Unissapuhuminen - miksi teemme sitä
Unissapuhuminen liittyy alitajuntaamme, eivätkä sanomamme asiat välttämättä kuulosta järkeviltä eikä niillä ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.
Onko sinulle koskaan sanottu, että puhut unissasi? Onko sinulle sanottu, että voit jopa käydä keskusteluita ympärilläsi olevien ihmisten kanssa tai puhelimessa? Haluatko tietää miksi puhut unissasi? Kerromme sinulle miksi.
Sanoinko jotain noloa?
Kun joku, jonka kanssa olemme nukkuneet samassa huoneessa kertoo meille että puhumme unissamme, ensimmäinen asia jota ajattelemme on: “Enkä puhu”, ja toinen: “Mitä jos sanoin jotain outoa?!”
Sitten voit haluta tietää miksi puhut unissasi. Unissapuhumiselle on olemassa tieteellisen selitys.
Unissasi puhuminen ei ole omituista. Yöllinen puhuminen on tiedostamatonta ja useissa tapauksissa koostuu yksinkertaisista lausahduksista tai merkityksettömistä lauseista, jotka kestävät muutaman sekuntin.
On kuitenkin tietysti poikkeuksia, kun ihmiset puhuvat ja puhuvat useita kertoja joka yö. Tämä on yleisempi tilanne kuin mitä luulet, etenkin lapsilla ja teineillä.
Unissapuhuminen riippuu useista tekijöistä. Nämä saattavat mukaanlukea sen, oliko päiväsi monimutkainen tai ei, tunnetko olosi musertuneeksi, tai jos et halua puhua siitä miltä sinusta tuntuu.
Jos aikuiset kuitenkin puhuvat unissaan joka yö (tai useita peräkkäisiä öitä), tätä voidaan pitää unihäiriönä tai sairautena.
Usein tapahtuva unissapuhuminen voi johtua pitkittyneestä stressille altistumisesta, jännitteestä ja väsymyksestä, sekä fyysisestä että psyykkisestä. Muita ongelmaan liittyviä oireita voi olla hampaiden narskuttaminen ja unissakävely.
Unissapuhuminen
Unissapuhuminen ilmaantuu kahdessa unen vaiheessa. Ensiksi se ilmaantuu REM (Rapid Eye Movement) -vaiheessa ja sitten NREM -vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa neuronimme työskentelevät samankaltaisella tavalla kuin hereillä ollessamme. Tämän takia mitä tässä vaiheessa tapahtuu tunnetaan “paradoksaalisena unena”, ja unet ovat intensiivisimmillään.
REM-vaiheessa on toisaalta tauko. Tämä tarkoittaa sitä että suu, kurkku ja äänihuulet (jotka pysyvät toimimattomina) “kääntyvät päälle” ja työskentelevät pari sekuntia. Tällöin unissa sanomamme sanat sanotaan “ääneen.”
Kun puhumme unissamme NREM -vaiheessa, se johtuu unistamme. Tämä johtuu siitä, että olemme puolihereillä ja hereilläolon mekanismit antavat meille mahdollisuuden puhua.
Toisin kuin ollessamme täysin hereillä, tässä vaiheessa sanomissamme sanoissa tai lauseissa ei ole mitään järkeä.
Mitä minun pitäisi tehdä sille?
Jos nukut kumppanisi kanssa tai jaat makuuhuoneen jonkun kanssa, nämä ihmiset ovat luultavasti yrittäneet selvittää mitä yrität kertoa, tai saada selvää sanoistasi.
Voisit kuitenkin sanoa tätä turhaksi yritykseksi. Miksi? Et ole tietoinen siitä, mitä sanot!
Puheen sisältö on totaalisen sattumanvaraista ja kestää vain muutaman sekunnin. Ne voivat olla yksittäisiä sanoja, höpöttämistä, tai asioita jotka liittyvät päivän kokemuksiisi (kyseisen päivän tai muutaman aikaisemman päivän).
Siksi on tärkeää ymmärtää että tämä on tiedostamaton ilmaisu jolla ei välttämättä tarvitse olla mitään suhdetta tunteisiisi tai ajatuksiisi kun olet hereillä, aivan kuten unillakaan ei ole.
Nämä sanat ovat osioita asioista joita olet kokenut sen päivän aikana tai kaksi viikkoa sitten tai jopa edellisenä vuonna. Et tiedä milloin aivosi tuovat ne esille! Siksi sekä heidän jotka puhuvat unissaan, että heidän jotka kuulevat puhetta, ei tulisi huolehtia tai ajatella sitä liikaa.
Unissapuhuminen ei ole vakava ongelma joka vaatisi psykologista hoitoa. Aino huoli unissapuhumisessa on jonkin nolon, vahingollisen tai sellaisen sanominen, joka voi aiheuttaa sinulle ongelmia.
Jos sinulla on kumppani joka nukkuu kevyesti, se voi olla epämiellyttävää. Tämä on kuitenkin sama ongelma kuin jos kuorsaat tai sinulla on painajainen, tai jos toinen herää.
Jos ilmiö kuitenkin yhtäkkiä ilmaantuu 25 ikävuoden jälkeen tai se tapahtuu useita kertoja viikossa, olisi hyvä käydä ammattilaisen juttusilla. Se voi johtua pelosta, tunneongelmista tai kasvaneesta stressistä.
Jotkut yleisimmistä hoidoista krooniseen unissapuhumiseen sisältävät rauhoittavia tapoja ennen nukkumaanmenoa kuten:
- Lämmin suihku
- Klassisen musiikin kuuntelu
- Kirjan lukeminen
Välttääksesi liiallista unissa puhumista, sinun tulisi välttää:
- Alkoholin tai limsan juomista
- Auringonlaskun jälkeen urheilua
- Uutisten tai elokuvien katsomista joka nopeuttaa aivojen toimintaa (esimerkiksi kauhuelokuvat)
Unissapuhuminen liittyy alitajuntaamme, eivätkä sanomamme asiat välttämättä kuulosta järkeviltä eikä niillä ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.
Onko sinulle koskaan sanottu, että puhut unissasi? Onko sinulle sanottu, että voit jopa käydä keskusteluita ympärilläsi olevien ihmisten kanssa tai puhelimessa? Haluatko tietää miksi puhut unissasi? Kerromme sinulle miksi.
Sanoinko jotain noloa?
Kun joku, jonka kanssa olemme nukkuneet samassa huoneessa kertoo meille että puhumme unissamme, ensimmäinen asia jota ajattelemme on: “Enkä puhu”, ja toinen: “Mitä jos sanoin jotain outoa?!”
Sitten voit haluta tietää miksi puhut unissasi. Unissapuhumiselle on olemassa tieteellisen selitys.
Unissasi puhuminen ei ole omituista. Yöllinen puhuminen on tiedostamatonta ja useissa tapauksissa koostuu yksinkertaisista lausahduksista tai merkityksettömistä lauseista, jotka kestävät muutaman sekuntin.
On kuitenkin tietysti poikkeuksia, kun ihmiset puhuvat ja puhuvat useita kertoja joka yö. Tämä on yleisempi tilanne kuin mitä luulet, etenkin lapsilla ja teineillä.
Unissapuhuminen riippuu useista tekijöistä. Nämä saattavat mukaanlukea sen, oliko päiväsi monimutkainen tai ei, tunnetko olosi musertuneeksi, tai jos et halua puhua siitä miltä sinusta tuntuu.
Jos aikuiset kuitenkin puhuvat unissaan joka yö (tai useita peräkkäisiä öitä), tätä voidaan pitää unihäiriönä tai sairautena.
Usein tapahtuva unissapuhuminen voi johtua pitkittyneestä stressille altistumisesta, jännitteestä ja väsymyksestä, sekä fyysisestä että psyykkisestä. Muita ongelmaan liittyviä oireita voi olla hampaiden narskuttaminen ja unissakävely.
Unissapuhuminen
Unissapuhuminen ilmaantuu kahdessa unen vaiheessa. Ensiksi se ilmaantuu REM (Rapid Eye Movement) -vaiheessa ja sitten NREM -vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa neuronimme työskentelevät samankaltaisella tavalla kuin hereillä ollessamme. Tämän takia mitä tässä vaiheessa tapahtuu tunnetaan “paradoksaalisena unena”, ja unet ovat intensiivisimmillään.
REM-vaiheessa on toisaalta tauko. Tämä tarkoittaa sitä että suu, kurkku ja äänihuulet (jotka pysyvät toimimattomina) “kääntyvät päälle” ja työskentelevät pari sekuntia. Tällöin unissa sanomamme sanat sanotaan “ääneen.”
Kun puhumme unissamme NREM -vaiheessa, se johtuu unistamme. Tämä johtuu siitä, että olemme puolihereillä ja hereilläolon mekanismit antavat meille mahdollisuuden puhua.
Toisin kuin ollessamme täysin hereillä, tässä vaiheessa sanomissamme sanoissa tai lauseissa ei ole mitään järkeä.
Mitä minun pitäisi tehdä sille?
Jos nukut kumppanisi kanssa tai jaat makuuhuoneen jonkun kanssa, nämä ihmiset ovat luultavasti yrittäneet selvittää mitä yrität kertoa, tai saada selvää sanoistasi.
Voisit kuitenkin sanoa tätä turhaksi yritykseksi. Miksi? Et ole tietoinen siitä, mitä sanot!
Puheen sisältö on totaalisen sattumanvaraista ja kestää vain muutaman sekunnin. Ne voivat olla yksittäisiä sanoja, höpöttämistä, tai asioita jotka liittyvät päivän kokemuksiisi (kyseisen päivän tai muutaman aikaisemman päivän).
Siksi on tärkeää ymmärtää että tämä on tiedostamaton ilmaisu jolla ei välttämättä tarvitse olla mitään suhdetta tunteisiisi tai ajatuksiisi kun olet hereillä, aivan kuten unillakaan ei ole.
Nämä sanat ovat osioita asioista joita olet kokenut sen päivän aikana tai kaksi viikkoa sitten tai jopa edellisenä vuonna. Et tiedä milloin aivosi tuovat ne esille! Siksi sekä heidän jotka puhuvat unissaan, että heidän jotka kuulevat puhetta, ei tulisi huolehtia tai ajatella sitä liikaa.
Unissapuhuminen ei ole vakava ongelma joka vaatisi psykologista hoitoa. Aino huoli unissapuhumisessa on jonkin nolon, vahingollisen tai sellaisen sanominen, joka voi aiheuttaa sinulle ongelmia.
Jos sinulla on kumppani joka nukkuu kevyesti, se voi olla epämiellyttävää. Tämä on kuitenkin sama ongelma kuin jos kuorsaat tai sinulla on painajainen, tai jos toinen herää.
Jos ilmiö kuitenkin yhtäkkiä ilmaantuu 25 ikävuoden jälkeen tai se tapahtuu useita kertoja viikossa, olisi hyvä käydä ammattilaisen juttusilla. Se voi johtua pelosta, tunneongelmista tai kasvaneesta stressistä.
Jotkut yleisimmistä hoidoista krooniseen unissapuhumiseen sisältävät rauhoittavia tapoja ennen nukkumaanmenoa kuten:
- Lämmin suihku
- Klassisen musiikin kuuntelu
- Kirjan lukeminen
Välttääksesi liiallista unissa puhumista, sinun tulisi välttää:
- Alkoholin tai limsan juomista
- Auringonlaskun jälkeen urheilua
- Uutisten tai elokuvien katsomista joka nopeuttaa aivojen toimintaa (esimerkiksi kauhuelokuvat)
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adrados RP. Parasomnias: fenómenos episódicos del sueño. Revista española de pediatría: clínica e investigación 2005; 61 (1): 49-54. Available at: https://www.seinap.es/wp-content/uploads/Revista-de-Pediatria/2005/REP%2061-1.pdf#page=45. Accessed 01/11, 2019.
- Cruz Menor E, Hernández Rodríguez Y, Morera Rojas BP, Fernández Montequín Z, Rodríguez Benítez JC. Trastornos del sueño en el adulto mayor en la comunidad. Revista de Ciencias Médicas de Pinar del Río 2008; 12 (2): 121-130. Available at: http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S1561-31942008000200014&script=sci_arttext&tlng=en. Accessed 01/11, 2019.
- Marín Agudelo HA, Vinaccia S. Contribuciones desde la medicina comportamental del sueño al manejo de la somnolencia excesiva diurna. Psicología desde el Caribe 2011; 15: 95-116. Available at: http://rcientificas.uninorte.edu.co/index.php/psicologia/article/view/1874. Accessed 01/11, 2019.
- Ohayon MM, Guilleminault C, Priest RG. Night terrors, sleepwalking, and confusional arousals in the general population: their frequency and relationship to other sleep and mental disorders. The Journal of clinical psychiatry 1999; 60 (4): 268-76. Available at: https://europepmc.org/abstract/med/10221293. Accessed 01/11, 2019.
- Portuondo Alacán O, Fernández Rivero CG, Cabrera Amigo P. Trastornos del sueño en adolescentes. Revista Cubana de Pediatría 2000; 72 (1): 10-14. Available at: http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-75312000000100002. Accessed 01/11, 2019.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.