Vastasyntyneen keltatauti: oireet ja hoito
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli
Vastasyntyneen keltatauti on terveydentila, jossa nimensä mukaisesti vauvan iho ja silmän valkuaiset alkavat kellertää. Värinmuutos johtuu bilirubiinin liiallisesta pakkautumisesta vereen. Bilirubiini on keltaisuutta aiheuttava pigmentti, jota syntyy punasolujen normaalista hajoamisesta. Normaalissa punasolujen hajoamisessa bilirubiini kulkeutuu maksan läpi ja vapautuu sitten suolessa sappinesteen muodossa.
Vaikka keltatauti ei itsessään ole sairaus, on sen ilmaantumista pidettävä varoitusmerkkinä, sillä ihon ja/tai silmän valkuaisten keltaisuus voi olla oire diagnoosia ja hoitoa vaativasta vaivasta tai sairaudesta. Suurimmaksi osaksi vauvan keltaisuus on väliaikainen tila ja kaiken lisäksi vaaraton oire, jota on varsin helppo hoitaa. Ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus on kuitenkin terveydentila, joka vaatii aina lisätutkimuksia; näin keltaisuuden taustalla piilevän sairauden mahdollisuus saadaan suljettua pois.
Miksi vauvoilla sitten esiintyy ihon keltaisuutta ja miten sen voi tunnistaa? On tärkeää, että erityisesti vastasyntyneen vauvan vanhemmat pystyvät tunnistamaan keltataudin merkit ajoissa, jotta sen oireet saadaan hallintaan mahdollisimman tehokkaasti.
Vastasyntyneen vauvan keltataudin syyt
Vastasyntyneiden vauvojen verestä löytyy bilirubiinia normaalia hieman korkeampi määrä lapsiin ja aikuisiin verrattuna. Itse asiassa useilla vastasyntyneillä ihon keltaisuutta on havaittavissa heti syntymän jälkeen. Keltatautia kehittyy eniten ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla; noin 80 % heistä kärsii keltataudista, kun taas laskettuun aikaan syntyneillä vauvoilla sitä tavataan noin 60 %:lla.
Vastasyntyneen keltatautia voi olla joskus vaikea havaita, ja toisinaan se voi hävitä itsestään muutaman viikon sisällä. Keltataudin pääasiallinen syy on vauvan maksan kehittymättömyys, sillä vauvan maksa ei vielä pysty pilkkomaan bilirubiinia parhaalla mahdollisella tavalla. On myös tutkittu, että vastasyntyneillä bilirubiinin tuotanto on normaalia tehokkaampaa, sillä vauvan elimistössä punasolujen uudistuminen on lapsiin ja aikuisiin verrattuna paljon nopeampaa.
Muita keltatautia aiheuttavia syitä voivat olla:
- Suvussa on aikaisemmin esiintynyt keltatautia
- Vauvaa ei ruokita äidinmaidolla
- Sisäinen verenvuoto
- Vauvan yleisinfektio eli sepsis
- Viruksen tai bakteerin aiheuttamat tulehdukset
- Vauvan ja äidin veren yhteensopimattomuus
- Maksan vajaatoiminta
- Vauvan punasoluissa syntynyt poikkeama
- Biliaarinen atresia eli maksan ulkoisten sappiteiden kehityshäiriö
Vastasyntyneen vauvan keltataudin oireet
Vauvojen keltataudin tärkein merkki on ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus. Ihon ja silmän valkuaisten kellertävyyttä voidaan eniten havaita syntymän jälkeisinä päivänä, yleensä toisen ja neljännen päivän välillä. Iho alkaa yleensä kellertää ensin kasvoista ja leviää sitten vatsan, jalkojen ja jalkapohjien alueelle.
Keltataudin tilan pahentuessa vastasyntyneelle voi syntyä myös seuraavia oireita:
- Heikentynyt ruokahalu
- Normaalia alhaisempi paino
- Kova itku
- Väsynyt ja veltto olo
Lue myös: 4 hoitoa vauvan koliikkiin
Diagnoosi
Lääkäri voi diagnosoida keltataudin vastasyntyneen ulkoisten oireiden mukaan. Keltataudin diagnoosiin voidaan tarvita myös muita täydentäviä kokeita, kuten veren bilirubiinitason mittaamista. Ulkoisten oireiden diagnosoinnin lisäksi lääkäri voi suorittaa seuraavia kokeita:
- Laboratoriokokeet vauvan verinäytteestä (joko normaali verenkuva tai täydellinen verenkuva).
- Vauvan ihon keltaisuutta testaava ihomittari.
- Luovuttajan punasoluja tuhoavia vasta-aineita tutkiva ristikoe eli Coombsin koe.
- Vauvan retikulosyyttien eli epäkypsien punasolujen määrän mittaaminen.
Vastasyntyneen vauvan keltataudin hoito
Vastasyntyneen keltatauti menee yleensä itsestään ohi kahden tai kolmen viikon kuluessa ilman hoitoa. Jos keltataudin oireet kuitenkin ilmenevät kohtalaisena tai vaikeana, vastasyntynyt tulisi pitää sairaalahoidossa vähintään muutaman päivän ajan.
Keltataudin oireiden hoitomenetelmät riippuvat paljolti vauvan iästä, bilirubiinin määrästä veressä sekä siitä, onko vauva syntynyt ennenaikaisesti vai laskettuun aikaan. Vastasyntyneen tulisi saada heti hoitoa, jos bilirubiinin määrä veressä on hyvin korkea tai se alkaa nousta nopeasti. Keltataudin hoitomenetelmiin voi kuulua muun muassa:
Sinivalohoito
Vastasyntyneen keltatautia voidaan hoitaa sinertävällä spektrillä varustetulla erikoislampulla. Tätä hoitomenetelmää kutsutaan sinivalohoidoksi. Tämän sinertävän valon tehtävänä on stimuloida bilirubiinimolekyylejä hajoamaan siten, että elimistö voi eliminoida ne normaalisti virtsan tai ulosteen kautta. Kyseessä ei kuitenkaan ole ultraviolettivalo, eikä se vaaranna vauvan terveyttä, sillä lamppu on suojattu muovisella suojalla, joka toimii valon suodattajana.
Valohoidon aikana vauva käyttää vain vaippaa ja silmiä suojaavia silmälappuja. Joissakin tapauksissa valohoitoa voidaan myös täydentää lampun valoa säteilevällä tyynyllä tai patjalla.
Sinua voi myös kiinnostaa: Pitäisikö vauvan lämpöihottumasta huolestua?
Vasta-aineiden suonensisäinen nestehoito
Jos keltataudin syyksi liitetään äidin ja vauvan veriryhmän yhteensopimattomuus, voidaan keltataudin hoitoon käyttää vasta-aineiden siirtoa laskimonsisäisesti infuusion eli tiputuksen avulla. Tämä toimenpide voi auttaa sekä pienentämään ihon keltaisuutta että vähentää verenvaihdon tarvetta.
Verenvaihto
Hyvin harvoissa tapauksissa vauva ei vastaa positiivisesti muihin keltataudin hoitomenetelmiin, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä verenvaihto. Kyseisessä toimenpiteessä vauvan elimistöstä poistetaan toistuvasti pieniä määriä verta, joilla korkeat bilirubiinitasot liuotetaan äidin veren vasta-aineisiin. Lopuksi veri siirretään takaisin vauvalle.
Ruokailutottumusten muuttaminen
Jos vastasyntyneen keltatauti ei ole vakava, lääkäri voi suositella yksinkertaisia muutoksia ruokailutottumuksiin. Joissakin tapauksissa vauvan ruokailutottumukset tarvitsevat tukea erityisesti, jos äidillä on ongelmia imetyksen kanssa. Esimerkiksi seuraavat vinkit voivat auttaa vähentämään vauvan ihon keltaisuutta:
- Vauvan tiheämpi imettäminen suoliston toiminnan tehostamiseksi.
- Imetystä täydentävien apukeinojen, kuten äidinmaidonkorvikkeen käyttäminen silloin, kun normaali imetys ei onnistu luonnollisella tavalla. Tämä toimenpide on tarpeen varsinkin silloin, kun vastasyntynyt alkaa menettää painoaan tai kärsii nestehukasta.
- Imettämisen korvaaminen äidinmaidonkorvikkeella muutaman päivän ajaksi, jonka jälkeen palataan taas normaaliin imettämiseen. Tätä hoitokeinoa tulisi käyttää vain lääkärin suosituksesta.
Milloin lääkäriin?
Kaikki vastasyntyneet vauvat tulisi aina arvioida asiantuntijan toimesta ensimmäisten viiden päivän aikana synnytyksestä mahdollisen keltataudin diagnosoimiseksi. Jos ihon tai silmänvalkuaisten kellastumisesta kuitenkin seuraa kuumetta, vähentynyttä ruokahalua tai väsyneisyyttä, vastasyntynyt tulisi heti viedä ensihoitoon.
Vastasyntyneen keltatauti ei ole vaarallinen silloin, kun lapsi on syntynyt normaalisti lasketulla ajalla tai taustalla ei ole muita sairauksia. Keltatauti vaatii erityishuomiota silloin, kun kyseessä on ennenaikaisesti syntynyt vauva, sillä vakavan keltataudin komplikaatioihin kuuluvat aivohalvaus, kuurous ja akuutti kernikterus eli bilirubiinin kertyminen aivotumakkeisiin.
Vastasyntyneen keltatauti on terveydentila, jossa nimensä mukaisesti vauvan iho ja silmän valkuaiset alkavat kellertää. Värinmuutos johtuu bilirubiinin liiallisesta pakkautumisesta vereen. Bilirubiini on keltaisuutta aiheuttava pigmentti, jota syntyy punasolujen normaalista hajoamisesta. Normaalissa punasolujen hajoamisessa bilirubiini kulkeutuu maksan läpi ja vapautuu sitten suolessa sappinesteen muodossa.
Vaikka keltatauti ei itsessään ole sairaus, on sen ilmaantumista pidettävä varoitusmerkkinä, sillä ihon ja/tai silmän valkuaisten keltaisuus voi olla oire diagnoosia ja hoitoa vaativasta vaivasta tai sairaudesta. Suurimmaksi osaksi vauvan keltaisuus on väliaikainen tila ja kaiken lisäksi vaaraton oire, jota on varsin helppo hoitaa. Ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus on kuitenkin terveydentila, joka vaatii aina lisätutkimuksia; näin keltaisuuden taustalla piilevän sairauden mahdollisuus saadaan suljettua pois.
Miksi vauvoilla sitten esiintyy ihon keltaisuutta ja miten sen voi tunnistaa? On tärkeää, että erityisesti vastasyntyneen vauvan vanhemmat pystyvät tunnistamaan keltataudin merkit ajoissa, jotta sen oireet saadaan hallintaan mahdollisimman tehokkaasti.
Vastasyntyneen vauvan keltataudin syyt
Vastasyntyneiden vauvojen verestä löytyy bilirubiinia normaalia hieman korkeampi määrä lapsiin ja aikuisiin verrattuna. Itse asiassa useilla vastasyntyneillä ihon keltaisuutta on havaittavissa heti syntymän jälkeen. Keltatautia kehittyy eniten ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla; noin 80 % heistä kärsii keltataudista, kun taas laskettuun aikaan syntyneillä vauvoilla sitä tavataan noin 60 %:lla.
Vastasyntyneen keltatautia voi olla joskus vaikea havaita, ja toisinaan se voi hävitä itsestään muutaman viikon sisällä. Keltataudin pääasiallinen syy on vauvan maksan kehittymättömyys, sillä vauvan maksa ei vielä pysty pilkkomaan bilirubiinia parhaalla mahdollisella tavalla. On myös tutkittu, että vastasyntyneillä bilirubiinin tuotanto on normaalia tehokkaampaa, sillä vauvan elimistössä punasolujen uudistuminen on lapsiin ja aikuisiin verrattuna paljon nopeampaa.
Muita keltatautia aiheuttavia syitä voivat olla:
- Suvussa on aikaisemmin esiintynyt keltatautia
- Vauvaa ei ruokita äidinmaidolla
- Sisäinen verenvuoto
- Vauvan yleisinfektio eli sepsis
- Viruksen tai bakteerin aiheuttamat tulehdukset
- Vauvan ja äidin veren yhteensopimattomuus
- Maksan vajaatoiminta
- Vauvan punasoluissa syntynyt poikkeama
- Biliaarinen atresia eli maksan ulkoisten sappiteiden kehityshäiriö
Vastasyntyneen vauvan keltataudin oireet
Vauvojen keltataudin tärkein merkki on ihon ja silmän valkuaisten keltaisuus. Ihon ja silmän valkuaisten kellertävyyttä voidaan eniten havaita syntymän jälkeisinä päivänä, yleensä toisen ja neljännen päivän välillä. Iho alkaa yleensä kellertää ensin kasvoista ja leviää sitten vatsan, jalkojen ja jalkapohjien alueelle.
Keltataudin tilan pahentuessa vastasyntyneelle voi syntyä myös seuraavia oireita:
- Heikentynyt ruokahalu
- Normaalia alhaisempi paino
- Kova itku
- Väsynyt ja veltto olo
Lue myös: 4 hoitoa vauvan koliikkiin
Diagnoosi
Lääkäri voi diagnosoida keltataudin vastasyntyneen ulkoisten oireiden mukaan. Keltataudin diagnoosiin voidaan tarvita myös muita täydentäviä kokeita, kuten veren bilirubiinitason mittaamista. Ulkoisten oireiden diagnosoinnin lisäksi lääkäri voi suorittaa seuraavia kokeita:
- Laboratoriokokeet vauvan verinäytteestä (joko normaali verenkuva tai täydellinen verenkuva).
- Vauvan ihon keltaisuutta testaava ihomittari.
- Luovuttajan punasoluja tuhoavia vasta-aineita tutkiva ristikoe eli Coombsin koe.
- Vauvan retikulosyyttien eli epäkypsien punasolujen määrän mittaaminen.
Vastasyntyneen vauvan keltataudin hoito
Vastasyntyneen keltatauti menee yleensä itsestään ohi kahden tai kolmen viikon kuluessa ilman hoitoa. Jos keltataudin oireet kuitenkin ilmenevät kohtalaisena tai vaikeana, vastasyntynyt tulisi pitää sairaalahoidossa vähintään muutaman päivän ajan.
Keltataudin oireiden hoitomenetelmät riippuvat paljolti vauvan iästä, bilirubiinin määrästä veressä sekä siitä, onko vauva syntynyt ennenaikaisesti vai laskettuun aikaan. Vastasyntyneen tulisi saada heti hoitoa, jos bilirubiinin määrä veressä on hyvin korkea tai se alkaa nousta nopeasti. Keltataudin hoitomenetelmiin voi kuulua muun muassa:
Sinivalohoito
Vastasyntyneen keltatautia voidaan hoitaa sinertävällä spektrillä varustetulla erikoislampulla. Tätä hoitomenetelmää kutsutaan sinivalohoidoksi. Tämän sinertävän valon tehtävänä on stimuloida bilirubiinimolekyylejä hajoamaan siten, että elimistö voi eliminoida ne normaalisti virtsan tai ulosteen kautta. Kyseessä ei kuitenkaan ole ultraviolettivalo, eikä se vaaranna vauvan terveyttä, sillä lamppu on suojattu muovisella suojalla, joka toimii valon suodattajana.
Valohoidon aikana vauva käyttää vain vaippaa ja silmiä suojaavia silmälappuja. Joissakin tapauksissa valohoitoa voidaan myös täydentää lampun valoa säteilevällä tyynyllä tai patjalla.
Sinua voi myös kiinnostaa: Pitäisikö vauvan lämpöihottumasta huolestua?
Vasta-aineiden suonensisäinen nestehoito
Jos keltataudin syyksi liitetään äidin ja vauvan veriryhmän yhteensopimattomuus, voidaan keltataudin hoitoon käyttää vasta-aineiden siirtoa laskimonsisäisesti infuusion eli tiputuksen avulla. Tämä toimenpide voi auttaa sekä pienentämään ihon keltaisuutta että vähentää verenvaihdon tarvetta.
Verenvaihto
Hyvin harvoissa tapauksissa vauva ei vastaa positiivisesti muihin keltataudin hoitomenetelmiin, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä verenvaihto. Kyseisessä toimenpiteessä vauvan elimistöstä poistetaan toistuvasti pieniä määriä verta, joilla korkeat bilirubiinitasot liuotetaan äidin veren vasta-aineisiin. Lopuksi veri siirretään takaisin vauvalle.
Ruokailutottumusten muuttaminen
Jos vastasyntyneen keltatauti ei ole vakava, lääkäri voi suositella yksinkertaisia muutoksia ruokailutottumuksiin. Joissakin tapauksissa vauvan ruokailutottumukset tarvitsevat tukea erityisesti, jos äidillä on ongelmia imetyksen kanssa. Esimerkiksi seuraavat vinkit voivat auttaa vähentämään vauvan ihon keltaisuutta:
- Vauvan tiheämpi imettäminen suoliston toiminnan tehostamiseksi.
- Imetystä täydentävien apukeinojen, kuten äidinmaidonkorvikkeen käyttäminen silloin, kun normaali imetys ei onnistu luonnollisella tavalla. Tämä toimenpide on tarpeen varsinkin silloin, kun vastasyntynyt alkaa menettää painoaan tai kärsii nestehukasta.
- Imettämisen korvaaminen äidinmaidonkorvikkeella muutaman päivän ajaksi, jonka jälkeen palataan taas normaaliin imettämiseen. Tätä hoitokeinoa tulisi käyttää vain lääkärin suosituksesta.
Milloin lääkäriin?
Kaikki vastasyntyneet vauvat tulisi aina arvioida asiantuntijan toimesta ensimmäisten viiden päivän aikana synnytyksestä mahdollisen keltataudin diagnosoimiseksi. Jos ihon tai silmänvalkuaisten kellastumisesta kuitenkin seuraa kuumetta, vähentynyttä ruokahalua tai väsyneisyyttä, vastasyntynyt tulisi heti viedä ensihoitoon.
Vastasyntyneen keltatauti ei ole vaarallinen silloin, kun lapsi on syntynyt normaalisti lasketulla ajalla tai taustalla ei ole muita sairauksia. Keltatauti vaatii erityishuomiota silloin, kun kyseessä on ennenaikaisesti syntynyt vauva, sillä vakavan keltataudin komplikaatioihin kuuluvat aivohalvaus, kuurous ja akuutti kernikterus eli bilirubiinin kertyminen aivotumakkeisiin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Durán, M., García, J. L., & Sánchez, A. (2014). Efectividad de la fototerapia en la hiperbilirrubinemia neonatal. Enfermería Universitaria. https://doi.org/10.1016/j.reu.2015.05.006
- Galíndez-González, A. L., Carrera-Benavides, S. R., Díaz-Jiménez, A., & Martínez-Burbano, M. B. (2017). Factores predisponentes para ictericia neonatal en los pacientes egresados de la UCI neonatal, Hospital Infantil los Ángeles de Pasto. Universidad y Salud. https://doi.org/10.22267/rus.171903.97
- Ictericia infantil – Síntomas y causas – Mayo Clinic. (2022, 6 enero). https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/infant-jaundice/symptoms-causes/syc-20373865
- Lozano, N. M., Díaz, C. V., Durá, J. L. Q., Muñoz, A. A., & Torcal, F. V. (2009). Ictericia neonatal: evaluación clínica de un bilirrubinómetro transcutáneo. Anales De Pediatria. https://doi.org/10.1016/j.anpedi.2009.02.006
- Mitra, S., & Rennie, J. (2017). Neonatal jaundice: aetiology, diagnosis and treatment. British Journal of Hospital Medicine, 78(12), 699-704. https://doi.org/10.12968/hmed.2017.78.12.699
- Murki, S., & Kumar, P. (2011). Blood Exchange Transfusion for Infants with Severe Neonatal Hyperbilirubinemia. Seminars in Perinatology, 35(3), 175-184. https://doi.org/10.1053/j.semperi.2011.02.013
- Omeñaca, F., & González, M. (2014). Ictericia neonatal. Pediatría Integral, XVIII(6), 367-374. https://www.pediatriaintegral.es/publicacion-2014-07/ictericia-neonatal
- Thomas, M., Greaves, R. F., Tingay, D. G., Loh, T. P., Ignjatovic, V., Newall, F., Oeum, M., Tran, M. T. C., & Rajapaksa, A. E. (2022). Current and emerging technologies for the timely screening and diagnosis of neonatal jaundice. Critical Reviews in Clinical Laboratory Sciences, 59(5), 332-352. https://doi.org/10.1080/10408363.2022.2038074
- Zwiers, C., Scheffer-Rath, M. E., Lopriore, E., De Haas, M., & Liley, H. G. (2018). Immunoglobulin for alloimmune hemolytic disease in neonates. The Cochrane library, 2018(3). https://doi.org/10.1002/14651858.cd003313.pub2
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.