Onko lapsellasi oppimisvaikeuksia?
Anna on 6-vuotias lapsi, joka on juuri aloittanut esikoulun. Luokassa hän ei juuri puhu, eikä jaa asioita toisten kanssa. Hän ei myöskään vaikuta seuraavan opettajan ohjeita. Koulun psykologi ja opettaja järjestävät tapaamisen Annan vanhempien kanssa, nähdäkseen, onko tytöllä mahdollisesti oppimisvaikeuksia.
Jo lyhyessä ajassa Annan vanhemmat käyvät koulussa kolme kertaa. Kotona Anna on puhelias ja kiinnostunut oppimaan äidiltä ja isältä, mutta näin ei kuitenkaan ole koulussa.
Paineet alkavat kasaantua Annan vanhemmille, ja he vievät tytön lasten neurologille. Arvioinnin jälkeen lääkäri sanoo, että hänessä ei ole mitään epänormaalia. Anna on vain erilainen kuin luokkatoverinsa, kuten on monen lapsen kohdalla.
Jo lyhyessä ajassa tapahtuu “ihme” – Anna alkaa olla sosiaalinen, osoittaa kiinnostusta oppitunteja kohtaan sekä on vuorovaikutuksessa innokkaasti opettajan ja luokkalaisten kanssa.
Jokainen lapsi oppii omalla tahdillaan
Äskeinen tarina on tuttu monelle vanhemmalle, lapselle, opettajalle ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Vaikka onkin tavallista sanoa, että “jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa”, on myös hyvin tavallista, että epävarmuus saa meidät näkemään ongelmia siellä, missä niitä ei oikeasti ole.
Esikoulun ja koulun aloittaminen tuo mukanaan monen tyyppisiä ongelmia, mutta useimmat niistä voidaan kuitenkin ratkaista ajan kanssa.
Esikoulu on hauskaa, lapset opettelevat leikin kautta, ja opettajalla on tällöin paljon läheisempi ja henkilökohtaisempi vuorovaikutus lasten kanssa.
Kun lapset kasvavat, kouluaineet muuttuvat kuitenkin monimutkaisemmiksi, työn määrä kasvaa, ja koulussa koetut suhteet saavat uusia ja erilaisia piirteitä.
Lapsesta tulee tietoisempi omista kyvyistään ja rajoistaan. Joillekin tämä on aivan OK, kun taas toisille lapsille asia on vaikea.
Milloin lapsen oppimisvaikeuksia voidaan havaita?
Jotkut asiantuntijat sanovat, että mitä aikaisemmin aletaan havaitsemaan oppimisvaikeuksia, sitä parempi. Totuus asiasta on kuitenkin se, että nuorilla lapsilla riskinä on väärän diagnoosin tekeminen.
Asiantuntija voi antaa diagnoosin oppimisvaikeuksista parhaiten silloin, kun lapsi on 7-8 -vuotias.
Oppimisvaikeudet vaikuttavat tiedon käsittelyyn. Lapsi voi olla esimerkiksi hitaampi opetellessaan lukemaan tai kirjoittamaan, ja hänellä on usein ongelmia matematiikan kanssa. Hän saattaa ymmärtää, mikä asia on kyseessä, mutta hänellä voi olla vaikeuksia ilmaista se kunnolla.
Tämä ei vaikuta vain lapsen suoriutumiseen koulussa, vaan myös hänen ihmissuhteisiinsa.
Ensimmäiset merkit oppimisvaikeuksista
Alle 5-vuotiailla lapsilla voidaan määritellä seuraavassa kuvaamamme merkit oppimisvaikeuksista. Tähän liittyen tulee kuitenkin muistaa, että on erittäin tärkeää olla vaipumatta epätoivoon. Tässä asiassa tulee olla kärsivällinen ja tarkkailla omaa lastaan, katsoa kuinka hän kehittyy.
Merkit oppimisvaikeuksista ovat seuraavat:
- Ongelmat motorisissa kyvyissä, joita ovat esimerkiksi kirjoittaminen, repiminen, käveleminen, leikkaaminen, nappien laitto, vetoketjun sulkeminen tai nauhojen sitominen.
- Lapsella on vaikeuksia noudattaa yksinkertaisia ohjeita, ja hän ei pysty saamaan asioita tehdyksi.
- Hänellä on viivettä puhumisessa ja ääntämisessä, ja hänellä on myös vaikeuksia oppia uusia sanoja.
- Lapselle on hankalaa oppia lukemaan sekä ymmärtää numeroita, aakkosia, viikonpäiviä, värejä ja geometrisia muotoja.
- Hänellä on hankaluuksia keskittyä tai kiinnittää huomiota.
- Hän on turhautunut tai epämotivoitunut koskien koulun aktiviteetteja sekä muita perheen sisäisiä tai sosiaalisia aktiviteetteja.
Merkit oppimisvaikeuksista vanhemmissa lapsissa
- Lapsi ei halua puhua opinnoistaan, ja hänellä menee pitkään läksyjen kanssa.
- Hän tylsistyy helposti, ja hän ei ole kiinnostunut koulusta.
- Huono tai aggressiivinen käytös koulussa.
- Hänellä voidaan huomata merkkejä vaikeuksista tunnistaa ja ilmaista tunteita.
- Lapsella on vaikeuksia nukkua tai syödä.
Lapset ja oppimisvaikeudet – mitä kaikkea ongelmaan liittyy?
Lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat älykkyydeltään normaaleja tai normaalin tason yläpuolella. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ilmaista se, mitä he tietävät. Koska lapselle on vaikeaa oppia tiettyjä aihealueita, hän on usein turhautunut ja ärsyyntynyt.
Nämä tunteet voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon. Hän voi myös kärsiä masennuksesta, sillä hän tietää mitä hän haluaa saavuttaa, sanoa, kirjoittaa tai tehdä, mutta hänelle on kuitenkin hyvin vaikeaa saada asiat aikaiseksi.
Joissakin tapauksissa oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla voi myös olla erityistarpeita, kuten esimerkiksi lukihäiriötä, dyskalkuliaa tai molempia näistä. Tämä on avuksi oikean diagnoosin tekemisessä. Lapsella voi myös olla vaikeuksia keskittyä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänellä olisi tarkkaavaisuushäiriö.
Kuinka voit auttaa lastasi oppimisvaikeuksien kanssa?
- Ymmärrä ja hyväksy se, että oppimisvaikeudet voivat kestää koko elämän. Muista kuitenkin, että tästä ei tule olla huolissaan. Oikealla avulla lapsesi tulee oppimaan, ja hän tulee kasvamaan onnelliseksi ja terveeksi.
- Lapsesi opettaja voi auttaa havaitsemaan oireet ja luomaan sopivan oppimisympäristön, mutta hän ei kuitenkaan voi antaa diagnoosia.
- Hyvä diagnoosi ja sopiva toimintatapa tulevat vaikuttamaan erittäin positiivisesti lapsesi koulunkäyntiin.
- Testit oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi tehdään asiantuntijoiden toimesta, ja näitä ovat psykologit, lasten neurologit, erityislääkärit ja psykiatrit.
- Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset oppivat vaikeuksistaan huolimatta, mutta tässä tulee keskittyä kykyihin ja mieltymyksiin. Näin pystyt rakentamaan lapsen itsetuntoa.
- Toruminen tai rankaiseminen ei ole oikea ratkaisu tällaisissa tilanteissa. Itse asiassa tällainen käyttäytyminen voi tehdä ongelmasta jopa pahemman.
- Jos lapsesi kiukuttelee tai itkee koska hänellä on rajoitteita, pysy hänen rinnallaan. Kerro hänelle, kuinka paljon häntä rakastat, ja muista kuinka paljon hän on yrittänyt tehdä jotain sellaista asiaa, jonka tiedät olevan hänelle vaikea.
Muutama neuvo äideille ja isille
Lapsen kasvattaminen on stressaavaa, kun hänellä on oppimisvaikeuksia, tämä on selvä asia. Jos tarvitset apua tai psyykkistä tukea, etsi sitä. Lapsesi tulee myöskin hyötymään tästä, sillä näin äiti ja isä voivat paremmin.
Muista vielä se, että sellaista lasta jolla on oppimisvaikeuksia ei tule verrata toiseen lapseen, jolla niitä ei ole – etenkään veljeen tai sisareen. Tämä tuhoaa lapsen itsetunnon.
Anna on 6-vuotias lapsi, joka on juuri aloittanut esikoulun. Luokassa hän ei juuri puhu, eikä jaa asioita toisten kanssa. Hän ei myöskään vaikuta seuraavan opettajan ohjeita. Koulun psykologi ja opettaja järjestävät tapaamisen Annan vanhempien kanssa, nähdäkseen, onko tytöllä mahdollisesti oppimisvaikeuksia.
Jo lyhyessä ajassa Annan vanhemmat käyvät koulussa kolme kertaa. Kotona Anna on puhelias ja kiinnostunut oppimaan äidiltä ja isältä, mutta näin ei kuitenkaan ole koulussa.
Paineet alkavat kasaantua Annan vanhemmille, ja he vievät tytön lasten neurologille. Arvioinnin jälkeen lääkäri sanoo, että hänessä ei ole mitään epänormaalia. Anna on vain erilainen kuin luokkatoverinsa, kuten on monen lapsen kohdalla.
Jo lyhyessä ajassa tapahtuu “ihme” – Anna alkaa olla sosiaalinen, osoittaa kiinnostusta oppitunteja kohtaan sekä on vuorovaikutuksessa innokkaasti opettajan ja luokkalaisten kanssa.
Jokainen lapsi oppii omalla tahdillaan
Äskeinen tarina on tuttu monelle vanhemmalle, lapselle, opettajalle ja terveydenhuollon ammattilaiselle. Vaikka onkin tavallista sanoa, että “jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa”, on myös hyvin tavallista, että epävarmuus saa meidät näkemään ongelmia siellä, missä niitä ei oikeasti ole.
Esikoulun ja koulun aloittaminen tuo mukanaan monen tyyppisiä ongelmia, mutta useimmat niistä voidaan kuitenkin ratkaista ajan kanssa.
Esikoulu on hauskaa, lapset opettelevat leikin kautta, ja opettajalla on tällöin paljon läheisempi ja henkilökohtaisempi vuorovaikutus lasten kanssa.
Kun lapset kasvavat, kouluaineet muuttuvat kuitenkin monimutkaisemmiksi, työn määrä kasvaa, ja koulussa koetut suhteet saavat uusia ja erilaisia piirteitä.
Lapsesta tulee tietoisempi omista kyvyistään ja rajoistaan. Joillekin tämä on aivan OK, kun taas toisille lapsille asia on vaikea.
Milloin lapsen oppimisvaikeuksia voidaan havaita?
Jotkut asiantuntijat sanovat, että mitä aikaisemmin aletaan havaitsemaan oppimisvaikeuksia, sitä parempi. Totuus asiasta on kuitenkin se, että nuorilla lapsilla riskinä on väärän diagnoosin tekeminen.
Asiantuntija voi antaa diagnoosin oppimisvaikeuksista parhaiten silloin, kun lapsi on 7-8 -vuotias.
Oppimisvaikeudet vaikuttavat tiedon käsittelyyn. Lapsi voi olla esimerkiksi hitaampi opetellessaan lukemaan tai kirjoittamaan, ja hänellä on usein ongelmia matematiikan kanssa. Hän saattaa ymmärtää, mikä asia on kyseessä, mutta hänellä voi olla vaikeuksia ilmaista se kunnolla.
Tämä ei vaikuta vain lapsen suoriutumiseen koulussa, vaan myös hänen ihmissuhteisiinsa.
Ensimmäiset merkit oppimisvaikeuksista
Alle 5-vuotiailla lapsilla voidaan määritellä seuraavassa kuvaamamme merkit oppimisvaikeuksista. Tähän liittyen tulee kuitenkin muistaa, että on erittäin tärkeää olla vaipumatta epätoivoon. Tässä asiassa tulee olla kärsivällinen ja tarkkailla omaa lastaan, katsoa kuinka hän kehittyy.
Merkit oppimisvaikeuksista ovat seuraavat:
- Ongelmat motorisissa kyvyissä, joita ovat esimerkiksi kirjoittaminen, repiminen, käveleminen, leikkaaminen, nappien laitto, vetoketjun sulkeminen tai nauhojen sitominen.
- Lapsella on vaikeuksia noudattaa yksinkertaisia ohjeita, ja hän ei pysty saamaan asioita tehdyksi.
- Hänellä on viivettä puhumisessa ja ääntämisessä, ja hänellä on myös vaikeuksia oppia uusia sanoja.
- Lapselle on hankalaa oppia lukemaan sekä ymmärtää numeroita, aakkosia, viikonpäiviä, värejä ja geometrisia muotoja.
- Hänellä on hankaluuksia keskittyä tai kiinnittää huomiota.
- Hän on turhautunut tai epämotivoitunut koskien koulun aktiviteetteja sekä muita perheen sisäisiä tai sosiaalisia aktiviteetteja.
Merkit oppimisvaikeuksista vanhemmissa lapsissa
- Lapsi ei halua puhua opinnoistaan, ja hänellä menee pitkään läksyjen kanssa.
- Hän tylsistyy helposti, ja hän ei ole kiinnostunut koulusta.
- Huono tai aggressiivinen käytös koulussa.
- Hänellä voidaan huomata merkkejä vaikeuksista tunnistaa ja ilmaista tunteita.
- Lapsella on vaikeuksia nukkua tai syödä.
Lapset ja oppimisvaikeudet – mitä kaikkea ongelmaan liittyy?
Lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat älykkyydeltään normaaleja tai normaalin tason yläpuolella. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ilmaista se, mitä he tietävät. Koska lapselle on vaikeaa oppia tiettyjä aihealueita, hän on usein turhautunut ja ärsyyntynyt.
Nämä tunteet voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon. Hän voi myös kärsiä masennuksesta, sillä hän tietää mitä hän haluaa saavuttaa, sanoa, kirjoittaa tai tehdä, mutta hänelle on kuitenkin hyvin vaikeaa saada asiat aikaiseksi.
Joissakin tapauksissa oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla voi myös olla erityistarpeita, kuten esimerkiksi lukihäiriötä, dyskalkuliaa tai molempia näistä. Tämä on avuksi oikean diagnoosin tekemisessä. Lapsella voi myös olla vaikeuksia keskittyä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänellä olisi tarkkaavaisuushäiriö.
Kuinka voit auttaa lastasi oppimisvaikeuksien kanssa?
- Ymmärrä ja hyväksy se, että oppimisvaikeudet voivat kestää koko elämän. Muista kuitenkin, että tästä ei tule olla huolissaan. Oikealla avulla lapsesi tulee oppimaan, ja hän tulee kasvamaan onnelliseksi ja terveeksi.
- Lapsesi opettaja voi auttaa havaitsemaan oireet ja luomaan sopivan oppimisympäristön, mutta hän ei kuitenkaan voi antaa diagnoosia.
- Hyvä diagnoosi ja sopiva toimintatapa tulevat vaikuttamaan erittäin positiivisesti lapsesi koulunkäyntiin.
- Testit oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi tehdään asiantuntijoiden toimesta, ja näitä ovat psykologit, lasten neurologit, erityislääkärit ja psykiatrit.
- Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset oppivat vaikeuksistaan huolimatta, mutta tässä tulee keskittyä kykyihin ja mieltymyksiin. Näin pystyt rakentamaan lapsen itsetuntoa.
- Toruminen tai rankaiseminen ei ole oikea ratkaisu tällaisissa tilanteissa. Itse asiassa tällainen käyttäytyminen voi tehdä ongelmasta jopa pahemman.
- Jos lapsesi kiukuttelee tai itkee koska hänellä on rajoitteita, pysy hänen rinnallaan. Kerro hänelle, kuinka paljon häntä rakastat, ja muista kuinka paljon hän on yrittänyt tehdä jotain sellaista asiaa, jonka tiedät olevan hänelle vaikea.
Muutama neuvo äideille ja isille
Lapsen kasvattaminen on stressaavaa, kun hänellä on oppimisvaikeuksia, tämä on selvä asia. Jos tarvitset apua tai psyykkistä tukea, etsi sitä. Lapsesi tulee myöskin hyötymään tästä, sillä näin äiti ja isä voivat paremmin.
Muista vielä se, että sellaista lasta jolla on oppimisvaikeuksia ei tule verrata toiseen lapseen, jolla niitä ei ole – etenkään veljeen tai sisareen. Tämä tuhoaa lapsen itsetunnon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barallobres, Gustavo. (2016). Diferentes interpretaciones de las dificultades de aprendizaje en matemática. Educación matemática, 28(1), 39-68. Recuperado en 29 de enero de 2019, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1665-58262016000100039&lng=es&tlng=es.
- Navarro Soria, I., González Gómez, C., Álvarez Teruel, J. D., Fernández Carrasco, F., & Heliz Llopis, J. (2014). Detección de dificultades de aprendizaje e implicación de las familias en la intervención.
- Sánchez, C. (2004). Las” dificultades del aprendizaje”: un diagnóstico peligroso y sus efectos nocivos. Educere, 8(24).
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.