Sektio vs. alatiesynnytys
Kun nainen tulee raskaaksi ja raskaus etenee, alkavat myös kysymykset synnytyksestä tulla mieleen. Suomessa alatiesynnytys on tavallisin vaihtoehto eikä sektiota normaalisti mietitäkään kuin erikoistapauksissa, mutta monissa maissa naiset valitsevat synnytystavan itse, ja sektio voi olla jopa suositumpi tapa.
Alatiesynnytys on luonnollinen prosessi. Jotkut naiset haluavat kuitenkin välttää sitä kivun pelon vuoksi tai koska he pelkäävät sen aiheuttavan pysyviä vahinkoja heidän emättimelleen. Päätökseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin asiat.
Sektio vs. alatiesynnytys
Vauvoja syntyy päivittäin, joka hetki, sekä sektiolla että alatiesynnytyksellä. Joskus äiti valitsee itse sektion, kun taas joskus se on pakko tehdä jos synnytys ei etene suunnitelmien mukaan.
Päätös tehdä sektio voi siis olla suunniteltu tai se voidaan tehdä viime hetkessä vauvan ja äidin turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi.
Sektion ja alatiesynnytyksen väliset erot
Luonnollisen synnytyksen ja sektion välinen suurin ero on siinä, että jälkimmäinen on kirurginen toimenpide, joka kestää 20-30 minuuttia. Jos se suunnitellaan etukäteen, tulisi sektio tehdä 39 viikkoa hedelmöityksen jälkeen, ellei lääkäri määrää toisin.
Fyysiset erot
“Kumpi on kivuttomampi: sektio vai luonnollinen synnytys?”
Tämä on yleinen kysymys ensi kertaa äidiksi tulevien keskuudessa. Sektiossa ei tapahdu emättimen laajentumista, toisin kuin alatiesynnytyksen kanssa. Sellaista kipua ei siis esiinny suunnitellussa sektiossa.
Yleensä tässä toimenpiteessä käytetään epiduraalia, anestesialääkettä, joka estää kehon alaosan tuntemisen ja liikuttamisen. Se vaikuttaa noin 10 cm navan yläpuolelta alaraajoihin. Tuleva äiti pysyy kuitenkin samaan aikaan hereillä. Vaikutus kestää 1-1,5 tuntia. Sen jälkeen 24-48 tunnin ajan kipua hallitaan suonensisäisillä kipulääkkeillä ja tulehduksen vastaisilla lääkkeillä.
Vaikka kipu onkin hallitumpaa sektion aikana, voi nainen kokea kipua sen jälkeen toipuessaan.
Lue myös tämä artikkeli: Äidiksi 35. ikävuoden jälkeen
Vauvan immuunijärjestelmä
Vauvat ovat ennen syntymää käytännöllisesti katsoen steriilejä – eli siis vapaita maailman viruksista ja bakteereista. Jotkut bakteerit ovat kuitenkin välttämättömiä elinten oikeanlaisen toiminnan kannalta. Tästä syystä kun lapsi syntyy alateitse, saa hän äidiltään terveellisiä bakteereita.
Jos taas tehdään sektio, ei vauva saa äidin mikrobistoa. Yleensä hän vain imee sen ympäristöstä johon hän syntyy, sekä ympärillään olevista ihmisistä ja lopulta myös äidiltään. Valitettavasti useimmat näistä vieraista bakteereista ovat kuitenkin tuntemattomia vauvan immuunijärjestelmälle.
Kööpenhaminan yliopiston tekemä tutkimus selvitti, että keisarileikkaus aiheuttaa pitkäkestoisen äidin bakteerivajeen, joka on tärkeä immuunitautien ehkäisemisessä.
Alatiesynnytyksessä syntyneiden lasten suoliston bakteerikasvusto poikkeaa keisarileikkauksessa syntyneiden lasten bakteerikasvustosta. Jälkimmäisillä on vähemmän immuunitekijöihin liittyviä soluja. Se siis lisää riskiä kärsiä erilaisista sairauksista, kuten 1-tyypin diabeteksesta, Crohnin taudista tai vakavista allergioista.
Synnytyksen jälkeinen huolenpito
Oli synnytys kumpi tahansa, sen jälkeen naisen keho vaatii paljon lepoa parantuakseen. Kotityöt eivät ole sallittuja. Jos äidillä on muita lapsia, tulisi hänen olla varovainen että hän ei kuluta itseään liikaa lasten tarpeiden ja energiatason tyydyttämiseksi.
Synnytyksen jälkeinen aika on usein vaikeinta aikaa äidille ja hänen perheelleen. Tämä vaihe on paljon monimutkaisempi ja rankempi sektiolla synnyttäneille naisille.
Molemmissa tapauksissa uuden äidin pitäisi saada tarpeeksi lepoa ja vältellä painavien esineiden nostamista.
Kun nainen on synnyttänyt alateitse, on kipu kuitenkin hetkellistä ja toipuminen nopeampaa. Sektion jälkeen puolestaan kestää useita päiviä ja jopa viikkoja parantua. Sektiossa tehdään kirurgisia leikkaustoimenpiteitä ja siitä syystä nainen saa kaksi arpea: sekä ulkoisen arven ihon orvaskedelle että sisäisen kohtuun. Niiden parantumisessa kestää pitkä tovi.
Lue myös: Lähestyykö synnytys? Pakkaa valmiiksi ennen h-hetkeä
Miten tehdä valinta sektion ja alatiesynnytyksen välillä
Kuten alussa mainitsimme, Suomessa alatiesynnytys on yleisin valinta, eikä vaihtoehdoista välttämättä edes keskustella. Täälläkin on kuitenkin naisia, jotka haluavat puntaroida eri vaihtoehdot. Alatiesynnytys on usein turvallisempi äidille ja vauvalle, mutta on myös tapauksia, joissa on välttämätöntä tehdä sektio.
Sektion edut ja haitat
Edut
- Ensinnäkin, koska epiduraali laitetaan vatsaan, katoaa tunto lantiosta jalkoihin. Ja siten keisarileikkaus on “kivuton” – tavallaan.
- Toisekseen, lapsen syntymäaika voidaan järjestää sen mukaan mikä vanhemmille sopii.
- Lopuksi, leikkaus kestää vain 3-4 tuntia valmistautumis- ja toipumisaika mukaanlukien.
Haitat
- Kyseessä on anestesialeikkaus, ja kuten mihin vain kirurgiseen toimenpiteeseen, tähänkin liittyy tartuntariski sekä muiden elinten vahingoittumisriski.
- Toipumisaika kestää vähintään 1-2 kuukautta.
- Uusien äitien on vaikea nousta ja kävellä ensimmäisen viikon aikana. Se vaatii paljon tukea perheeltä ja ystäviltä.
- Näiden anestesian aiheuttamien haittavaikutusten lisäksi sektion jälkeisten päivien aikana esiintyy pahoinvointia, huimausta ja oksentelua.
Alatiesynnytyksen edut ja haitat
Edut
- Alatiesynnytyksen riskit muun muassa liiallisen verenmenetyksen, munuaisvaurioiden ja tartunnan saannin suhteen ovat pienemmät kuin keisarileikkauksen.
- Verenpaine pysyy vakaampana.
- Istukan ja vauvan hapen saanti on parempi kuin sektion aikana.
- Vauva syntyy valppaampana, sillä alatiesynnytyskanavan läpi meneminen stimuloi hänen aistejaan.
- Äidin keho vapauttaa oksitosiinia, joka on suotuisa maidon tuotannon kannalta ja se edistää äidin ja vauvan välistä sidettä.
Haitat
- Riski synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun.
- Alatiesynnytys tapahtuu spontaanisti, toisin kuin sektio.
- Emättimen repeytymisriski. On myös mahdollista, että lääkäri päättää tehdä episiotomian eli välilihan leikkauksen.
Keskustele vaihtoehdoista ja mahdollisesta synnytyspelostasi äitiysneuvolassa. Joissakin tapauksissa sektiota myös suositellaan, jos vauva on esimerkiksi ylösalaisin tai ei ole asettunut oikeaan asentoon kohdusta poistuakseen.
Yli 35-vuotiaat naiset ovat alttiimpia komplikaatioille alatiesynnytyksen aikana, joten heidän kohdallaan sektio voi joskus olla parempi vaihtoehto.
Yhteenveto
Alatiesynnytyksen läpikäyvät naiset ovat tietoisempia siitä mitä heidän ympärillään tapahtuu, ja heidän kokemuksensa on kokonaisvaltaisempi vauvan saapuessa maailmaan. Se on erityinen kokemus myös isälle, jos tämä on mukana synnytyksessä.
On kuitenkin monia syitä siihen, miksi nainen valitsee sektion tai hänelle joudutaan se suorittamaan. Aina on tärkeää ottaa huomioon se, että jokaisella raskaana olevalla naisella on eri tarpeet. Kysy äitiysneuvolasta lisätietoja, jos joku asia mietityttää, jotta voit olla hyvillä mielin ja valmistautunut vauvasi syntymään.
Kun nainen tulee raskaaksi ja raskaus etenee, alkavat myös kysymykset synnytyksestä tulla mieleen. Suomessa alatiesynnytys on tavallisin vaihtoehto eikä sektiota normaalisti mietitäkään kuin erikoistapauksissa, mutta monissa maissa naiset valitsevat synnytystavan itse, ja sektio voi olla jopa suositumpi tapa.
Alatiesynnytys on luonnollinen prosessi. Jotkut naiset haluavat kuitenkin välttää sitä kivun pelon vuoksi tai koska he pelkäävät sen aiheuttavan pysyviä vahinkoja heidän emättimelleen. Päätökseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin asiat.
Sektio vs. alatiesynnytys
Vauvoja syntyy päivittäin, joka hetki, sekä sektiolla että alatiesynnytyksellä. Joskus äiti valitsee itse sektion, kun taas joskus se on pakko tehdä jos synnytys ei etene suunnitelmien mukaan.
Päätös tehdä sektio voi siis olla suunniteltu tai se voidaan tehdä viime hetkessä vauvan ja äidin turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi.
Sektion ja alatiesynnytyksen väliset erot
Luonnollisen synnytyksen ja sektion välinen suurin ero on siinä, että jälkimmäinen on kirurginen toimenpide, joka kestää 20-30 minuuttia. Jos se suunnitellaan etukäteen, tulisi sektio tehdä 39 viikkoa hedelmöityksen jälkeen, ellei lääkäri määrää toisin.
Fyysiset erot
“Kumpi on kivuttomampi: sektio vai luonnollinen synnytys?”
Tämä on yleinen kysymys ensi kertaa äidiksi tulevien keskuudessa. Sektiossa ei tapahdu emättimen laajentumista, toisin kuin alatiesynnytyksen kanssa. Sellaista kipua ei siis esiinny suunnitellussa sektiossa.
Yleensä tässä toimenpiteessä käytetään epiduraalia, anestesialääkettä, joka estää kehon alaosan tuntemisen ja liikuttamisen. Se vaikuttaa noin 10 cm navan yläpuolelta alaraajoihin. Tuleva äiti pysyy kuitenkin samaan aikaan hereillä. Vaikutus kestää 1-1,5 tuntia. Sen jälkeen 24-48 tunnin ajan kipua hallitaan suonensisäisillä kipulääkkeillä ja tulehduksen vastaisilla lääkkeillä.
Vaikka kipu onkin hallitumpaa sektion aikana, voi nainen kokea kipua sen jälkeen toipuessaan.
Lue myös tämä artikkeli: Äidiksi 35. ikävuoden jälkeen
Vauvan immuunijärjestelmä
Vauvat ovat ennen syntymää käytännöllisesti katsoen steriilejä – eli siis vapaita maailman viruksista ja bakteereista. Jotkut bakteerit ovat kuitenkin välttämättömiä elinten oikeanlaisen toiminnan kannalta. Tästä syystä kun lapsi syntyy alateitse, saa hän äidiltään terveellisiä bakteereita.
Jos taas tehdään sektio, ei vauva saa äidin mikrobistoa. Yleensä hän vain imee sen ympäristöstä johon hän syntyy, sekä ympärillään olevista ihmisistä ja lopulta myös äidiltään. Valitettavasti useimmat näistä vieraista bakteereista ovat kuitenkin tuntemattomia vauvan immuunijärjestelmälle.
Kööpenhaminan yliopiston tekemä tutkimus selvitti, että keisarileikkaus aiheuttaa pitkäkestoisen äidin bakteerivajeen, joka on tärkeä immuunitautien ehkäisemisessä.
Alatiesynnytyksessä syntyneiden lasten suoliston bakteerikasvusto poikkeaa keisarileikkauksessa syntyneiden lasten bakteerikasvustosta. Jälkimmäisillä on vähemmän immuunitekijöihin liittyviä soluja. Se siis lisää riskiä kärsiä erilaisista sairauksista, kuten 1-tyypin diabeteksesta, Crohnin taudista tai vakavista allergioista.
Synnytyksen jälkeinen huolenpito
Oli synnytys kumpi tahansa, sen jälkeen naisen keho vaatii paljon lepoa parantuakseen. Kotityöt eivät ole sallittuja. Jos äidillä on muita lapsia, tulisi hänen olla varovainen että hän ei kuluta itseään liikaa lasten tarpeiden ja energiatason tyydyttämiseksi.
Synnytyksen jälkeinen aika on usein vaikeinta aikaa äidille ja hänen perheelleen. Tämä vaihe on paljon monimutkaisempi ja rankempi sektiolla synnyttäneille naisille.
Molemmissa tapauksissa uuden äidin pitäisi saada tarpeeksi lepoa ja vältellä painavien esineiden nostamista.
Kun nainen on synnyttänyt alateitse, on kipu kuitenkin hetkellistä ja toipuminen nopeampaa. Sektion jälkeen puolestaan kestää useita päiviä ja jopa viikkoja parantua. Sektiossa tehdään kirurgisia leikkaustoimenpiteitä ja siitä syystä nainen saa kaksi arpea: sekä ulkoisen arven ihon orvaskedelle että sisäisen kohtuun. Niiden parantumisessa kestää pitkä tovi.
Lue myös: Lähestyykö synnytys? Pakkaa valmiiksi ennen h-hetkeä
Miten tehdä valinta sektion ja alatiesynnytyksen välillä
Kuten alussa mainitsimme, Suomessa alatiesynnytys on yleisin valinta, eikä vaihtoehdoista välttämättä edes keskustella. Täälläkin on kuitenkin naisia, jotka haluavat puntaroida eri vaihtoehdot. Alatiesynnytys on usein turvallisempi äidille ja vauvalle, mutta on myös tapauksia, joissa on välttämätöntä tehdä sektio.
Sektion edut ja haitat
Edut
- Ensinnäkin, koska epiduraali laitetaan vatsaan, katoaa tunto lantiosta jalkoihin. Ja siten keisarileikkaus on “kivuton” – tavallaan.
- Toisekseen, lapsen syntymäaika voidaan järjestää sen mukaan mikä vanhemmille sopii.
- Lopuksi, leikkaus kestää vain 3-4 tuntia valmistautumis- ja toipumisaika mukaanlukien.
Haitat
- Kyseessä on anestesialeikkaus, ja kuten mihin vain kirurgiseen toimenpiteeseen, tähänkin liittyy tartuntariski sekä muiden elinten vahingoittumisriski.
- Toipumisaika kestää vähintään 1-2 kuukautta.
- Uusien äitien on vaikea nousta ja kävellä ensimmäisen viikon aikana. Se vaatii paljon tukea perheeltä ja ystäviltä.
- Näiden anestesian aiheuttamien haittavaikutusten lisäksi sektion jälkeisten päivien aikana esiintyy pahoinvointia, huimausta ja oksentelua.
Alatiesynnytyksen edut ja haitat
Edut
- Alatiesynnytyksen riskit muun muassa liiallisen verenmenetyksen, munuaisvaurioiden ja tartunnan saannin suhteen ovat pienemmät kuin keisarileikkauksen.
- Verenpaine pysyy vakaampana.
- Istukan ja vauvan hapen saanti on parempi kuin sektion aikana.
- Vauva syntyy valppaampana, sillä alatiesynnytyskanavan läpi meneminen stimuloi hänen aistejaan.
- Äidin keho vapauttaa oksitosiinia, joka on suotuisa maidon tuotannon kannalta ja se edistää äidin ja vauvan välistä sidettä.
Haitat
- Riski synnytyksen jälkeiseen virtsankarkailuun.
- Alatiesynnytys tapahtuu spontaanisti, toisin kuin sektio.
- Emättimen repeytymisriski. On myös mahdollista, että lääkäri päättää tehdä episiotomian eli välilihan leikkauksen.
Keskustele vaihtoehdoista ja mahdollisesta synnytyspelostasi äitiysneuvolassa. Joissakin tapauksissa sektiota myös suositellaan, jos vauva on esimerkiksi ylösalaisin tai ei ole asettunut oikeaan asentoon kohdusta poistuakseen.
Yli 35-vuotiaat naiset ovat alttiimpia komplikaatioille alatiesynnytyksen aikana, joten heidän kohdallaan sektio voi joskus olla parempi vaihtoehto.
Yhteenveto
Alatiesynnytyksen läpikäyvät naiset ovat tietoisempia siitä mitä heidän ympärillään tapahtuu, ja heidän kokemuksensa on kokonaisvaltaisempi vauvan saapuessa maailmaan. Se on erityinen kokemus myös isälle, jos tämä on mukana synnytyksessä.
On kuitenkin monia syitä siihen, miksi nainen valitsee sektion tai hänelle joudutaan se suorittamaan. Aina on tärkeää ottaa huomioon se, että jokaisella raskaana olevalla naisella on eri tarpeet. Kysy äitiysneuvolasta lisätietoja, jos joku asia mietityttää, jotta voit olla hyvillä mielin ja valmistautunut vauvasi syntymään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hansen, C. H., Andersen, L. S., Krych, Ł., Metzdorff, S. B., Hasselby, J. P., Skov, S., … & Hansen, A. K. (2014). Mode of delivery shapes gut colonization pattern and modulates regulatory immunity in mice. The Journal of Immunology, 193(3), 1213-1222. http://www.jimmunol.org/content/193/3/1213?sid=7351e4cd-2b9c-46ff-af4c-e959939a1696
- De La Ossa, D. M., Yepes, D. C., Blanco, D. D., & De Avila, C. L. (2014). Microbiota, cesárea y alergias. Ciencia y Salud Virtual, 6(1), 54-64. https://revistas.curn.edu.co/index.php/cienciaysalud/article/view/414/595
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.