun odottaminen.
  • Muiden hyväksikäyttäminen oman edun tähden, mihin usein liittyy aito piittaamattomuus muiden ihmisten tarpeista tai tunteista.
  • Empatian puute.
  • Kateus muita kohtaan ja usko siitä, että muut ovat kateellisia hänelle.
  • Ylimielinen tai röyhkeä käytös.
  • Harhaluulo suuruudesta tai vaatimus saada vain parasta kaikesta.
Some figure

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen sietää huonosti kritiikkiä ja hänellä on vaikeuksia kohdata tilanteita, joissa häntä kritisoidaan.

Tämän vuoksi voi ilmetä seuraavia merkkejä:

  • Kärsimättömyys ja viha.
  • Vaikeudet kanssakäymisessä muiden kanssa.
  • Muiden väheksyminen ja huono kohtelu oman ylemmyyden korostamiseksi.
  • Vaikeudet säädellä tunteita ja käytöstä.
  • Epätäydellisyyden aiheuttama masennus tai ahdistus.
  • Epävarmuuden, häpeän tai nöyryytyksen tunne.
  • Kyvyttömyys hallita stressiä ja sopeutua muutoksiin.

Diagnosoiminen

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoiminen on usein vaikeaa, sillä monet sen oireista ovat samankaltaisia kuin muissa häiriöissä. Lisäksi ihmisellä voi esiintyä useampi kuin yksi persoonallisuushäiriö yhtä aikaa.

Tämän psyykkisen sairauden diagnosoimisessa terveydenalan ammattilaiset ottavat huomioon mielenterveyden häiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DMS-5) kriteerit. Lisäksi he tekevät fyysisen tutkimuksen ja laajamittaisen psyykkisen arvion.

Narsistinen persoonallisuushäiriö: hoito

Some figure

Valitettavasti tästä häiriöstä kärsivän ihmisen on usein hyvin vaikea hyväksyä hoidon tarvetta ja hakeutua hoitoon. Itsekeskeinen asenne ja uskomus omasta täydellisyydestä aiheuttavat sen, ettei hän yleensä suostu myöntämään ongelmaansa. Tästä syystä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei usein suostu harkitsemaankaan hoitoon menemistä.

Jos tällainen henkilö kuitenkin diagnoosin saatuaan päättää mennä terapiaan, mielenterveyden alan ammattilainen suosittelee useita istuntoja kognitiivis-behavioraalista terapiaa.

Sen tavoitteena on yleisesti ottaen:

  • Opettaa henkilöä suhtautumaan paremmin muihin.
  • Opettaa häntä ymmärtämään syitä käytökseensä.
  • Auttaa häntä ylläpitämään aitoja ihmissuhteita.
  • Vahvistaa hänen kykyään toimia ryhmässä.
  • Auttaa tunnistamaan ja hyväksymään ne kyvyt, joita henkilö tarvitsee sietääkseen kritiikkiä ja epäonnistumista.
  • Lisätä henkilön kykyä tunnistaa ja hallita tunteitaan.
  • Poistaa halu saavuttaa tavoittamattomissa olevia tavoitteita.
  • Parantaa aitoa itsetuntoa.
  • Auttaa stressinhallinnassa.

Käy lukemassa myös: Lievitä stressiä kivitaideterapian avulla

Lääkkeet

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön ei ole mitään tiettyä lääkitystä, mutta lääkärit voivat suositella ahdistus- tai masennuslääkkeitä ahdistus- ja masennusoireiden hillitsemiseen.

Mainitsemisen arvoista on se, että tila saattaa pahentua vuosien saatossa, mutta tämä riippuu sen syystä ja henkilön elämäntyylistä.

Potilaan tila voi kuitenkin myös kohentua huomattavasti, jos hänellä on terveitä ihmissuhteita ja hän jatkaa hoitoa. Hoito on pohjimmiltaan avain.

 

 

Narsistinen persoonallisuushäiriö on psyykkinen häiriö, jossa henkilö on liioitellun itsekeskeinen ja hänellä on vain vähän aitoa empatiaa muita kohtaan. Tavallisesti tällainen henkilö uskoo ansaitsevansa erityiskohtelua ja hänellä on äärimmäisen kova tarve olla huomion keskipisteenä.

Yleisesti ottaen narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä on puutteita ihmissuhteissaan, sillä hän keskittää kaiken huomionsa itseensä eikä välitä muista. Hän antaa hyväksyntänsä muille vain silloin, kun nämä vahvistavat hänen itsetuntoaan jatkuvalla ihailulla.

Tämän äärimmäisen itsevarman naamion takana piilee kuitenkin hauras itsetunto, joka voi murtua pienimmästäkin kritiikistä. Tästä syystä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen yleensä helposti masentuu, sillä hän tuntee tyytymättömyyttä ja pettymystä, kun hän ei täytä omia odotuksiaan.

Narsisti ei myöskään juuri koskaan ole tyytyväinen ihmissuhteisiinsa, sillä hän vertailee jatkuvasti muita itseensä, eikä kukaan voi olla yhtä mahtava kuin hän itse.

Mistä narsistinen persoonallisuushäiriö johtuu? Kuinka sen tunnistaa?

Tämän päivän artikkelissa kerromme, mitkä tekijät voivat laukaista narsistisen persoonallisuushäiriön ja mistä merkeistä sen tunnistaa.

Narsistinen persoonallisuushäiriö: syyt

Narsistinen persoonallisuushäiriö, kuten muutkaan psyykkiset häiriöt, ei johdu mistään yksittäisestä syystä. Asiantuntijat uskovat, että se on seurausta neurobiologisten, geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Tämä huomioon ottaen henkilöllä on suuri riski sairastua siihen, kun:

  • Suhde perheeseen on heikko, joko liiallisen omistautumisen tai liiallisen kriittisyyden takia.
  • Henkilön käytökseen ja ajatteluun liittyvissä aivokytköksissä tapahtuu muutoksia.
  • Perheessä tai lähisuvussa on esiintynyt narsismia.
  • Henkilöä ylistetään liiallisesti ulkonäkönsä tai kykyjensä vuoksi.

Lue tämäkin artikkeli: Terveellisiä välipaloja masennuksen hoitoon

Narsistisen persoonallisuushäiriön oireet

Monet merkit voivat auttaa tunnistamaan narsistisen persoonallisuushäiriön. Useimmiten siitä kärsivä henkilö on itsekeskeinen, liioittelee omia kykyjään ja pitää muita alempiarvoisina.

Muita oireita voivat olla:

  • Liika ylimielisyys
  • Jatkuva tarve saada ihailua tai ylistystä
  • Odotus siitä, että henkilö saa tunnustusta paremmuudestaan, vaikka hänen saavutuksensa eivät vastaisi sitä.
  • Omien saavutusten ja taitojen liioittelu.
  • Murehtii menestyksestään tulevaisuudessa ja täydellisen/idealisoidun parin löytämisestä.
  • Ylemmyyden tunne muita kohtaan ja tarve vertailla itseään muihin.
  • Halu olla vain sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat yhtä mahtavia kuin hän itse.
  • Keskustelun dominointi.
  • Erityiskohtelun odottaminen.
  • Muiden hyväksikäyttäminen oman edun tähden, mihin usein liittyy aito piittaamattomuus muiden ihmisten tarpeista tai tunteista.
  • Empatian puute.
  • Kateus muita kohtaan ja usko siitä, että muut ovat kateellisia hänelle.
  • Ylimielinen tai röyhkeä käytös.
  • Harhaluulo suuruudesta tai vaatimus saada vain parasta kaikesta.
Some figure

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen sietää huonosti kritiikkiä ja hänellä on vaikeuksia kohdata tilanteita, joissa häntä kritisoidaan.

Tämän vuoksi voi ilmetä seuraavia merkkejä:

  • Kärsimättömyys ja viha.
  • Vaikeudet kanssakäymisessä muiden kanssa.
  • Muiden väheksyminen ja huono kohtelu oman ylemmyyden korostamiseksi.
  • Vaikeudet säädellä tunteita ja käytöstä.
  • Epätäydellisyyden aiheuttama masennus tai ahdistus.
  • Epävarmuuden, häpeän tai nöyryytyksen tunne.
  • Kyvyttömyys hallita stressiä ja sopeutua muutoksiin.

Diagnosoiminen

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoiminen on usein vaikeaa, sillä monet sen oireista ovat samankaltaisia kuin muissa häiriöissä. Lisäksi ihmisellä voi esiintyä useampi kuin yksi persoonallisuushäiriö yhtä aikaa.

Tämän psyykkisen sairauden diagnosoimisessa terveydenalan ammattilaiset ottavat huomioon mielenterveyden häiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DMS-5) kriteerit. Lisäksi he tekevät fyysisen tutkimuksen ja laajamittaisen psyykkisen arvion.

Narsistinen persoonallisuushäiriö: hoito

Some figure

Valitettavasti tästä häiriöstä kärsivän ihmisen on usein hyvin vaikea hyväksyä hoidon tarvetta ja hakeutua hoitoon. Itsekeskeinen asenne ja uskomus omasta täydellisyydestä aiheuttavat sen, ettei hän yleensä suostu myöntämään ongelmaansa. Tästä syystä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ei usein suostu harkitsemaankaan hoitoon menemistä.

Jos tällainen henkilö kuitenkin diagnoosin saatuaan päättää mennä terapiaan, mielenterveyden alan ammattilainen suosittelee useita istuntoja kognitiivis-behavioraalista terapiaa.

Sen tavoitteena on yleisesti ottaen:

  • Opettaa henkilöä suhtautumaan paremmin muihin.
  • Opettaa häntä ymmärtämään syitä käytökseensä.
  • Auttaa häntä ylläpitämään aitoja ihmissuhteita.
  • Vahvistaa hänen kykyään toimia ryhmässä.
  • Auttaa tunnistamaan ja hyväksymään ne kyvyt, joita henkilö tarvitsee sietääkseen kritiikkiä ja epäonnistumista.
  • Lisätä henkilön kykyä tunnistaa ja hallita tunteitaan.
  • Poistaa halu saavuttaa tavoittamattomissa olevia tavoitteita.
  • Parantaa aitoa itsetuntoa.
  • Auttaa stressinhallinnassa.

Käy lukemassa myös: Lievitä stressiä kivitaideterapian avulla

Lääkkeet

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön ei ole mitään tiettyä lääkitystä, mutta lääkärit voivat suositella ahdistus- tai masennuslääkkeitä ahdistus- ja masennusoireiden hillitsemiseen.

Mainitsemisen arvoista on se, että tila saattaa pahentua vuosien saatossa, mutta tämä riippuu sen syystä ja henkilön elämäntyylistä.

Potilaan tila voi kuitenkin myös kohentua huomattavasti, jos hänellä on terveitä ihmissuhteita ja hän jatkaa hoitoa. Hoito on pohjimmiltaan avain.

 

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • American Psychiatric Association. Narcissistic personality disorder. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 5th ed. Arlington, VA: American Psychiatric Publishing. 2013;669-672.
  • NIH.GOV (MEDLINEPLUS). “Trastorno de Personalidad Narcisista”.
  • López-Ibor Aliño, Juan J. & Valdés Miyar, Manuel (dir.) (2002). DSM-IV-TR. Manual diagnóstico y estadístico de los trastornos mentales. Texto revisado. Barcelona: Editorial Masson. ISBN 9788445810873.
  • Millon, Theodore & Davis, Roger D. Trastornos de la personalidad. Más allá del DSM-IV. Primera edición 1998. Reimpresiones 1999 (2), 2000, 2003, 2004. Barcelona: Editorial Masson. ISBN 9788445805183.
  • Grossman, Seth Millon, Carrie Meagher, Sarah,  Ramnath, Rowena. Trastornos de la personalidad en la vida moderna. Primera edición 2001, segunda edición 2006. Barcelona: Editorial Masson & Elsevier. ISBN 9788445815380.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.