Maailmanlaajuinen hätätila päättyy, mutta COVID-19 on edelleen terveysriski

COVID-19-hätätilakomitea antoi 5. toukokuuta 2023 julkilausuman, jossa todettiin, että asiantuntijoiden mukaan tauti ei ole enää kansanterveydellinen hätätila. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja hyväksyi suosituksen ja julkisti sen.

Pandemian “loppuminen” ei kuitenkaan tarkoita, että COVID-19 olisi taianomaisesti kadonnut. Päinvastoin, se on vahvistus sille, että virus kiertää edelleen ja että se todennäköisesti kiertää syklisesti keskuudessamme, kuten esimerkiksi influenssa.

Se tappaa edelleen, se muuttuu edelleen, ja on edelleen olemassa riski, että syntyy variantteja, jotka aiheuttavat uusia piikkejä tapausten ja kuolemantapausten määrässä.

Mitä tarkoittaa, että COVID-19 ei ole enää hätätila?

Jotkut ihmiset ihmettelevät, miten heidän elämänsä muuttuu tämän taudin uuden statuksen myötä. Useimmat rajat ovat auki, matkailu elpyy, samoin talous, kasvomaskeja ei juurikaan tarvita missään… Eikö pandemia ollut jo ohi?

WHO:lla on erilaisia tautiluokkia. Ja nämä luokat määritellään, jotta maita ja terveysministeriöitä voidaan kehottaa ryhtymään erityistoimiin. Koko talven kestävän flunssan vuoksi ei toimita samoin kuin esimerkiksi apinarokon hillitsemiseksi.

Tammikuun 2020 loppuun mennessä WHO oli vahvistanut COVID-19:n kansainvälisesti huolestuttavaksi kansanterveydelliseksi hätätilanteeksi. Vuoden 2023 alussa toimielin piti edelleen kiinni päätöksestään ja jatkoi tätä luokittelua, vaikka siitä kiisteltiin, kuten British Medical Journalin pääkirjoituksessa sanotaan.

WHO:n johtaja sanoi tuolloin, että kategoria oli oikea, koska koronavirus täytti maailmanlaajuisen hätätilan kriteerit, jopa vielä kolme vuotta myöhemmin. Tartuntaluvut olivat edelleen korkeat, tartunnat siirtyivät todistetusti muidenkin nisäkkäiden kuin ihmisten välillä, ja viruksella oli selvä mahdollisuus muuntua.

Lue tämäkin: 13 ihmiselle vaarallista virusta

Käytännön kysymyksiä COVID-19 -hätätilan päättyessä

Vaikka WHO julistaisi hätätilan päättyneeksi, se ei tarkoita, että hätätila ei päde enää missään, sillä kullakin maalla on omat protokollansa. Tähän viittaa mielipidekirjoitus Nature -lehdessä.

Kun maat toteavat, että hätätilanne on päättynyt, ne lopettavat joidenkin asioiden tekemisen:

• Ne vähentävät testien määrää ja sulkevat testikeskuksia.
• Ne vähentävät rokotuskampanjoiden intensiteettiä.
• Ne eivät vaadi kaikkien epäiltyjen tapausten ilmoittamista.
• Ne poistavat tiettyjä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten kasvomaskien käytön julkisilla paikoilla.

WHO:n äskettäinen julistus ei todennäköisesti muuta useimpien ihmisten elämää maailmassa. On kuitenkin todennäköistä, että joillakin maantieteellisillä alueilla huomataan, että joidenkin toimien vaatimukset vähenevät.

On myös mahdollista, että valtioissa, joissa ostovoima on heikompi, rokotteiden ostaminen tai sairaalavuoteiden saatavuus vaikeutuu. Tämä on yksi kielteisistä vaikutuksista, joita voimme valitettavasti odottaa.

Lue lisää: Hantavirusinfektio: mitä siitä tarvitsee tietää

Muut hätätilastatuksen saaneet taudit

Uumajan yliopistossa (Ruotsi) laaditun historiallisen katsauksen mukaan muita tauteja, jotka WHO on julistanut maailmanlaajuiseksi hätätilaksi, ovat seuraavat:

• H1N1 vuonna 2009. Se julistettiin hätätilaksi elokuussa 2010.
• Poliovirus vuonna 2014, jonka loppua ei ole vielä julistettu.
• Ebola Länsi-Afrikassa vuosina 2014-2016. Sitten Kongossa vuosina 2019-2020.
• Zika 1. helmikuuta 2016 ja 18. marraskuuta 2016 välisenä aikana.

Kesto vaihtelee, koska kukin tauti käyttäytyy eri tavalla. Poliovirus jatkuu edelleen hätätilanteena, vaikka se ei leviä maailmanlaajuisesti niin laajalle kuin COVID-19. Zika sen sijaan rajoittui yhteen vuoteen.

Mitä teemme, jos COVID-19 ei ole enää hätätila?

Joulukuussa 2022 kumulatiiviset ilmoitetut tapaukset olivat maailmanlaajuisesti yhteensä 642 miljoonaa. WHO ilmoitti myös, että tuolloin koronaviruksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli 6,62 miljoonaa.

Amerikan alueella Pan-Amerikan terveysjärjestö (PAHO ) on 29. huhtikuuta 2023 mennessä vahvistanut yli 192 miljoonaa tapausta. Tähän sisältyy 2 948 903 kuolemantapausta samaan päivämäärään mennessä.

Espanjan terveysministeriö ilmoitti 13 845 825 kumulatiivista tapausta 5. toukokuuta 2023 mennessä ja 120 964 kuolemantapausta. Ajan myötä kertyneen määrän lisäksi maassa todettiin toukokuun viimeistä edellisellä viikolla 11 847 uutta tapausta.

Niistä 7 397 oli yli 60-vuotiailla. Vaikka COVID-19 ei ole enää hätätilanne, kuten se oli vuosina 2020-2022, se ei tarkoita, että meidän pitäisi kirjoittaa se pois.

I äkkäisiin aikuisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska he ovat haavoittuva ryhmä, ja heidän tartuntalukunsa ovat edelleen silmiinpistäviä. Pitäisikö meidän huolestua? Ei tietenkään. Pitäisikö meidän pitää yllä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä?

WHO on julkaissut raportin COVID-19:n pitkän aikavälin hallinnasta. Vaikka se on teksti, jonka mukaan maiden on ryhdyttävä toimiin tulevina vuosina, se on myös muistutus siitä, ettemme voi olla huolimattomia vain sen vuoksi.

Käsienpesu, eristäminen hengitystieoireiden ilmetessä, kasvomaskin käyttö samassa tilanteessa ja rokotukset ovat välineitä, jotka ovat käytettävissämme. Niiden käyttämättä jättäminen ei ole ratkaisu pandemian loppumiseen.

Pääkuvan on ottanut REUTERS.