Miten itkeminen raskauden aikana vaikuttaa sikiöön?
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Bernardo Peña
Raskauden aikana naisista tulee usein herkempiä monille ulkoisille tekijöille. Tämän takia juuri raskaana olevat naiset itkevät normaalia enemmän. Itkuherkkyys voi aiheuttaa myös monissa tulevissa äideissä huolenaiheita, sillä sen uskotaan vaikuttavan myös sikiöön ja siksi onkin tärkeää tietää, mitä kohdussa oikein tapahtuu, kun odottava nainen itkee.
Vaikka et välttämättä uskoisi, itkemisellä on monia hyötyjä yleiseen hyvinvointiimme. Itkeminen voi esimerkiksi auttaa vapauttamaan haitallisia myrkkyjä kehosta sekä lievittämään stressiä. Toisinaan itkemisen jälkeen odottava nainen voi jopa tuntea olonsa paremmaksi, jolloin helpottuneempi olo auttaa tulevaa äitiä motivoitumaan paremmin itkemiseen johtaneen ongelman ymmärtämiseen ja selvittämiseen.
Miksi raskaana olevat naiset itkevät helpommin?
Esittelemme seuraavaksi muutamia yleisimpiä syitä siihen, miksi raskaana olevilla naisilla tunteet nousevat pintaan muita ihmisiä herkemmin.
Väsymys
Raskauden aikana tulevat äidit kärsivät usein pahoinvoinnista, hormonitasojen vaihteluista sekä tietysti raskausvatsan alituisesta kasvusta, jolloin myös nukkuminen vaikeutuu. Yöunien laadun vähentyminen johtaa voimakkaaseen väsymykseen, jolloin vetämätön olo päivästä toiseen saa helposti monen raskaana olevan naisen purkamaan väsymystään itkun kautta.
Hormonitasojen muutokset
Jotta sikiö kehittyisi odotetulla tavalla, tulevan äidin hormonitasot vaihtelevat voimakkaasti raskauden edetessä kohti laskettua päivää. Hormonitasojen muutokset ovat korkeimmillaan raskausviikoilla 6-10, sekä aivan raskauden loppuvaiheilla. Hormonitasojen muutokset vaikuttavat suoraan aivoihin ja sen kautta kokonaisvaltaiseen mielialaan, jolloin tulevat äidit ovat myös herkempiä mielialan muutoksille ja itkemiselle.
Pelko ja epävarmuus
Pelko ja epävarmuus sikiön hyvinvoinnista ja kehityksestä voivat myös saada monet odottavat naiset itkun partaalle. On normaalia, että raskaana olevat naiset kantavat erityistä huolta sikiön hyvinvoinnista ja murehtivat usein vauvan terveydentilasta ja monet jopa pelkäävät mahdollista keskenmenoa.
Raskauden aikana painonnousun lisäksi monien odottavien naisten kädet ja jalat turpoavat huomattavasti, joka voi myös saada naisen tuntemaan olonsa epävarmaksi ja surulliseksi. Toisinaan raskauden aikana tapahtuvat muutokset naisen kehossa saavat tulevan äidin myös murehtimaan, ettei kumppani enää välittäisi hänestä samalla tavalla kuin ennen. Vaikka nämä muutokset ovat välttämätön osa raskauden etenemistä ja merkkejä siitä, että sikiö kehittyy normaalisti, saavat ne myös monen naisen murehtimaan ulkonäöstään entistä enemmän.
Tutustu aiheeseen lisää: 10 merkkiä hormonien epätasapainosta naisilla
Ongelmat kumppanin kanssa
Vanhemmaksi tuleminen tuo aivan uuden käänteen sekä tulevan äidin että isän elämään. Lapsen hankkiminen ja perheen perustaminen saattavat toisinaan johtaa myös parisuhteen sisäisiin ristiriitoihin. Monien huolenaiheiden lisäksi tulevat vanhemmat saattavat ajautua riitaan myös vauvan ensimmäisen kodin valmistelussa.
Jos näihin ristiriitoihin ja ongelmiin kumppanin kanssa yhdistetään vielä tulevan äidin mielentilan muutokset, voi riitatilanne johtaa hallitsemattomaan tunteidenpurkaukseen, jota voi helpottaa vain itkemällä.
Miten itkeminen raskauden aikana vaikuttaa sikiöön?
Edellä mainitut syyt itkuherkkyyteen ovat täysin normaaleja ja itkeminen on monen ihmisen luonnollinen reaktio negatiivisiin tunteisiin. Raskauden aikana itkeminen liiasta stressistä tai masennuksesta saattaa kuitenkin vaikuttaa sikiön kehitykseen erityisesti, jos tuleva äiti tuntee olonsa koko ajan masentuneeksi tai alakuloiseksi.
Sikiön aivojen kehitys
Raskauden aikana koettu masennus vaikuttaa sikiön kehitykseen ja myös vauvan umpieritysjärjestelmään. Umpieritysjärjestelmän umpirauhaset ovat vastuussa mielialan, tunteiden ja stressin käsittelystä. Heikentynyt umpieritysjärjestelmä saattaa jopa altistaa lapsen mahdollisille mielenterveysongelmille myöhemmässä vaiheessa.
Tutustu myös: 3 tavallisinta masennuksen aiheuttajaa
Ennenaikainen synnytys tai keskenmeno
Pahasta olosta aiheutunut itkeminen ja itkuherkkyys heikentävät verenkiertoa, mikä taas vaikeuttaa tärkeiden ravintoaineiden kulkeutumista sikiölle. Tämä voi johtaa vauvan syntyessä hengitysvaikeuksiin tai normaalia pienempään painoon sekä pahimmassa tapauksessa aikaistettuun synnytykseen tai odottamattomaan keskenmenoon.
Lapsen persoonallisuus
Kun tuleva äiti itkee liiallisesta stressistä, hänen kortisolitasonsa nousevat huomattavasti, mikä taas vaikuttaa istukan toimintaan. Liika kortisolin tuotanto voi olla vahingollista sikiölle, sillä yksi istukan tärkeimmistä toiminnoista on ehkäistä kortisolin pääsyä sikiön verenkiertoon.
Liika kortisoli voi vaikuttaa hyvin negatiivisesti lapsen kehitykseen, sillä kortisolin tuotanto kasvattaa lasten käytöshäiriöden, kuten ADHD:n ja skitsofrenian mahdollisuutta.
Miten itkuherkkyyttä voidaan vähentää?
Raskaudenaikaista alakuloisuutta ja stressiä voi yrittää vähentää liikunnan harrastamisella, riittävällä levolla sekä terveellisellä ruokavaliolla. Lisäksi raskauden aikana joogaaminen eli raskausjooga ja meditaatio voivat auttaa vähentämään stressiä ja rauhoittamaan mieltä.
Odottavien naisten tulisi välttää liian hektistä elämää. Liiallisen vastuun kerääminen, ylitöiden kertyminen ja muut lupaukset ja sitoumukset vain kasvattavat stressin määrää. Olisikin tärkeää pystyä tunnistamaan nämä stressiä aiheuttavat tekijät ajoissa ja vähentää tai poistaa ne kokonaan.
Omien tunteiden puhuminen kumppanin, läheisten tai ystävien kanssa voi myös auttaa. Läheisesi ymmärtävät varmasti, että käyt elämässäsi läpi haastavaa aikaa ja ovat valmiita auttamaan sinua kaikissa mahdollisissa arjen velvollisuuksissa. Voit osallistua myös vauvan syntymää edeltäville kursseille, joilla opit lisää raskaudesta ja tutustut samalla samassa tilanteessa oleviin tuleviin äiteihin.
Lopuksi
Lapsen syntymä on yksi elämämme unohtumattomimmista hetkistä. Sisällä kasvava lapsi on yhteydessä suoraan äitiinsä, jolloin itsestään huolehtiminen vaikuttaa positiivisesti sekä äitiin että vauvaan. Raskauden aikana oman onnellisuuden ja mukavuuden tavoittelu onkin kaikkein tärkeintä.
Jos kuitenkin tunnet tälläkin hetkellä, että olet yrittänyt kaikkia mahdollisia keinoja pahan olon ja stressin hallintaan, eikä mikään tunnu auttavan, suosittelemme sinua kääntymään psykoterapeutin puoleen. Psykoterapeutti osaa neuvoa ja antaa sinulle oikeaa tietoa tehokkaampaan tunteiden hallintaan myös raskauden aikana.
Raskauden aikana naisista tulee usein herkempiä monille ulkoisille tekijöille. Tämän takia juuri raskaana olevat naiset itkevät normaalia enemmän. Itkuherkkyys voi aiheuttaa myös monissa tulevissa äideissä huolenaiheita, sillä sen uskotaan vaikuttavan myös sikiöön ja siksi onkin tärkeää tietää, mitä kohdussa oikein tapahtuu, kun odottava nainen itkee.
Vaikka et välttämättä uskoisi, itkemisellä on monia hyötyjä yleiseen hyvinvointiimme. Itkeminen voi esimerkiksi auttaa vapauttamaan haitallisia myrkkyjä kehosta sekä lievittämään stressiä. Toisinaan itkemisen jälkeen odottava nainen voi jopa tuntea olonsa paremmaksi, jolloin helpottuneempi olo auttaa tulevaa äitiä motivoitumaan paremmin itkemiseen johtaneen ongelman ymmärtämiseen ja selvittämiseen.
Miksi raskaana olevat naiset itkevät helpommin?
Esittelemme seuraavaksi muutamia yleisimpiä syitä siihen, miksi raskaana olevilla naisilla tunteet nousevat pintaan muita ihmisiä herkemmin.
Väsymys
Raskauden aikana tulevat äidit kärsivät usein pahoinvoinnista, hormonitasojen vaihteluista sekä tietysti raskausvatsan alituisesta kasvusta, jolloin myös nukkuminen vaikeutuu. Yöunien laadun vähentyminen johtaa voimakkaaseen väsymykseen, jolloin vetämätön olo päivästä toiseen saa helposti monen raskaana olevan naisen purkamaan väsymystään itkun kautta.
Hormonitasojen muutokset
Jotta sikiö kehittyisi odotetulla tavalla, tulevan äidin hormonitasot vaihtelevat voimakkaasti raskauden edetessä kohti laskettua päivää. Hormonitasojen muutokset ovat korkeimmillaan raskausviikoilla 6-10, sekä aivan raskauden loppuvaiheilla. Hormonitasojen muutokset vaikuttavat suoraan aivoihin ja sen kautta kokonaisvaltaiseen mielialaan, jolloin tulevat äidit ovat myös herkempiä mielialan muutoksille ja itkemiselle.
Pelko ja epävarmuus
Pelko ja epävarmuus sikiön hyvinvoinnista ja kehityksestä voivat myös saada monet odottavat naiset itkun partaalle. On normaalia, että raskaana olevat naiset kantavat erityistä huolta sikiön hyvinvoinnista ja murehtivat usein vauvan terveydentilasta ja monet jopa pelkäävät mahdollista keskenmenoa.
Raskauden aikana painonnousun lisäksi monien odottavien naisten kädet ja jalat turpoavat huomattavasti, joka voi myös saada naisen tuntemaan olonsa epävarmaksi ja surulliseksi. Toisinaan raskauden aikana tapahtuvat muutokset naisen kehossa saavat tulevan äidin myös murehtimaan, ettei kumppani enää välittäisi hänestä samalla tavalla kuin ennen. Vaikka nämä muutokset ovat välttämätön osa raskauden etenemistä ja merkkejä siitä, että sikiö kehittyy normaalisti, saavat ne myös monen naisen murehtimaan ulkonäöstään entistä enemmän.
Tutustu aiheeseen lisää: 10 merkkiä hormonien epätasapainosta naisilla
Ongelmat kumppanin kanssa
Vanhemmaksi tuleminen tuo aivan uuden käänteen sekä tulevan äidin että isän elämään. Lapsen hankkiminen ja perheen perustaminen saattavat toisinaan johtaa myös parisuhteen sisäisiin ristiriitoihin. Monien huolenaiheiden lisäksi tulevat vanhemmat saattavat ajautua riitaan myös vauvan ensimmäisen kodin valmistelussa.
Jos näihin ristiriitoihin ja ongelmiin kumppanin kanssa yhdistetään vielä tulevan äidin mielentilan muutokset, voi riitatilanne johtaa hallitsemattomaan tunteidenpurkaukseen, jota voi helpottaa vain itkemällä.
Miten itkeminen raskauden aikana vaikuttaa sikiöön?
Edellä mainitut syyt itkuherkkyyteen ovat täysin normaaleja ja itkeminen on monen ihmisen luonnollinen reaktio negatiivisiin tunteisiin. Raskauden aikana itkeminen liiasta stressistä tai masennuksesta saattaa kuitenkin vaikuttaa sikiön kehitykseen erityisesti, jos tuleva äiti tuntee olonsa koko ajan masentuneeksi tai alakuloiseksi.
Sikiön aivojen kehitys
Raskauden aikana koettu masennus vaikuttaa sikiön kehitykseen ja myös vauvan umpieritysjärjestelmään. Umpieritysjärjestelmän umpirauhaset ovat vastuussa mielialan, tunteiden ja stressin käsittelystä. Heikentynyt umpieritysjärjestelmä saattaa jopa altistaa lapsen mahdollisille mielenterveysongelmille myöhemmässä vaiheessa.
Tutustu myös: 3 tavallisinta masennuksen aiheuttajaa
Ennenaikainen synnytys tai keskenmeno
Pahasta olosta aiheutunut itkeminen ja itkuherkkyys heikentävät verenkiertoa, mikä taas vaikeuttaa tärkeiden ravintoaineiden kulkeutumista sikiölle. Tämä voi johtaa vauvan syntyessä hengitysvaikeuksiin tai normaalia pienempään painoon sekä pahimmassa tapauksessa aikaistettuun synnytykseen tai odottamattomaan keskenmenoon.
Lapsen persoonallisuus
Kun tuleva äiti itkee liiallisesta stressistä, hänen kortisolitasonsa nousevat huomattavasti, mikä taas vaikuttaa istukan toimintaan. Liika kortisolin tuotanto voi olla vahingollista sikiölle, sillä yksi istukan tärkeimmistä toiminnoista on ehkäistä kortisolin pääsyä sikiön verenkiertoon.
Liika kortisoli voi vaikuttaa hyvin negatiivisesti lapsen kehitykseen, sillä kortisolin tuotanto kasvattaa lasten käytöshäiriöden, kuten ADHD:n ja skitsofrenian mahdollisuutta.
Miten itkuherkkyyttä voidaan vähentää?
Raskaudenaikaista alakuloisuutta ja stressiä voi yrittää vähentää liikunnan harrastamisella, riittävällä levolla sekä terveellisellä ruokavaliolla. Lisäksi raskauden aikana joogaaminen eli raskausjooga ja meditaatio voivat auttaa vähentämään stressiä ja rauhoittamaan mieltä.
Odottavien naisten tulisi välttää liian hektistä elämää. Liiallisen vastuun kerääminen, ylitöiden kertyminen ja muut lupaukset ja sitoumukset vain kasvattavat stressin määrää. Olisikin tärkeää pystyä tunnistamaan nämä stressiä aiheuttavat tekijät ajoissa ja vähentää tai poistaa ne kokonaan.
Omien tunteiden puhuminen kumppanin, läheisten tai ystävien kanssa voi myös auttaa. Läheisesi ymmärtävät varmasti, että käyt elämässäsi läpi haastavaa aikaa ja ovat valmiita auttamaan sinua kaikissa mahdollisissa arjen velvollisuuksissa. Voit osallistua myös vauvan syntymää edeltäville kursseille, joilla opit lisää raskaudesta ja tutustut samalla samassa tilanteessa oleviin tuleviin äiteihin.
Lopuksi
Lapsen syntymä on yksi elämämme unohtumattomimmista hetkistä. Sisällä kasvava lapsi on yhteydessä suoraan äitiinsä, jolloin itsestään huolehtiminen vaikuttaa positiivisesti sekä äitiin että vauvaan. Raskauden aikana oman onnellisuuden ja mukavuuden tavoittelu onkin kaikkein tärkeintä.
Jos kuitenkin tunnet tälläkin hetkellä, että olet yrittänyt kaikkia mahdollisia keinoja pahan olon ja stressin hallintaan, eikä mikään tunnu auttavan, suosittelemme sinua kääntymään psykoterapeutin puoleen. Psykoterapeutti osaa neuvoa ja antaa sinulle oikeaa tietoa tehokkaampaan tunteiden hallintaan myös raskauden aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gračanin, A., Bylsma, L. M., & Vingerhoets, A. J. (2014). Is crying a self-soothing behavior?. Frontiers in Psychology, 5, 502. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4035568/
- American Pregnancy Association. (n.d.). Cambios de humor durante el embarazo. https://americanpregnancy.org/es/pregnancy-health/mood-swings-during-pregnancy/
- Pariante, C. M. (2014). Depression during pregnancy: molecular regulations of mothers’ and children’s behaviour. https://portlandpress.com/biochemsoctrans/article-abstract/42/2/582/66955
- Mojica-Perilla, M., Redondo-Rodriguez, S., & Osma-Zambrano, S. E. (2019). Depresión y ansiedad prenatal: una revisión de la literatura. MedUNAB, 22(2), 200-212. https://revistas.unab.edu.co/index.php/medunab/article/view/2820/3124
- Khashan, A. S., Abel, K. M., McNamee, R., Pedersen, M. G., Webb, R. T., Baker, P. N., … & Mortensen, P. B. (2008). Higher risk of offspring schizophrenia following antenatal maternal exposure to severe adverse life events. Archives of general psychiatry, 65(2), 146-152. https://sid.usal.es/idocs/F8/ART12782/higher%20risk.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.