Tutkimusten mukaan masennus liittyy syöpään
Masennus syntyy monimutkaisista ja moniulotteisista tekijöistä, joihin kuuluvat sosiaaliset, psyykkiset ja biologiset tekijät. Hiljattaisten tutkimusten mukaan depressiivisistä oireista pitkään kärsivät ihmiset ovat herkempiä syöpäkuolemille. Mistä johtuu, että masennus liittyy syöpään?
Kuinka masennus liittyy syöpään?
Masennus voi aiheuttaa erilaisia muutoksia eri vaiheissa elämää. Kun kärsit masennuksesta pitkään tai toistuvasti, voi se johtaa muihin terveysvaivoihin, joista yksi on syöpä.
Näyttöä masennuksen ja syövän yhteydestä
Monet tutkimukset ovat yhdistäneet masennuksen suurempaan riskiin kasvainten kehittymiselle. Iso-Britanniassa suoritetussa kliinisessä analyysissä, jossa tarkasteltiin yli 160 000 aikuista tultiin seuraaviin johtopäätöksiin:
- Monilla syöpäsairauksista kärsivillä oli toistuvia psykologisia ongelmia.
- Psykologisista vaivoista kärsivät olivat suuremmassa riskissä kuolla haiman, eturauhasen tai paksusuolen syöpään.
Se kuinka masennus liittyy syöpään ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tai suora, sillä monet elämäntapatekijät sekä perimä voivat myös vaikuttaa syövän kehittymiseen.
Muuta tutkimustietoa masennuksesta
Fyysisen ja psyykkisen terveyden yhteys on todettu monissa eri kokeissa: esimerkiksi yksinäisyys ja sen aiheuttamat psyykkiset oireet voivat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tieteelliset tutkimukset ovat myös osoittaneet masennuksen oireiden ja ahdistushäiriöiden yhteyden verenkiertoelimistön sairauksiin.
Hormonaalinen epätasapaino
Masennuksen ja syövän yhteys voi johtua hormonien epätasapainosta elimistössä, sillä masennus johtaa stressiohormoni kortisolin kiihtyneeseen erittymiseen. Liiallinen määrä kortisolia elimistössä voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin.
Myös kehon luontainen kyky korjata vaurioitunutta DNA:ta kärsii, jolloin keho on herkempi syövän kehittymiselle.
Merkittävä tekijä syövän muodostumisessa on myös se, että masennukseen taipuvaiset ihmiset kuluttavat terveitä ihmisiä enemmän alkoholia ja tupakkaa, ja heille kertyy helpommin ylipainoa. Nämä kolme tekijää altistavat tunnetusti syövälle.
Psyykkinen stressi ja masennus
Ihmiset kärsivät psyykkisestä stressistä, kun he kokevat henkistä tai fyysistä painetta. Usein stressi on tarpeellinen reaktio, joka parantaa suorituskykyä ja keskittymistä hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä stressi muuttuu haitalliseksi.
Jos kärsit vakavasta stressistä pitkien aikajaksojen ajan, voi se vaurioittaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttäsi.
Kun ihminen kohtaa stressaavan tilanteen, reagoi elimistö stressiin vapauttamalla kortisolia. Kortisoli kohottaa verenpainetta, nostattaa sykettä ja lisää sokerin määrää verenkierrossa lisäenergiaa antaakseen.
Nämä muutokset voivat helpottaa stressaavasta tilanteesta selviytymistä, mutta ne tuovat mukanaan myös mahdollisia haittoja terveydelle.
Liiallinen stressi voi johtaa sairauksien kehittymiseen
Krooninen stressi, joka on vakavaa ja kestää pitkään voi johtaa mm. virtsan erittymisen ongelmiin, ruuansulatusvaivoihin sekä muutoksiin hedelmällisyydessä ja puolustusjärjestelmän toiminnassa.
Kroonisesta stressistä kärsivät ovat myös terveitä ihmisiä alttiimpia yleisille sairauksille, kuten flunssalle, päänsärylle sekä nukkumisvaikeuksille. Sama pitää paikkansa ahdistuksen ja masennuksen kohdalla: nämä voivat johtaa erilaisiin fyysisiin vaivoihin, kuten unettomuuteen sekä jatkuvaan sairasteluun.
Stressin hallinta ja todettu syöpä
Potilaat, joilla syöpä on jo todettu, joutuvat tarkastelemaan kokemansa stressin määrää sekä mahdollista masennusta. Syövän hoidon yhteydessä sekä stressi että masennus ovat yleisiä psyykkisiä oireita vakavaan ja pelottavaan tilanteeseen, ja stressinhallinta on tärkeää syöpähoitojen yhteydessä.
Aivan aluksi on tärkeää löytää henkistä ja sosiaalista tukea läheisiltä ja ammattiauttajilta, sillä tämä auttaa laskemaan stressitasoa ja helpottaa masennuksen ja ahdistuksen tunteita.
Kun masennusta ja stressiä kontrolloidaan syövän hoidon aikana, voidaan varmistua siitä, että keholla on riittävästi energiaa syövän vastustamiseen ja että puolustusjärjestelmä toimii täydellä teholla.
Keinoja stressin ja masennuksen hallintaan
Tietyt psyykkiset harjoitukset ja tekniikat voivat auttaa taistelussa masennusta ja stressiä vastaan.
- Etenkin jooga, meditointi, rentoutusharjoitukset ja muut mieltä ja kehoa rauhoittavat harjoitukset soveltuvat stressitason ja masennuksen lievitykseen.
- Muut terapiamuodot voivat sopia hyvin psykologisen stressin helpottamiseen. Varaa riittävästi aikaa harrastuksille, perheelle ja pelkälle olemiselle ilman mitään velvoitteita – vapaa-aika ja rentoutuminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä.
- Kaiken kaikkiaan terveelliset elämäntavat, kehosta ja mielestä huolehtiminen, terveellisen ravinnon nauttiminen sekä riittävä lepo ja uni soveltuvat ihanteellisesti stressin, masennuksen ja ahdistuksen lievittämiseen joka päivä. Kun pidät huolta mielestäsi, varmistat samalla että elimistösi pysyy terveenä.
Masennus syntyy monimutkaisista ja moniulotteisista tekijöistä, joihin kuuluvat sosiaaliset, psyykkiset ja biologiset tekijät. Hiljattaisten tutkimusten mukaan depressiivisistä oireista pitkään kärsivät ihmiset ovat herkempiä syöpäkuolemille. Mistä johtuu, että masennus liittyy syöpään?
Kuinka masennus liittyy syöpään?
Masennus voi aiheuttaa erilaisia muutoksia eri vaiheissa elämää. Kun kärsit masennuksesta pitkään tai toistuvasti, voi se johtaa muihin terveysvaivoihin, joista yksi on syöpä.
Näyttöä masennuksen ja syövän yhteydestä
Monet tutkimukset ovat yhdistäneet masennuksen suurempaan riskiin kasvainten kehittymiselle. Iso-Britanniassa suoritetussa kliinisessä analyysissä, jossa tarkasteltiin yli 160 000 aikuista tultiin seuraaviin johtopäätöksiin:
- Monilla syöpäsairauksista kärsivillä oli toistuvia psykologisia ongelmia.
- Psykologisista vaivoista kärsivät olivat suuremmassa riskissä kuolla haiman, eturauhasen tai paksusuolen syöpään.
Se kuinka masennus liittyy syöpään ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tai suora, sillä monet elämäntapatekijät sekä perimä voivat myös vaikuttaa syövän kehittymiseen.
Muuta tutkimustietoa masennuksesta
Fyysisen ja psyykkisen terveyden yhteys on todettu monissa eri kokeissa: esimerkiksi yksinäisyys ja sen aiheuttamat psyykkiset oireet voivat johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tieteelliset tutkimukset ovat myös osoittaneet masennuksen oireiden ja ahdistushäiriöiden yhteyden verenkiertoelimistön sairauksiin.
Hormonaalinen epätasapaino
Masennuksen ja syövän yhteys voi johtua hormonien epätasapainosta elimistössä, sillä masennus johtaa stressiohormoni kortisolin kiihtyneeseen erittymiseen. Liiallinen määrä kortisolia elimistössä voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin.
Myös kehon luontainen kyky korjata vaurioitunutta DNA:ta kärsii, jolloin keho on herkempi syövän kehittymiselle.
Merkittävä tekijä syövän muodostumisessa on myös se, että masennukseen taipuvaiset ihmiset kuluttavat terveitä ihmisiä enemmän alkoholia ja tupakkaa, ja heille kertyy helpommin ylipainoa. Nämä kolme tekijää altistavat tunnetusti syövälle.
Psyykkinen stressi ja masennus
Ihmiset kärsivät psyykkisestä stressistä, kun he kokevat henkistä tai fyysistä painetta. Usein stressi on tarpeellinen reaktio, joka parantaa suorituskykyä ja keskittymistä hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä stressi muuttuu haitalliseksi.
Jos kärsit vakavasta stressistä pitkien aikajaksojen ajan, voi se vaurioittaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttäsi.
Kun ihminen kohtaa stressaavan tilanteen, reagoi elimistö stressiin vapauttamalla kortisolia. Kortisoli kohottaa verenpainetta, nostattaa sykettä ja lisää sokerin määrää verenkierrossa lisäenergiaa antaakseen.
Nämä muutokset voivat helpottaa stressaavasta tilanteesta selviytymistä, mutta ne tuovat mukanaan myös mahdollisia haittoja terveydelle.
Liiallinen stressi voi johtaa sairauksien kehittymiseen
Krooninen stressi, joka on vakavaa ja kestää pitkään voi johtaa mm. virtsan erittymisen ongelmiin, ruuansulatusvaivoihin sekä muutoksiin hedelmällisyydessä ja puolustusjärjestelmän toiminnassa.
Kroonisesta stressistä kärsivät ovat myös terveitä ihmisiä alttiimpia yleisille sairauksille, kuten flunssalle, päänsärylle sekä nukkumisvaikeuksille. Sama pitää paikkansa ahdistuksen ja masennuksen kohdalla: nämä voivat johtaa erilaisiin fyysisiin vaivoihin, kuten unettomuuteen sekä jatkuvaan sairasteluun.
Stressin hallinta ja todettu syöpä
Potilaat, joilla syöpä on jo todettu, joutuvat tarkastelemaan kokemansa stressin määrää sekä mahdollista masennusta. Syövän hoidon yhteydessä sekä stressi että masennus ovat yleisiä psyykkisiä oireita vakavaan ja pelottavaan tilanteeseen, ja stressinhallinta on tärkeää syöpähoitojen yhteydessä.
Aivan aluksi on tärkeää löytää henkistä ja sosiaalista tukea läheisiltä ja ammattiauttajilta, sillä tämä auttaa laskemaan stressitasoa ja helpottaa masennuksen ja ahdistuksen tunteita.
Kun masennusta ja stressiä kontrolloidaan syövän hoidon aikana, voidaan varmistua siitä, että keholla on riittävästi energiaa syövän vastustamiseen ja että puolustusjärjestelmä toimii täydellä teholla.
Keinoja stressin ja masennuksen hallintaan
Tietyt psyykkiset harjoitukset ja tekniikat voivat auttaa taistelussa masennusta ja stressiä vastaan.
- Etenkin jooga, meditointi, rentoutusharjoitukset ja muut mieltä ja kehoa rauhoittavat harjoitukset soveltuvat stressitason ja masennuksen lievitykseen.
- Muut terapiamuodot voivat sopia hyvin psykologisen stressin helpottamiseen. Varaa riittävästi aikaa harrastuksille, perheelle ja pelkälle olemiselle ilman mitään velvoitteita – vapaa-aika ja rentoutuminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyttä.
- Kaiken kaikkiaan terveelliset elämäntavat, kehosta ja mielestä huolehtiminen, terveellisen ravinnon nauttiminen sekä riittävä lepo ja uni soveltuvat ihanteellisesti stressin, masennuksen ja ahdistuksen lievittämiseen joka päivä. Kun pidät huolta mielestäsi, varmistat samalla että elimistösi pysyy terveenä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Reiche, E. M. V., Nunes, S. O. V., & Morimoto, H. K. (2004). Stress, depression, the immune system, and cancer. Lancet Oncology. https://doi.org/10.1016/S1470-2045(04)01597-9
- Dwight L. Evans, Edna B. Foa, Raquel E. Gur, Herbert Hendin, Charles P. O’Brien, M. E. P., & Seligman, and B. T. W. (2017). Depression and other common mental disorders: global health estimates. In WHO Library Cataloguing-in-Publication Data. https://doi.org/10.1002/mas
- Vyas, S., Zaganjor, E., & Haigis, M. C. (2016). Mitochondria and Cancer. Cell. https://doi.org/10.1016/j.cell.2016.07.002
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.