Vauvan uniapnea: oireet ja hoito
Milloin kyseessä on vauvan uniapnea? Ensiksi on tärkeää tietää, että siinä on kyse muustakin kuin vain kuorsaamisesta, jota joillakin lapsilla esiintyy heti syntymän jälkeen. Tähän kyseessä olevaan häiriöön liittyy unenaikaisia hengitysmuutoksia.
Vauvan obstruktiivinen uniapnea ilmenee silloin, kun vauvan hengitys katkeilee hetkittäin. Tämä hengityskatkos voi olla osittainen, jolloin jonkin verran ilmaa kulkeutuu hengitysteihin, tai täydellinen, jolloin hapenvaihtoa ei tapahdu lainkaan koko katkoksen aikana.
Juuri tästä syystä uniapnea on vakava ja vaatii välitöntä huomiota ja hoitoa. Kun aineenvaihdunnalle välttämättömiä kaasuja ei tule sisään ja poistu elimistöstä, monet elimistön toiminnot, mukaan luettuina aivotoiminnot, häiriintyvät.
Lue lisää vauvan uniapneasta ja sen mahdollisista hoidoista alta.
Obstruktiivisen uniapnean syyt vauvoilla
Ongelman alkuperä pienillä lapsilla piilee heidän ylempien hengitysteidensä anatomiassa. Lasten hengitystiet on pienempiä kuin aikuisten, ja niiden rajallinen halkaisija voi romahtaa hetkittäin johtuen henkitorven joustavuudesta.
Joillakin vauvoilla ylemmät hengitystiet ovat vielä ahtaammat kuin toisilla, mikä johtuu heidän poikkeuksellisesta anatomiastaan tai toistuvista infektioista.
Yksi yleisimmistä syistä tähän vaivaan lapsilla on nielu- ja kitarisojen liikakasvu. Ne voivat kasvaa kokoa ja estää ilman kunnollisen kulkeutumisen elimistöön, erityisesti makuulla ollessa.
Myös alaleuan muoto on riskitekijä. Pienileukaisilla lapsilla ilman sisäänpääsyaukko on muodoltaan erilainen ja vaikeuttaa ilman kulkeutumista sisään.
Ylipainoisilla vauvoilla on kaksinkertainen riski. Yhtäältä kaulalle kertyvä rasva painaa hengitysteitä, ja toisaalta heidän kielensä kasvaa kokoa ja vetäytyy taaksepäin nukkuessa.
CP-vammasta kärsivät lapset ovat erityistapaus, koska yksi tämän sairauden piirteistä on heikompi lihastonus, mikä edesauttaa hengitysteiden tukkeutumista.
Kannattaa lukea myös: Mielenkiintoista tietoa kuorsaamisesta
Vauvan uniapnea: huomattavat oireet
Obstruktiivisen uniapnean merkit ja oireet vauvoilla liittyvät hengityselimiin. Yksi niistä on kuorsaus. Uniapneasta kärsivät vauvat kuorsaavat äärimmäisen paljon ja usein yhtä kovaäänisesti kuin aikuiset.
Kuorsaukseen liittyy tavallisesti hengityskatkoksia. Apneasta on kyse silloin, kun sisään- ja uloshengitystä ei tapahdu ja keuhkomekaniikka keskeytyy tilapäisesti.
Usein vanhemmat tai huoltajat havaitsevat tämän ilmiön, mutta toisinaan se voi jäädä huomaamattakin. Tämä ei tarkoita sitä, että vauvan hengitystä tulisi jatkuvasti tarkkailla tämän nukkuessa, mutta siihen (erityisesti nukkumisen ääniin) tulisi kyllä kiinnittää huomiota aika ajoin.
Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivä vauva hengittää pikemminkin suun kuin nenän kautta, koska tämän mekanismin avulla ilmaa pääsee enemmän sisään. Tämä kuivattaa suun ja nenän limakalvoja lisäten janontunnetta ja yöllisiä heräämisiä.
Obstruktiivisen uniapnean pitkäaikaiset vaikutukset vauvoilla
Mitä seurauksia on heikosta unenlaadusta ja kehnosta hapensaannista unen aikana? No, tästä häiriöstä kärsivät vauvat ovat yleensä ylivilkkaita päiväsaikaan, mikä lisää kalorinkulutusta. Tämä voi puolestaan hidastaa painon lisääntymistä, jos energiavajetta ei korvata asianmukaisesti.
Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivällä vauvalla on myös riski varhaisiin muutoksiin orastavissa hampaissaan. Revista de la Asociación Mexicana -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan bruksismi eli hampaiden narskuttelu on yleisempää uniongelmista kärsivillä lapsilla.
Vauvojen uniapneaan liittyy myös pidempiaikaisia seurauksia, jotka vaikuttavat aina nuoruus- ja aikuisikään asti. Tällaisille henkilöille kehittyy muita todennäköisemmin korkea verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Tämä on kuitenkin yleisintä ylipainoisilla lapsilla.
Lue lisää: Miten helpottaa vauvan hikkaa?
Mahdollisia hoitoja
Obstruktiivisen uniapnean hoitovaihtoehdot ovat lukuisat, eikä niiden käytöstä olla aina yksimielisiä. Mahdollisia hoitoja ovat:
- Nenän kortikosteroidit eli täsmälääkkeet nenän limakalvojen tukkoisuuteen. Ne toimivat nuhaan ja edellyttävät aina lääkärin määräämää reseptiä.
- Kitarisaleikkaus eli adenoidektomia on vaihtoehtoinen hoitomuoto lapsille, joilla havaitaan kitarisan liikakasvua.
- Lieviin tapauksiin toimivat hygieniaan ja ruokavalioon liittyvät toimenpiteet, eli muutosten tekeminen lapsen tottumuksiin. Muuta esimerkiksi lapsen makuuasentoa, nukkumisaikoja ja ruoka-aikoja, ja vältä ruoan antamista erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa.
- CPAP-laitteet on tarkoitettu vakaviin tapauksiin, joihin eivät tehoa aiemmin mainitut vaihtoehdot. Siinä hengitysteihin johdetaan positiivinen ilmanpaine hapen riittävän määrän pakottamiseksi keuhkoihin. Tämä on yleensä viimeinen oljenkorsi.
Onko vauvan obstruktiivinen uniapnea syy huoleen?
Älä hätäänny, jos vauvallasi todetaan uniapnea, mutta aloita hoito pikimmiten. Vauvan kasvuvaihe on tärkeä, sillä se on koko loppuelämän perusta.
Korjaa mitkä tahansa häiriöt nopeasti, niin vältät vakavat ongelmat myöhemmin. Lastenlääkäri osaa antaa neuvoa parhaista hoitovaihtoehdoista sekä siitä, mitä voit tehdä päivittäin tilanteen kohentamiseksi.
Milloin kyseessä on vauvan uniapnea? Ensiksi on tärkeää tietää, että siinä on kyse muustakin kuin vain kuorsaamisesta, jota joillakin lapsilla esiintyy heti syntymän jälkeen. Tähän kyseessä olevaan häiriöön liittyy unenaikaisia hengitysmuutoksia.
Vauvan obstruktiivinen uniapnea ilmenee silloin, kun vauvan hengitys katkeilee hetkittäin. Tämä hengityskatkos voi olla osittainen, jolloin jonkin verran ilmaa kulkeutuu hengitysteihin, tai täydellinen, jolloin hapenvaihtoa ei tapahdu lainkaan koko katkoksen aikana.
Juuri tästä syystä uniapnea on vakava ja vaatii välitöntä huomiota ja hoitoa. Kun aineenvaihdunnalle välttämättömiä kaasuja ei tule sisään ja poistu elimistöstä, monet elimistön toiminnot, mukaan luettuina aivotoiminnot, häiriintyvät.
Lue lisää vauvan uniapneasta ja sen mahdollisista hoidoista alta.
Obstruktiivisen uniapnean syyt vauvoilla
Ongelman alkuperä pienillä lapsilla piilee heidän ylempien hengitysteidensä anatomiassa. Lasten hengitystiet on pienempiä kuin aikuisten, ja niiden rajallinen halkaisija voi romahtaa hetkittäin johtuen henkitorven joustavuudesta.
Joillakin vauvoilla ylemmät hengitystiet ovat vielä ahtaammat kuin toisilla, mikä johtuu heidän poikkeuksellisesta anatomiastaan tai toistuvista infektioista.
Yksi yleisimmistä syistä tähän vaivaan lapsilla on nielu- ja kitarisojen liikakasvu. Ne voivat kasvaa kokoa ja estää ilman kunnollisen kulkeutumisen elimistöön, erityisesti makuulla ollessa.
Myös alaleuan muoto on riskitekijä. Pienileukaisilla lapsilla ilman sisäänpääsyaukko on muodoltaan erilainen ja vaikeuttaa ilman kulkeutumista sisään.
Ylipainoisilla vauvoilla on kaksinkertainen riski. Yhtäältä kaulalle kertyvä rasva painaa hengitysteitä, ja toisaalta heidän kielensä kasvaa kokoa ja vetäytyy taaksepäin nukkuessa.
CP-vammasta kärsivät lapset ovat erityistapaus, koska yksi tämän sairauden piirteistä on heikompi lihastonus, mikä edesauttaa hengitysteiden tukkeutumista.
Kannattaa lukea myös: Mielenkiintoista tietoa kuorsaamisesta
Vauvan uniapnea: huomattavat oireet
Obstruktiivisen uniapnean merkit ja oireet vauvoilla liittyvät hengityselimiin. Yksi niistä on kuorsaus. Uniapneasta kärsivät vauvat kuorsaavat äärimmäisen paljon ja usein yhtä kovaäänisesti kuin aikuiset.
Kuorsaukseen liittyy tavallisesti hengityskatkoksia. Apneasta on kyse silloin, kun sisään- ja uloshengitystä ei tapahdu ja keuhkomekaniikka keskeytyy tilapäisesti.
Usein vanhemmat tai huoltajat havaitsevat tämän ilmiön, mutta toisinaan se voi jäädä huomaamattakin. Tämä ei tarkoita sitä, että vauvan hengitystä tulisi jatkuvasti tarkkailla tämän nukkuessa, mutta siihen (erityisesti nukkumisen ääniin) tulisi kyllä kiinnittää huomiota aika ajoin.
Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivä vauva hengittää pikemminkin suun kuin nenän kautta, koska tämän mekanismin avulla ilmaa pääsee enemmän sisään. Tämä kuivattaa suun ja nenän limakalvoja lisäten janontunnetta ja yöllisiä heräämisiä.
Obstruktiivisen uniapnean pitkäaikaiset vaikutukset vauvoilla
Mitä seurauksia on heikosta unenlaadusta ja kehnosta hapensaannista unen aikana? No, tästä häiriöstä kärsivät vauvat ovat yleensä ylivilkkaita päiväsaikaan, mikä lisää kalorinkulutusta. Tämä voi puolestaan hidastaa painon lisääntymistä, jos energiavajetta ei korvata asianmukaisesti.
Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivällä vauvalla on myös riski varhaisiin muutoksiin orastavissa hampaissaan. Revista de la Asociación Mexicana -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan bruksismi eli hampaiden narskuttelu on yleisempää uniongelmista kärsivillä lapsilla.
Vauvojen uniapneaan liittyy myös pidempiaikaisia seurauksia, jotka vaikuttavat aina nuoruus- ja aikuisikään asti. Tällaisille henkilöille kehittyy muita todennäköisemmin korkea verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Tämä on kuitenkin yleisintä ylipainoisilla lapsilla.
Lue lisää: Miten helpottaa vauvan hikkaa?
Mahdollisia hoitoja
Obstruktiivisen uniapnean hoitovaihtoehdot ovat lukuisat, eikä niiden käytöstä olla aina yksimielisiä. Mahdollisia hoitoja ovat:
- Nenän kortikosteroidit eli täsmälääkkeet nenän limakalvojen tukkoisuuteen. Ne toimivat nuhaan ja edellyttävät aina lääkärin määräämää reseptiä.
- Kitarisaleikkaus eli adenoidektomia on vaihtoehtoinen hoitomuoto lapsille, joilla havaitaan kitarisan liikakasvua.
- Lieviin tapauksiin toimivat hygieniaan ja ruokavalioon liittyvät toimenpiteet, eli muutosten tekeminen lapsen tottumuksiin. Muuta esimerkiksi lapsen makuuasentoa, nukkumisaikoja ja ruoka-aikoja, ja vältä ruoan antamista erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa.
- CPAP-laitteet on tarkoitettu vakaviin tapauksiin, joihin eivät tehoa aiemmin mainitut vaihtoehdot. Siinä hengitysteihin johdetaan positiivinen ilmanpaine hapen riittävän määrän pakottamiseksi keuhkoihin. Tämä on yleensä viimeinen oljenkorsi.
Onko vauvan obstruktiivinen uniapnea syy huoleen?
Älä hätäänny, jos vauvallasi todetaan uniapnea, mutta aloita hoito pikimmiten. Vauvan kasvuvaihe on tärkeä, sillä se on koko loppuelämän perusta.
Korjaa mitkä tahansa häiriöt nopeasti, niin vältät vakavat ongelmat myöhemmin. Lastenlääkäri osaa antaa neuvoa parhaista hoitovaihtoehdoista sekä siitä, mitä voit tehdä päivittäin tilanteen kohentamiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Katz ES, Mitchell RB, D’Ambrosio CM. Obstructive sleep apnea in infants. Am J Respir Crit Care Med. 2012;185(8):805-816. doi:10.1164/rccm.201108-1455CI
- Jofré, David, and Karen García. “Hipertrofia de amígdala lingual y apnea obstructiva del sueño en población pediátrica: Una asociación a considerar.” Revista de otorrinolaringología y cirugía de cabeza y cuello 77.3 (2017): 326-334.
- Pérez, César Enrique Arreaga, et al. “Síndrome de apnea del sueño en pediatría.” RECIMUNDO 3.3 (2019): 201-223.
- Carrillo-Alduenda, José Luis, et al. “Diferencias clínicas entre preescolares y escolares con apnea obstructiva del sueño.” Acta Pediátrica de México 40.6 (2020): 318-327.
- Álvarez, ML Alonso, and R. Mínguez Verdejo. “Trastornos respiratorios del sueño. Síndrome de apnea-hipoapnea del sueño en la infancia.” PediatríaIntegral (2018): 422.
- Dios Teigell, Sara de. Relación entre la obstrucción de la vía aérea, apnea del sueño, déficit de atención e hiperactividad y la oclusión dentaria en la población escolar. Diss. Universidad Complutense de Madrid, 2020.
- Kondamudi NP, Khetarpal S. Apnea In Children. [Updated 2020 Apr 23]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK441894/
- Gutiérrez Del Río, Santiago, Víctor Antonio García García, and José L. Castellanos. “Sleep apnea/hypopnea and night bruxism.” Revista de la Asociación Dental Mexicana 75.4 (2018): 196-201.
- Urquhart D. Investigation and management of childhood sleep apnoea. Hippokratia. 2013;17(3):196-202.
- Ahn YM. Treatment of obstructive sleep apnea in children. Korean J Pediatr. 2010;53(10):872-879. doi:10.3345/kjp.2010.53.10.872
- Pinto VL, Sharma S. Continuous Positive Airway Pressure (CPAP) [Updated 2020 Jun 1]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK482178/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.