Siivoja pilasi 20 vuoden tieteellisen tutkimuksen irrottamalla pakastimen pistokkeen

New Yorkissa sijaitsevassa Rensselaer Polytechnic Institutessa sattui erikoinen tapaus. Luullen, että pakastin oli epäkunnossa, siivooja sammutti joitakin kytkimiä siinä toivossa, että se lakkaisi pitämästä ääntä. Se kuitenkin vaikutti tärkeisiin näytteisiin ja pilasi 20 vuotta kestäneen, yli miljoonan dollarin arvoisen tieteellisen tutkimuksen.

Yliopisto haastoi siivousyritys Daigle Cleaning Systemsin oikeuteen syyttäen sitä siitä, ettei se ollut kouluttanut työntekijäänsä asianmukaisesti. Valituksella he hakevat vahingon- ja oikeudenkäyntikulukorvauksia.

Miten siivoustyöntekijä voi pilata 20 vuoden tieteellisen tutkimuksen?

Tapaus sattui vuonna 2020, mutta vasta vuonna 2023 julkistettiin valitus, jossa kerrottiin näistä epätavallisista tapahtumista. Kaikki alkoi syyskuun 14. päivänä 2020, kun biologisia näytteitä säilyttävässä pakastimessa ilmeni toimintahäiriö.

Toimintahäiriön seurauksena laite laukaisi hälytyksen ja lämpötila nousi yli 3 celsiusastetta. Näytteiden oli tarkoitus pysyä jäädytettyinä -80 celsiusasteessa, joten noin -77 celsiusasteen lämpötila aiheutti suuren riskin.

Tutkinnasta vastanneet tutkijat totesivat kuitenkin, että muutos ei ollut vahingoittanut biologista materiaalia. Kantelun mukaan vastaava professori, tohtori KV Lakshmi, sanoi, että“soluviljelmille, näytteille ja tutkimukselle ei aiheutunut vahinkoa“.

Lue tämäkin: Epistemologia: tiedon synnyn tutkimus

Siivooja pilasi kahden vuosikymmenen tieteellisen tutkimuksen

Asiat mutkistuivat, kun laitteen korjaamisesta vastaava yritys ilmoitti, että he voivat tulla paikalle vasta 21. syyskuuta alkaen, eli viikko toimintahäiriön alkamisen jälkeen. Vaihtoehtoa ei ollut, koska pandemian vuoksi oli edelleen rajoituksia. Tutkijat päättivät jättää joitakin varoituksia sille aikaa, kun häiriö jatkui.

He laittoivat kyltin, jossa luki: “tämä pakastin on korjauksessa, älkää siirtäkö sitä tai irrottako sitä pistorasiasta”. Kantelun mukaan varoituksissa todettiin myös, että aluetta ei tarvitse puhdistaa ja että hälytyksen voi hiljentää painamalla mykistyspainiketta 5-10 sekunnin ajan.

He asensivat myös lukon pistorasiaan sekä laitteen pistokkeeseen. Ajatuksena oli, että ne pysyisivät paikallaan koko viikon ajan, kunnes pakastin saataisiin korjattua. Sitten syyskuun 17. päivänä paikalle ilmestyi Daigle Cleaning Systemsin työntekijä.

Varoituksista piittaamatta ja hälytyksestä huolestuneena mies irrotti kytkimen, joka antoi virran pakastimelle. Se oli vahinko, sillä hän luuli välttävänsä toimintahäiriön, mutta virhe johtikin 2 vuosikymmenen ajan tehdyn tutkimuksen menetykseen.

Mikä tutkimus oli kyseessä?

Kanteen mukaan työntekijä kurotti sähkölaatikkoon ja sammutti vahingossa “tärkeitä kytkimiä”. Tämän seurauksena pakastimen lämpötila nousi -32 asteeseen, mikä vahingoitti näytteitä peruuttamattomasti. Kun tutkijat huomasivat virheen, oli jo liian myöhäistä.

Laitteen sisälämpötilan lähes 50 asteen muutos aiheutti sen, että näytteet “vaarantuivat, tuhoutuivat ja muuttuivat kelvottomiksi”. 20 sekunnin inhimillinen virhe pilasi 20 vuoden tutkimustyön.

Tohtori KV Lakshmin johtamassa tutkimuksessa tutkittiin fotosynteesireaktioita soluviljelmissä hyvin alhaisissa lämpötiloissa. Sen oli tarkoitus olla edelläkävijä aurinkopaneelien kehittämisessä, sillä sen tehtävänä oli parantaa aurinkoenergian muuntamista käytettäväksi energiaksi.

Tapauksen oikeudelliset seuraukset

Troyssa New Yorkissa sijaitseva Rensselaer Polytechnic Institute on yksityinen yliopisto, joka tekee monenlaista tutkimusta. Laboratoriolla, jossa välikohtaus tapahtui, oli 1,4 miljoonan dollarin arvoinen sopimus siivousyrityksen kanssa.

Yliopiston asianajaja Michael Ginsberg kommentoi julkisesti, että välikohtauksen aiheuttamat aineelliset vahingot ovat arviolta miljoona dollaria. Vaikka kyseessä oli tahaton virhe, Ginsberg väitti, että yritys ei ollut kouluttanut työntekijää asianmukaisesti työskentelemään arkaluontoisessa kohteessa.

Näillä perusteilla he nostivat kanteen siivousfirmaa vastaan syyttäen sitä huolimattomuudesta ja kehottaen sitä maksamaan korvauksia. Vaikka tutkimuksen uudelleen tekeminen on hyvin monimutkaista, siihen kuluvan ajan ja kustannusten vuoksi laboratorio hakee miljoonan dollarin korvausta vahinkojen kattamiseksi ja työn toistamiseksi.

Lue lisää: Pan-cancer -genomitutkimus: kasvainten havaitseminen ennen niiden ilmestymistä

Miksi pakastimet ovat tärkeitä tutkimusnäytteiden kannalta?

Erilaisia tutkimustyössä yleisesti käytettäviä biologisia aineita ja näytteitä säilytetään jääkaapeissa tai pakastimissa, jotta lämpötilat eivät vaikuta kemialliseen aktiivisuuteen. Korkeammat lämpötilat nimittäin lisäävät yleensä kemiallista aktiivisuutta. Sen sijaan pakastimessa aktiivisuutta on helpompi hallita.

Lisäksi ulkopuolisten aineiden pääsy näytteisiin ja niiden vahingoittuminen estyy. Kyseessä on samanlainen prosessi kuin mitä tapahtuu elintarvikkeiden kanssa. Revista Colombiana de Obstetricia y Ginecología -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan biologisen materiaalin kryosäilytyksen asianmukainen soveltaminen on välttämätöntä laboratorioissa ja solupankeissa.

Jokainen näyte on kuitenkin erilainen, eivätkä kaikki vaadi samantyyppistä säilytystä. Yleisesti ottaen säilytystyyppi jaetaan viiteen eri lämpötila-alueeseen.

• Huoneenlämpö. 15-27 celsiusastetta.
• Jäähdytys. 4-8 asteen välillä.
• Pakastaminen. Näyte on säilytettävä -20 asteessa.
• Ultrapakastaminen. Vastaa -80 asteen lämpötilaa.
• Kryogeeninen pakastaminen. Kudoksia, soluja ja elimiä säilytetään -150 ja -190 celsiusasteen välisissä lämpötiloissa.

Erittäin kallis virhe

Vaikka laboratorion asianajaja myönsi, että kyseessä oli tahaton virhe, tällaiset tapaukset ovat hyvin arkaluonteisia toiminnan seurausten vuoksi. Siksi on hyvin todennäköistä, että jos kanne etenee, siivousyritys joutuu maksamaan laitoksen vaatiman summan. Sillä välin yrityksen on todistettava viranomaisille, että se on antanut työntekijälle tarvittavan koulutuksen.