Selvitä, miksi vauvat tuijottavat
Maailma on vastasyntyneelle täysin uusi paikka ja vauva tutkii sitä aistiensa avulla. Vauvat tuijottavat henkilöä tai esinettä, koska se liikkuu, koska se on kirkas tai koska se muuttuu hänen silmiensä edessä. Vauvat seuraavat asioita silmillään, kunnes uusi mielenkiintoinen kohde tulee heidän näköpiiriinsä. Aikuisille tavalliset asiat ovat vauvoille kiehtovia.
Kun vauvan tarkkaan katseeseen osuu varjo tai valo, vauvat alkavat yksinkertaisesti tuijottamaan sitä. Aikuisille tällaiset aistimukset ovat tulleet jo tutuiksi, ja harvat asiat enää pääsevät yllättämään meitä. Kaikki on meille tuttua ja tavallista. Mutta vauvalle esimerkiksi värikäs mobile hänen sänkynsä yläpuolella voi tarkoittaa täysin uudenlaista maailmaa.
Vauvat ovat kuin pesusieniä. He imevät itseensä todellisuutta ja luovat sen pohjalta yhteyksiä. Lukemattomat aistimukset muodostavat emotionaalisia, kehollisia ja motorisia reaktioita, joita he hyödyntävät heti syntymästään lähtien ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Erilaiset käytännön oppaat vanhemmille voivat olla hyödyllisiä tässä lapsen voimakkaassa oppimisen vaiheessa.
Kuinka vauvan näköaisti kehittyy?
Vauvan aivot ovat hyvin plastiset. Asiantuntijat ovat viime aikoina selvittäneet, että hermosolut kykenevät mukautumaan ympäristöönsä. Koska ne ovat yhteydessä toisiin neuroneihin, vauvat tunnistavat ne aisteillaan ilman, että heidän tarvitsee turvautua sanojen käyttöön.
Vauvoilla on jo syntyessään erityislaatuinen kyky oppia. Heidän näkökykynsä kehittyminen kulkee käsi kädessä motorisen ja neurologisen kehityksen kanssa. Ensimmäisten kolmen kuukauden ajan vauvat katsovat, tuijottavat ja seuraavat valoja ja esineitä, jotka päätyvät heidän näkökenttäänsä.
Vauvan ollessa 3-5 kuukauden ikäinen, hän alkaa nähdä omat kätensä, leikkiä niillä sekä leikkiä ympärillään olevilla leluilla. 9-12 kuukauden ikäisenä vauva alkaa koskea tunnistamiaan esineitä sekä leikkiä niillä. Verkkokalvo kypsyy vauvan ollessa 6-11 kuukauden ikäinen. Aina kolmevuotiaasta kuusivuotiaaseen saakka lapsen visuaalinen kapasiteetti kypsyy.
Miksi vauvat tuijottavat jotakin tai jotakuta?
Vauvat tuijottavat asioita, koska liike vetää heidän huomiotaan puoleensa. Vauvojen neuronaalinen dynaamisuus on ainoastaan verrannollinen maailmaan, joka esittäytyy heidän silmien edessä.
Liikkuvat objektit
Liikkuvat objektit kiinnostavat vauvoja. Asiantuntijat suosittelevat mobilea yhtenä tärkeimmistä esineistä stimuloimaan vauvan aisteja.
Varmista, että mobile pyörii ilmassa puoliympyrää, mutta se ei saa liikkua liian nopeasti. Ajatuksena on vangita vauvan katse vaikuttaen okulaariseen liikkuvuuteen, mikä on tärkeää lapsen näkökyvyn kehityksen kannalta.
Kiiltävät ja valaisevat esineet
Myös valokeilat ja varjot saavat vauvan katseen puoleensa. Vauvat kiinnittävät katseensa muotojen ja siluettien ääriviivoihin, sillä ne eivät aiheuta visuaalista epämukavuutta tai ärsytystä.
Vauvat rakastavat yksityiskohtia, joita he tarkastelevat mielenkiinnolla sekä tunnustelevat käsillään ja sormillaan. Esimerkiksi isän parta ja viikset saattavat olla vauvalle hyvinkin mielenkiintoisia asioita.
Värit vetävät vauvoja puoleensa
Voimakkaat värit sekä mustan ja valkoisen kontrasti vetävät vauvojen katseen puoleensa. Vauvaa ei tule kuitenkaan stimuloida väreillä liikaa, sillä se saattaa uuvuttaa vauvaa.
Vauvan silmien väsymys näkyy katsee äkillisinä vaihtoina. Hempeän musiikin soittaminen voi toimia yhdessä värien, tekstuurien ja muotojen synestesiana.
Kun esineillä ja kasvoilla on harmonisia piirteitä
Asiantuntijat uskovat, että vauvat tuijottavat “kauniita” kasvoja. Vauvat eivät kuitenkaan vielä ole tietoisia sosiaalisesti hyväksytyistä kauneusihanteista, vaan heidän uskotaan tuntevan vetoa pehmeisiin, harmonisiin, pyöreisiin ja täyteläisiin muotoihin.
Vauvojen tunnistamat tutut kasvot rauhoittavat heitä ja saavat heidän olonsa tuntumaan turvalliselta ja mukavalta.
Milloin on syytä huolestua?
Ongelmana ei ole niinkään se, että vauvat tuijottavat jotakin, vaan mikäli vauvalla ilmenee niin sanottua tyhjää katsetta tai kun hän ei ole hoitajansa kanssa vuorovaikutuksessa. Vaikkakin jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa, on kuitenkin tärkeää tarkkailla, mikäli seuraavanlaisia merkkejä ilmenee vauvalla:
- Jos kahden kuukauden ikäinen vauva ei katso häntä katsovaa henkilöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen piirre voi olla varhaisena merkkinä autismista.
- Jos kolmen – neljän kuukauden ikäinen vauva ei seuraa katseellaan hänen lähellään liikkuvaa esinettä. Jos vauva ei hymyile ihmisille, jotka hakevat hänen katsekontaktiaan.
- Jos kuuden kuukauden ikäinen vauva ei yritä tarttua hänen saavutettavissa oleviin leluihin eikä osoita hellyyttä hänen huoltajiaan kohtaan.
Näiden merkkien yhteydessä voi ilmetä myös muita merkkejä, kuten ongelmia psykomotorisessa kehityksessä, kielellisiä ongelmia tai neurologisia häiriöitä.
Kuinka voit edistää vauvan näkökyvyn kehitystä?
Visuaaliseen stimulaatioon kuuluu sen korostamista, mitä haluat vauvasi näkevän, tuntevan ja muistavan. Värit, liikkeet ja muodot auttavat edistämään vauvan aistien kehittymistä kuten myös hänen sopeutumista ympäristöönsä.
Vauvat tutkivat aktiivisesti kaikkea. Assosiatiiviset mekanismit mahdollistavat sen, että he voivat olla yhteydessä erilaisten konseptien esineisiin, aistimuksiin sekä ihmisiin. Näitä ovat esimerkiksi huolenpito, ruoka, turva, hellyydenosoitukset, lepo, lohtu ja tyytyväisyys.
Sinun on tärkeää tietää, että peilineuronit ovat tärkeitä neuropsykologisia mekanismeja vauvan visuaalisessa kehityksessä. Ne ovat olennaisia toiminnan, ymmärtämisen ja jäljittelyn kannalta. Itseasiassa noin seitsemän tuntia syntymän jälkeen vauvat osoittavat mielenkiintoa äidin kasvoja kohtaan sekä alkavat pian jäljitellä ensisijaisten hoitajiensa kasvojen ilmeitä.
Tästä syystä vauvojen tuijottaessa hänen silmiensä edessä tapahtuvaa toimintaa, he itseasiassa uskovat itse tekevänsä kyseistä toimintaa.
Toinen prosessi, jota ei tule ylenkatsoa on implisiittisen eli tiedostamattoman muistin kehittyminen, joka alkaa lapsen ollessa keskimäärin puolentoista vuoden ikäinen. Tämän ansiosta lapsi tiedostamattaan tallentaa ja varastoi informaatiota. Vauvat varastoivat hoitajiensa ilmaisemia tai aikaansaamia käyttäytymismuotoja ja emootioita leikkitilanteessa tai jossakin tietyssä hetkessä.
Vauvan tuijotus on maagista!
Kun vauvasi katsoo sinua, tuntuu se ihmeelliseltä. Siinä taianomaisessa hetkessä katseenne kohtaavat sekä aikomuksia ja informaatiota välittyy molemminpuolin. Kommunikoitte toistenne kanssa.
Siitä hetkestä lähtien hoitaja ymmärtää, että hän voi esitellä vauvalleen monenlaisia asioita. Tämä auttaa vauvaa rakentamaan omaa persoonallisuuttaan.
Maailma on vastasyntyneelle täysin uusi paikka ja vauva tutkii sitä aistiensa avulla. Vauvat tuijottavat henkilöä tai esinettä, koska se liikkuu, koska se on kirkas tai koska se muuttuu hänen silmiensä edessä. Vauvat seuraavat asioita silmillään, kunnes uusi mielenkiintoinen kohde tulee heidän näköpiiriinsä. Aikuisille tavalliset asiat ovat vauvoille kiehtovia.
Kun vauvan tarkkaan katseeseen osuu varjo tai valo, vauvat alkavat yksinkertaisesti tuijottamaan sitä. Aikuisille tällaiset aistimukset ovat tulleet jo tutuiksi, ja harvat asiat enää pääsevät yllättämään meitä. Kaikki on meille tuttua ja tavallista. Mutta vauvalle esimerkiksi värikäs mobile hänen sänkynsä yläpuolella voi tarkoittaa täysin uudenlaista maailmaa.
Vauvat ovat kuin pesusieniä. He imevät itseensä todellisuutta ja luovat sen pohjalta yhteyksiä. Lukemattomat aistimukset muodostavat emotionaalisia, kehollisia ja motorisia reaktioita, joita he hyödyntävät heti syntymästään lähtien ollessaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Erilaiset käytännön oppaat vanhemmille voivat olla hyödyllisiä tässä lapsen voimakkaassa oppimisen vaiheessa.
Kuinka vauvan näköaisti kehittyy?
Vauvan aivot ovat hyvin plastiset. Asiantuntijat ovat viime aikoina selvittäneet, että hermosolut kykenevät mukautumaan ympäristöönsä. Koska ne ovat yhteydessä toisiin neuroneihin, vauvat tunnistavat ne aisteillaan ilman, että heidän tarvitsee turvautua sanojen käyttöön.
Vauvoilla on jo syntyessään erityislaatuinen kyky oppia. Heidän näkökykynsä kehittyminen kulkee käsi kädessä motorisen ja neurologisen kehityksen kanssa. Ensimmäisten kolmen kuukauden ajan vauvat katsovat, tuijottavat ja seuraavat valoja ja esineitä, jotka päätyvät heidän näkökenttäänsä.
Vauvan ollessa 3-5 kuukauden ikäinen, hän alkaa nähdä omat kätensä, leikkiä niillä sekä leikkiä ympärillään olevilla leluilla. 9-12 kuukauden ikäisenä vauva alkaa koskea tunnistamiaan esineitä sekä leikkiä niillä. Verkkokalvo kypsyy vauvan ollessa 6-11 kuukauden ikäinen. Aina kolmevuotiaasta kuusivuotiaaseen saakka lapsen visuaalinen kapasiteetti kypsyy.
Miksi vauvat tuijottavat jotakin tai jotakuta?
Vauvat tuijottavat asioita, koska liike vetää heidän huomiotaan puoleensa. Vauvojen neuronaalinen dynaamisuus on ainoastaan verrannollinen maailmaan, joka esittäytyy heidän silmien edessä.
Liikkuvat objektit
Liikkuvat objektit kiinnostavat vauvoja. Asiantuntijat suosittelevat mobilea yhtenä tärkeimmistä esineistä stimuloimaan vauvan aisteja.
Varmista, että mobile pyörii ilmassa puoliympyrää, mutta se ei saa liikkua liian nopeasti. Ajatuksena on vangita vauvan katse vaikuttaen okulaariseen liikkuvuuteen, mikä on tärkeää lapsen näkökyvyn kehityksen kannalta.
Kiiltävät ja valaisevat esineet
Myös valokeilat ja varjot saavat vauvan katseen puoleensa. Vauvat kiinnittävät katseensa muotojen ja siluettien ääriviivoihin, sillä ne eivät aiheuta visuaalista epämukavuutta tai ärsytystä.
Vauvat rakastavat yksityiskohtia, joita he tarkastelevat mielenkiinnolla sekä tunnustelevat käsillään ja sormillaan. Esimerkiksi isän parta ja viikset saattavat olla vauvalle hyvinkin mielenkiintoisia asioita.
Värit vetävät vauvoja puoleensa
Voimakkaat värit sekä mustan ja valkoisen kontrasti vetävät vauvojen katseen puoleensa. Vauvaa ei tule kuitenkaan stimuloida väreillä liikaa, sillä se saattaa uuvuttaa vauvaa.
Vauvan silmien väsymys näkyy katsee äkillisinä vaihtoina. Hempeän musiikin soittaminen voi toimia yhdessä värien, tekstuurien ja muotojen synestesiana.
Kun esineillä ja kasvoilla on harmonisia piirteitä
Asiantuntijat uskovat, että vauvat tuijottavat “kauniita” kasvoja. Vauvat eivät kuitenkaan vielä ole tietoisia sosiaalisesti hyväksytyistä kauneusihanteista, vaan heidän uskotaan tuntevan vetoa pehmeisiin, harmonisiin, pyöreisiin ja täyteläisiin muotoihin.
Vauvojen tunnistamat tutut kasvot rauhoittavat heitä ja saavat heidän olonsa tuntumaan turvalliselta ja mukavalta.
Milloin on syytä huolestua?
Ongelmana ei ole niinkään se, että vauvat tuijottavat jotakin, vaan mikäli vauvalla ilmenee niin sanottua tyhjää katsetta tai kun hän ei ole hoitajansa kanssa vuorovaikutuksessa. Vaikkakin jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa, on kuitenkin tärkeää tarkkailla, mikäli seuraavanlaisia merkkejä ilmenee vauvalla:
- Jos kahden kuukauden ikäinen vauva ei katso häntä katsovaa henkilöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen piirre voi olla varhaisena merkkinä autismista.
- Jos kolmen – neljän kuukauden ikäinen vauva ei seuraa katseellaan hänen lähellään liikkuvaa esinettä. Jos vauva ei hymyile ihmisille, jotka hakevat hänen katsekontaktiaan.
- Jos kuuden kuukauden ikäinen vauva ei yritä tarttua hänen saavutettavissa oleviin leluihin eikä osoita hellyyttä hänen huoltajiaan kohtaan.
Näiden merkkien yhteydessä voi ilmetä myös muita merkkejä, kuten ongelmia psykomotorisessa kehityksessä, kielellisiä ongelmia tai neurologisia häiriöitä.
Kuinka voit edistää vauvan näkökyvyn kehitystä?
Visuaaliseen stimulaatioon kuuluu sen korostamista, mitä haluat vauvasi näkevän, tuntevan ja muistavan. Värit, liikkeet ja muodot auttavat edistämään vauvan aistien kehittymistä kuten myös hänen sopeutumista ympäristöönsä.
Vauvat tutkivat aktiivisesti kaikkea. Assosiatiiviset mekanismit mahdollistavat sen, että he voivat olla yhteydessä erilaisten konseptien esineisiin, aistimuksiin sekä ihmisiin. Näitä ovat esimerkiksi huolenpito, ruoka, turva, hellyydenosoitukset, lepo, lohtu ja tyytyväisyys.
Sinun on tärkeää tietää, että peilineuronit ovat tärkeitä neuropsykologisia mekanismeja vauvan visuaalisessa kehityksessä. Ne ovat olennaisia toiminnan, ymmärtämisen ja jäljittelyn kannalta. Itseasiassa noin seitsemän tuntia syntymän jälkeen vauvat osoittavat mielenkiintoa äidin kasvoja kohtaan sekä alkavat pian jäljitellä ensisijaisten hoitajiensa kasvojen ilmeitä.
Tästä syystä vauvojen tuijottaessa hänen silmiensä edessä tapahtuvaa toimintaa, he itseasiassa uskovat itse tekevänsä kyseistä toimintaa.
Toinen prosessi, jota ei tule ylenkatsoa on implisiittisen eli tiedostamattoman muistin kehittyminen, joka alkaa lapsen ollessa keskimäärin puolentoista vuoden ikäinen. Tämän ansiosta lapsi tiedostamattaan tallentaa ja varastoi informaatiota. Vauvat varastoivat hoitajiensa ilmaisemia tai aikaansaamia käyttäytymismuotoja ja emootioita leikkitilanteessa tai jossakin tietyssä hetkessä.
Vauvan tuijotus on maagista!
Kun vauvasi katsoo sinua, tuntuu se ihmeelliseltä. Siinä taianomaisessa hetkessä katseenne kohtaavat sekä aikomuksia ja informaatiota välittyy molemminpuolin. Kommunikoitte toistenne kanssa.
Siitä hetkestä lähtien hoitaja ymmärtää, että hän voi esitellä vauvalleen monenlaisia asioita. Tämä auttaa vauvaa rakentamaan omaa persoonallisuuttaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- de Pediatría, A. E. (2013). Guía Práctica para padres. Recuperado desde: http://enfamilia. aeped. es/sites/enfamilia. aeped. es/files/guia_practica_padres_aep_, 1.
- Enesco, I. (2012). Desarrollo del conocimiento de la realidad en el bebé. JA Castorina & M. Carretero (Comps.), Desarrollo cognitivo y educación. Los inicios del conocimiento, 1, 165-193. Disponible en: https://www.researchgate.net/profile/Ileana_Enesco/publication/321866771_Ileana_Enesco_Desarrollo_del_conocimiento_de_la_realidad_del_bebe/links/5a3644390f7e9b10d845b2a3/Ileana-Enesco-Desarrollo-del-conocimiento-de-la-realidad-del-bebe.pdf
- Escalera-Hernández, S. (2015). El mundo visual en los niños (Master’s thesis, Universitat Politècnica de Catalunya). Disponible en: https://upcommons.upc.edu/handle/2117/89522
- González Rodríguez, E. V., Henriquez Orellana, K. G., & Serrano Herrera, I. M. (2015). Evaluación de la fijación de la mirada mediante la aplicación del programa de representación de imágenes 3D comparada con la intervención del análisis aplicado de la conducta en niños con autismo. Ver en http://www.redicces.org.sv/jspui/bitstream/10972/2851/1/0002080-ADTESGE.pdf
- NIN MÁRQUEZ, M. “Proceso de desarrollo del pensamiento en el bebé : 0 a 12 meses”. Trabajo final de grado , Universidad de la República (Uruguay). Facultad de Psicología , 2015. Disponible en: https://www.colibri.udelar.edu.uy/jspui/bitstream/20.500.12008/7819/1/Nin%2c%20Veronica.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.