Voiko muoviastiaa laittaa mikroaaltouuniin?

Erilaiset synteettisestä materiaalista ja polymeeristä valmistetut pakkaukset ja muut muoviastiat ovat tuttuja asioita kotona. Mutta voiko muoviastiaa laittaa mikroaaltouuniin? Tästä aiheesta lisää tässä artikkelissa.

Tiedetään, että ruuan lämmittäminen mikrossa aiheuttaa molekyylien väreilyä, mikä muuttaa niiden kemiallista koostumusta. Samalla tavalla mikroaaltouunin käyttö voi muuttaa käyttämiemme muoviastioiden kemiallista koostumusta.

Keskustelu muoviastioiden käyttämisestä mikrossa on kiivasta, ja aiheeseen liittyen esitetään paljon argumentteja niin puolesta kuin vastaankin. Maailman terveysjärjestön mukaan oikeanlaista muovia käyttämällä sekä ruokien ominaisuudet tuntemalla, on turvallista käyttää muoviastiaa mikroaaltouunissa. Tässä artikkelissa kerromme, millaiset muovit ovat turvallisia mikrossa käytettäväksi ja millaisia riskejä mikroaaltouunin käytöllä voi olla.

Millaisia muoveja on olemassa?

Muovit voidaan jaotella luonnollisiin ja synteettisiin. Synteettisiin lukeutuvat termoplastiset muovit, termosetti sekä elastomeeri. Vakiintuneen koodijärjestelmän mukaan tällaiset muovit ovat tunnistettavissa kolmen nuolen muodostamasta kierrätyskolmiosybolista.

Kierrätyskolmio on kansainvälinen symboli kierrätykselle. Kolmion sisällä on jokin numero 1-7 välillä.

• PET (polyetyleenitereftalaatti). Tällä muovilla on monenlaisia ominaisuuksia, kuten sen läpinäkyvyys ja värjättävyys. Se on vahvaa, kevyttä ja helposti kierrätettävää. Monet valmistajat käyttävät tätä muovia virvoitusjuomien pakkaamiseen.
• IDPE (erittäin tiheä polyeteeni). Joustava, mutta jonkin verran jäykkä. Se kestää kemikaalien vaikutuksen sekä korkeita ja matalia lämpötiloja. Se on väritöntä, lähes opaakkia, johon on helppo printata, maalata tai liimata. Muovia käytetään ainoastaan ruokien, siivoustuotteiden tai moottoriöljyn pakkaamiseen.
• PVC (polyvinyylikloridi). Kyse on hyvin joustavasta ja läpinäkyvästä muovista, jota monet yritykset käyttävät muovipussien, laboratoriossa käytettävien astioiden sekä pakasteruokapakkausten materiaalina. Sitä voidaan uudelleen käyttää säilytysastioina, jäteastioina sekä putkien materiaalina.
• HDPE (matalatiheyksinen polyeteeni). Tällä muovilla on heikohkot kierrätysmahdollisuudet, ja sitä käytetään vähiten ruokapakkauksien materiaalina, koska se vapauttaa helposti toksiineja. Muovi kestää happoja. Koska kyseessä on kova materiaali, sitä käytetään putkissa, putkistoissa, lääketieteellisissä laitteissa ja pesuainepulloissa.
• PP (polypropyleeni). Tämä muovi on kovaa, termisesti vakaata ja helposti muovattavissa sekä värjättävissä. Tätä muovia käytetään pullonkorkeissa, eväsrasioissa ja vaipoissa. Se kestää kemiallisia agentteja, kiehuvaa vettä sekä pesuaineita. Tämä on ainoa muovilaji, jota WHO suosittelee kontaktiin ruuan kanssa.
• PS (polystyreeni). Tämä tunnetaan myös muovilasina. Se on kovaa ja sitä käytetään ruokien ja lelujen pakkauksissa, mutta myös laboratoriovälineistössä.
• Muut muovit. Tällaisia ovat vaikeasti kierrätettävät muovit, jotka koostuvat useista materiaaleista. Näitä löytyy useista esineistä, kuten tuttipulloista, nokkamukeista, lääketieteellisistä säilytysastioista, autonosista sekä CD-levyistä.

Muoviastioissa oleva kierrätyskolmio kertoo siitä, että muovi on kierrätyskelpoista.

Voiko muoviastiaa laittaa mikroaaltouuniin?

Säännöksiä ja tunnistekoodeja seuraamalla mikroaaltouunille turvallisten muoviastioiden yhteydessä olevien kolmioiden sisältä voidaan löytää numerot 1, 2 tai 5. Niissä voi olla vaihtoehtoisesti merkintä “turvallinen mikrossa käytettäväksi”. Vain tällaiset muoviastiat ovat suositeltuja mikroaaltouuniin laitettavaksi, ilman että niiden fysiokemiallinen vakaus kärsisi tai että ne vapauttaisivat myrkyllisiä partikkeleita. 

Vauvojen tuttipullojen kanssa tulee olla erityisen tarkkana, sillä ne on vuosikymmeniä valmistettu polykarbonaatista. Tämä materiaali vapauttaa mikrossa bisfenoli a:ta eli endokriinista haitta-ainetta. Tällä hetkellä tämän muovin valmistaminen on kielletty ja valmistajat korvaavat sitä polypropyleenilla tai polyeetterisulfonilla, josta valmistettuja astioita voi käyttää mikrossa. Tällaisen muovituotteen seloste on kuitenkin syytä tarkistaa, jotta se on BPA-vapaa.

Kuten huomaat, erilaisia muoveja on olemassa runsaasti, joita myös kotona kierrätämme uusiokäyttöön. Usein tällaisia muoviastioita on tapana käyttää esimerkiksi ruuan ja juoman säilömiseen, vaikka ne eivät alunperin ole tähän tarkoitukseen valmistettukaan, tai ainakaan kestävästi. Ja samalla saatamme ajatella, että koska astia on muovia, voi sen hyvin laittaa mikroon.

Mitä riskejä muoviastioiden lämmittämisellä voi olla?

Tietyt muovit vapauttavat dioksiineja, jotka ovat myrkyllisiä ja karsinogeenisia aineksia altistuessaan kuumalle tai kylmälle. Ne kulkeutuvat ruokaan kemiallisessa prosessissa nimeltä migraatio.

Vaikkakin joidenkin analyysien tekemien arvioiden mukaan migraatioprosessit ovat yliarvioituja, on aiheeseen annettu kuitenkin erilaisia argumentteja, minkä takia on syytä olla varovainen. Tarkastellaanpa joitakin esimerkkejä.

• Jos muovipakkauksessa on numero 7, tarkoittaa se sitä että se sisältää bisfenolia. Suurina annoksina se voi olla vahingollista ihmisen elimistölle. Kyse on eksogeenisestä aineesta, joka tutkimuksen mukaan voi olla osallisena ylipainon synnyssä, endokriinisissä muutoksissa ja kroonisissa rappeuttavissa sairauksissa.
• Ne muovit, joissa on numero 3 ja kirjainlyhenne PVC sisältävät ftalaatteja, jotka ovat kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään pehmintiminä, ja jotka ovat terveydelle haitallisia.
• Ruokaa ei tule milloinkaan lämmittää mikrossa käyttäen muoviastiaa, jossa on numero 4, joka sisältää polyvinyylikloridia, tai numero 6, joka sisältää polystyreeniä.

Eräs toinen tutkimus on paljastanut, että suuri osa usein mikroaaltouunia käyttävistä ihmisistä ei tiedä, millaista muovia ruuan lämmityksessä voi käyttää. Ja mikä pahempaa, ihmiset saattavat lämmittää ruokaa missä tahansa muoviastiassa sekä ylikuumentaa ruokaa. Tämä kasvattaa mahdollisuutta vieraiden ainesten migraatioon muovin pinnalta ruokaan.

Ongelma on entistä suurempi silloin, kun paljon rasvaa sisältäviä ruokia suositellaan lämmitettävän kuumaksi. Onkin niin, että migraatio lisääntyy tällaisia tuotteita lämmitettäessä ja näin kontaktiaika kasvaa.

Muita vaihtoehtoja muoviastioille

Jos muoviastia ei ole turvallinen mikroaaltouunissa käytettäväksi, voit käyttää lasista tai keraamista astiaa, joka kestää ruuan lämmitykseen vaadittavan kuumuuden ongelmitta. Jos kyse on ainoastaan muutaman sekunnin kestävästä lämmityksestä, voi alustana käyttää mieluiten valkoista paperia tai pahvia, niin ei ilmene minkäänlaisia riskejä.

Parhaimpia vaihtoehtoja ovat silikoni sekä pyrex-lasi, joita voi käyttää niin mikroaaltouunissa kuin tavallisessakin uunissa.

Mikroaaltouuniin ei milloinkaan saa laittaa metallia. Nykyään monien valmistajien suositusten mukaan alumiinifoliota saa käyttää mikroaaltouunissa. Markkinoilla on jopa mikroturvallisia alumiinifoliosta valmistettuja säilytysrasioita.

Kun haluat käyttää muoviastiaa mikroaaltouunissa, tarkista muovin merkinnät

Suosittelemme laittamaan mikroaaltouuniin vain sellaisia muoviastioita, jotka niiden valmistajat ovat todenneet turvallisiksi mikrossa käytettäväksi. Standardien mukaan valmistajien tulee merkitä muovien tyyppi astioihin ja säilytysrasioihin. Tällöin on jokaisen omalla vastuulla käsitellä tietoa oikeaoppisesti.

Jos sinulla on kuitenkin vaikeuksia tunnistaa, voiko muoviastiaa laittaa mikroaaltouuniin turvallisesti, kannattaa muovin sijaan käyttää lasista tai keraamista astiaa varmuuden vuoksi.

Sinun pitää myös osata päättää, onko kyse ruuan kypsentämisestä vaiko vain ruuan lämmittämisestä. Jälkimmäisen kohdalla mikroa käytetään lyhyemmän aikaa. Tällaisessa tapauksessa lämmölle altistuminen ei muodostu ongelmaksi, oli astia sitten lasia tai muovia.

Asia on kuitenkin eri, kun on kyse ruuan kypsentämisestä. Tällaisessa tapauksessa ei saa milloinkaan käyttää muunlaista astiaa, kuin sellaista, jonka tiedetään olevan turvallinen mikrossa käytettäväksi. Pitää välttää käyttämästä myös sellaisia astioita, jotka ovat epämuodostuneet tai kuluneet käytössä, sillä ne saattavat todennäköisimmin vapauttaa kemikaaleja ruokaan.