Syyllisyydestä yli pääseminen

Monet meistä kantavat arpiaan kuin ne olisivat raskaita taakkoja. Kyseessä on kuitenkin paino, joka tekee menneisyydestä nykyisyyden. Se ylikuormittaa meidät tehden meistä ahdistuneita.

Unohdamme helposti, ettemme ole sama kuin meidän arpemme tai menneisyyden virheemme. Vaikka tunnemmekin joskus syyllisyyttä, emme ole myöskään sama kuin tuo tunne.

Olemme paljon virheitämme suurempia, mutta emme halua tai osaa myöntää sitä. Kun kiellämme sen, kärsimme syyllisyyden painon alla, luovuttaneina.

Mitä virheet ovat?

Sanan “virhe” takana on lukuisia piilotettuja uskomuksia. Ne saavat sinut tuntemaan olosi pahaksi tehdessäsi virheen. Jotkin niistä ovat “epäonnistumisia” tai “et ole sen arvoinen” tai “kukaan ei pidä sinusta”.

Tosiasiassa virheet saavat sinun haavasi ilmestymään, joista tulee sitten sinun arpiasi.

Joitakin arpia ei pitäisi avata, mutta niiden pitäisi olla merkkinä siitä, että olet oppinut tekemistäsi virheistä.

Menemme takaisin menneisyyteen uudestaan ja uudestaan, useammin kuin uskommekaan, avataksemme vanhat haavamme. Ne ovat haavoja, joiden emme ole koskaan antaneet parantua.

Meistä tuntuu pahalta sen takia mitä menneisyydessä tapahtui. Mutta nykyhetki on tärkeämpää, ei se mitä monet ihmiset ovat unohtaneet ja josta meidänkin olisi jo pitänyt päästä yli.

Mutta kuinka pääset yli sellaisista tilanteista, jotka ovat jättäneet sinuun arven? Opi niistä, äläkä kiellä niitä. Älä pidä tuota haavaa avoinna.

Sinun täytyy antaa tämän kokemuksen tulla osaksi arpiasi. Sillä tarkoitamme niitä arpia, joita et enää koskaan avaa, koska olet oppinut läksysi.

Näin ei kuitenkaan aina ole. Pääongelma syntyy siitä tosiasiasta, että tunnemme syyllisyyttä.

Syyllisyyden tunne avaa arvet

Syyllisyyden tunne on suuri haava. Manipuloivat ihmiset käyttävät herkkyyttäsi ohjatakseen sinua kohti heidän päämääräänsä.

Sinun ei kuitenkaan tarvitse tuntea syyllisyyttä mistään. Kaikki mitä teit, teit siinä hetkessä sen takia että tunsit sillä tavoin, halusit tehdä niin tai niin vain tapahtui.

Joten jos jokin sattuikin menemään huonosti, mitä voit tehdä? Kun palaat takaisin siihen, opi siitä. Voit aina oppia jotakin kaikesta siitä, mitä käyt läpi.

Sillä ei ole merkitystä kuinka pahoin siinä kävi tai kuinka iso kompastuskivi oli.

Syyllisyys ei estä sinua kääntämästä sivua ja siirtymästä eteenpäin. Se estää sinua näkemästä kokemuksena sen, mitä menneisyydessä tapahtui.

Tällä tavoin samaistut johonkin, mitä et ole. Samaistut johonkin sellaiseen, joka tapahtui menneisyydessä. Onko tästä mahdollista päästä eroon?

1. Mistä syyllisyys tulee?

Jotta voisit määritellä arpesi, on tärkeää analysoida mistä syyllisyyden tunne tulee.

• Todennäköisintä on, että se tulee useista uskomuksista, jotka ympäröivät läpikäymääsi tilannetta. Ja ne saavat sinut näkemään sen erittäin negatiivisesta näkökulmasta.
• Voit kirjoittaa tästä paperille. Voit luopua ohjaksista, jotta kaikki tämä saa jonkinlaisen muodon, kauniita sanoja ja muuta vastaavaa.

Anna tunteidesi puhua sanojesi kautta.

2. Ymmärrä syyllisyyden ja vastuullisuuden välinen ero

• Syyllisyys tulee jonkin negatiivisen tekemisestä. Esimerkiksi kumppanisi pettämisestä. Tämä syyllisyys kuitenkin aiheuttaa toistuvia ajatuksia, itsesi rankaisemista, itkua ja halua palata takaisin ja muuttaa kaikki mitä tapahtui.

• Vastuullisuus sen sijaan toimii eri tavoin. Se jättää syyllisyyden taakseen ja korostaa sitä, että sinun tulee korjata kaikki se mitä olet tehnyt. Se tarkoittaa esimerkiksi virheen ja siitä mahdollisesti aiheutuvan seurauksen hyväksymistä (esimerkiksi kumppanisi päättää parisuhteenne).

Vastuullisuuden johdosta opit kuitenkin tekemistäsi virheistä. Mutta syyllisyyden takia olemme jumissa, emmekä voi siirtyä eteenpäin. Sen tuloksena tunnet olosi kauheaksi vuosien ajan jostakin sellaisesta mistä sinun olisi pitänyt päästä yli.

Nyt tiedät, että arpesi eivät määrittele sinua. Ne ennemminkin näyttävät sinulle tavan toimia ja käyttäytyä kohdatessasi eri elämäntilanteita.