Onko kivuliaiden muistojen pois pyyhkiminen mahdollista?
On tiettyjä asioita, jotka tapahtuvat surun kohtaamille ihmisille. Nämä muistot voivat estää heitä jatkamasta tervettä elämää rauhallisella tavalla ilman pelkoja. Onko tällaisten kivuliaiden muistojen pois pyyhkiminen mahdollista?
Mitä muistot ovat?
Sana “muisto” on latinalaista alkuperää, joka tarkoittaa “takaisin palaamista sydämen kautta”. Muistaminen on tapa, jolla mielesi palauttaa takaisin tietyn menneisyydessä tapahtuneen tilanteen tai tapahtuman.
Lue myös: Aito rakkaus kunnioittaa menneisyyttäsi
Mitä hyötyä muistoista on?
Kaiken kaikkiaan muistot järjestelevät elämäämme.
Ilman muistamista, tai muistoja, olisi mahdotonta elää. Se tarkoittaisi sitä, että meidän täytyisi oppia kaikki kuin se olisi taas jotakin uutta, ja tehdä niin kaiken aikaa. Siten kokemuksen säilyttäminen tai siirtäminen olisi mahdotonta.
Kuinka aivosi säilyttävät muistot?
Mieli säilyttää muistot monella tapaa luoden eri kokoelmia erilaisia muistoja varten.
Lista on kuitenkin todella pitkä. Yksinkertaistaaksemme sitä voimme sanoa, että muistot jaetaan lyhytaikaisiin, pitkäaikaisiin ja sensorisiin muistoihin.
Sensorinen muisti
Ensinnäkin kyseessä on muisti, jota koemme omien aistiemme kautta.
Nämä muistot säilyvät hyvin lyhytaikaisesti, enintään 300 millisekunnin ajan. Sen jälkeen ne katoavat kokonaan, ellei niistä tule osa lyhytaikaista muistia.
Lyhytaikainen muisti
Kun olemme valinneet kokemuksen sensorisesta muistista, jää se lyhytaikaiseen muistiin.
Tätä kategoriaa kutsutaan toisinaan toiminnalliseksi muistiksi. Kaiken kaikkiaan se voi sisältää 5-9 elementtiä kerralla.
Pitkäaikainen muisti
Tämä on keino, jolla mieli säilyttää muistot kestävällä tavalla. Tämä on myös kivuliaiden muistojen sijaintipaikka. Pitkäaikainen muisti voidaan jakaa epäselviin ja selviin muistoihin.
- Ensimmäinen varastoi tiedostamattomat muistot ja liittyy erilaisten taitojen oppimiseen. Tämän ansiosta voimme suorittaa tiettyjä aktiviteetteja, kuten pyörällä tai autolla ajamista.
- Selvät muistot yhdistetään tietoiseen aktiivisuuteen. Tässä kaksi esimerkkiä selvistä muistoista: semanttiset ja jaksolliset. Semantiikalla viitataan historiallisiin tai tieteellisiin muistoihin sekä maantieteelliseen ja avaruudelliseen tietouteen. Ihmisten nimet säilytetään myös tällaisessa muistissa.
Jaksollinen muisti on aluetta, jossa kivuliaat muistot säilytetään. Siellä säilytämme tarinoita itsestämme sekä tiettyjä faktoja tai kokemuksia. Jaksollisessa muistissa säilytettäviä kokemuksia voivat olla esimerkiksi hääpäivä, valmistujaiset, tappelu tai jokin meille tapahtunut ikävä asia.
Suosittelemme sinua lukemaan: 8 syytä, miksi kävely on terveellistä
Onko kivuliaiden muistojen pois pyyhkiminen mahdollista?
Kivuliaiden muistojen läpikäyminen koko elämän ajan on luonnollista kaikille ihmisille. Toisinaan on mahdollista prosessoida nämä tapahtumat ja muistot ja siirtyä eteenpäin.
On kuitenkin myös hetkiä, jolloin se voi olla monimutkaisempaa. Menneisyyden tapahtumista johtuvan masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kestäminen voi olla todella vaikeaa.
Muistojen vakaantuminen riippuu tavasta, jolla muistot varastoidaan ja se vaikuttaa siihen pystymmekö unohtamaan ne vai emme. Tämä vie meidät kehoa tutkivaan tieteenalaan, joka tunnetaan neurotieteenä.
Tämän alan tutkimukset ovat osoittaneet, että aina kun saamme takaisin (muistamme) tietyn kokemuksen, tulee siitä epävakaa tai mukautuva. Tämä saa meidät lisäämään siihen uutta tietoa. Kun palautamme muiston takaisin sen sijaintiin, on se muuttunut hieman alkuperäisestä.
Tämä mekanismi luo tilan, jossa kivuliaiden tai traumaattisten muistojen muokkaaminen voi tapahtua. Sen myötä pystymme muuttamaan niihin sidottua henkistä reaktiota.
Negatiiviset tunteet
Usko tai älä, psykoterapia voi myös auttaa taistelemaan negatiivisia tunteita vastaan auttamalla meitä tulkitsemaan meille kipua aiheuttavat faktat uudelleen. Kun merkitys muuttuu, muuttuu myös kivulias fakta. Siihen voidaan lisätä informaatiota tai se voidaan korvata, jotta kärsimystä voidaan vähentää.
Tutkijat kehittävät parhaillaan lääkkeitä, jotka voivat auttaa potilaita kivuliaiden muistojen läpikäymisessä. Stressihormoni kortisolin tuotantoa estävät aineet voivat jopa auttaa ratkaisemaan kivuliaita muistoja.
Useimmissa kivuliaiden muistojen tutkimiseen liittyvissä teorioissa kuitenkin todetaan, että meidän täytyy hyväksyä faktat ja ymmärtää, että emme voi muuttaa menneisyyttä.
On tärkeää etsiä tapoja saada perspektiiviä menneisyyden kivuliaiden muistojen tarkastelemiseen. Vaikka muisto olisikin vahva ja traumaattinen, on sillä aina positiivinen oppitunti opetettavana.
On myös tärkeää antaa anteeksi. Anteeksianto mahdollistaa sen, että pääsemme minkä vain yli jättäen menneisyyden menneisyyteen, jonne se kuuluukin.
On tiettyjä asioita, jotka tapahtuvat surun kohtaamille ihmisille. Nämä muistot voivat estää heitä jatkamasta tervettä elämää rauhallisella tavalla ilman pelkoja. Onko tällaisten kivuliaiden muistojen pois pyyhkiminen mahdollista?
Mitä muistot ovat?
Sana “muisto” on latinalaista alkuperää, joka tarkoittaa “takaisin palaamista sydämen kautta”. Muistaminen on tapa, jolla mielesi palauttaa takaisin tietyn menneisyydessä tapahtuneen tilanteen tai tapahtuman.
Lue myös: Aito rakkaus kunnioittaa menneisyyttäsi
Mitä hyötyä muistoista on?
Kaiken kaikkiaan muistot järjestelevät elämäämme.
Ilman muistamista, tai muistoja, olisi mahdotonta elää. Se tarkoittaisi sitä, että meidän täytyisi oppia kaikki kuin se olisi taas jotakin uutta, ja tehdä niin kaiken aikaa. Siten kokemuksen säilyttäminen tai siirtäminen olisi mahdotonta.
Kuinka aivosi säilyttävät muistot?
Mieli säilyttää muistot monella tapaa luoden eri kokoelmia erilaisia muistoja varten.
Lista on kuitenkin todella pitkä. Yksinkertaistaaksemme sitä voimme sanoa, että muistot jaetaan lyhytaikaisiin, pitkäaikaisiin ja sensorisiin muistoihin.
Sensorinen muisti
Ensinnäkin kyseessä on muisti, jota koemme omien aistiemme kautta.
Nämä muistot säilyvät hyvin lyhytaikaisesti, enintään 300 millisekunnin ajan. Sen jälkeen ne katoavat kokonaan, ellei niistä tule osa lyhytaikaista muistia.
Lyhytaikainen muisti
Kun olemme valinneet kokemuksen sensorisesta muistista, jää se lyhytaikaiseen muistiin.
Tätä kategoriaa kutsutaan toisinaan toiminnalliseksi muistiksi. Kaiken kaikkiaan se voi sisältää 5-9 elementtiä kerralla.
Pitkäaikainen muisti
Tämä on keino, jolla mieli säilyttää muistot kestävällä tavalla. Tämä on myös kivuliaiden muistojen sijaintipaikka. Pitkäaikainen muisti voidaan jakaa epäselviin ja selviin muistoihin.
- Ensimmäinen varastoi tiedostamattomat muistot ja liittyy erilaisten taitojen oppimiseen. Tämän ansiosta voimme suorittaa tiettyjä aktiviteetteja, kuten pyörällä tai autolla ajamista.
- Selvät muistot yhdistetään tietoiseen aktiivisuuteen. Tässä kaksi esimerkkiä selvistä muistoista: semanttiset ja jaksolliset. Semantiikalla viitataan historiallisiin tai tieteellisiin muistoihin sekä maantieteelliseen ja avaruudelliseen tietouteen. Ihmisten nimet säilytetään myös tällaisessa muistissa.
Jaksollinen muisti on aluetta, jossa kivuliaat muistot säilytetään. Siellä säilytämme tarinoita itsestämme sekä tiettyjä faktoja tai kokemuksia. Jaksollisessa muistissa säilytettäviä kokemuksia voivat olla esimerkiksi hääpäivä, valmistujaiset, tappelu tai jokin meille tapahtunut ikävä asia.
Suosittelemme sinua lukemaan: 8 syytä, miksi kävely on terveellistä
Onko kivuliaiden muistojen pois pyyhkiminen mahdollista?
Kivuliaiden muistojen läpikäyminen koko elämän ajan on luonnollista kaikille ihmisille. Toisinaan on mahdollista prosessoida nämä tapahtumat ja muistot ja siirtyä eteenpäin.
On kuitenkin myös hetkiä, jolloin se voi olla monimutkaisempaa. Menneisyyden tapahtumista johtuvan masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kestäminen voi olla todella vaikeaa.
Muistojen vakaantuminen riippuu tavasta, jolla muistot varastoidaan ja se vaikuttaa siihen pystymmekö unohtamaan ne vai emme. Tämä vie meidät kehoa tutkivaan tieteenalaan, joka tunnetaan neurotieteenä.
Tämän alan tutkimukset ovat osoittaneet, että aina kun saamme takaisin (muistamme) tietyn kokemuksen, tulee siitä epävakaa tai mukautuva. Tämä saa meidät lisäämään siihen uutta tietoa. Kun palautamme muiston takaisin sen sijaintiin, on se muuttunut hieman alkuperäisestä.
Tämä mekanismi luo tilan, jossa kivuliaiden tai traumaattisten muistojen muokkaaminen voi tapahtua. Sen myötä pystymme muuttamaan niihin sidottua henkistä reaktiota.
Negatiiviset tunteet
Usko tai älä, psykoterapia voi myös auttaa taistelemaan negatiivisia tunteita vastaan auttamalla meitä tulkitsemaan meille kipua aiheuttavat faktat uudelleen. Kun merkitys muuttuu, muuttuu myös kivulias fakta. Siihen voidaan lisätä informaatiota tai se voidaan korvata, jotta kärsimystä voidaan vähentää.
Tutkijat kehittävät parhaillaan lääkkeitä, jotka voivat auttaa potilaita kivuliaiden muistojen läpikäymisessä. Stressihormoni kortisolin tuotantoa estävät aineet voivat jopa auttaa ratkaisemaan kivuliaita muistoja.
Useimmissa kivuliaiden muistojen tutkimiseen liittyvissä teorioissa kuitenkin todetaan, että meidän täytyy hyväksyä faktat ja ymmärtää, että emme voi muuttaa menneisyyttä.
On tärkeää etsiä tapoja saada perspektiiviä menneisyyden kivuliaiden muistojen tarkastelemiseen. Vaikka muisto olisikin vahva ja traumaattinen, on sillä aina positiivinen oppitunti opetettavana.
On myös tärkeää antaa anteeksi. Anteeksianto mahdollistaa sen, että pääsemme minkä vain yli jättäen menneisyyden menneisyyteen, jonne se kuuluukin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Manzanero, A. L., & López, B. (2007). Características de los recuerdos autobiográficos sobre sucesos traumáticos. Boletín de psicología, 90, 7-18.
- Odriozola, Enrique Echeburúa. “Modulación emocional de la memoria: de las viviencias traumáticas a los recuerdos biográficos.” Eguzkilore: Cuaderno del Instituto Vasco de Criminología 28 (2014): 169-176.
- Puebla, Antonio Lucas Manzanero. “Recuerdo de hechos traumáticos: de la introspección al estudio objetivo.” Psicopatología Clínica Legal y Forense 10.1 (2010): 149-164.
-
Carrillo-Mora, P. (2010). Sistemas de memoria: reseña histórica, clasificación y conceptos actuales. Segunda parte: Sistemas de memoria de largo plazo: Memoria episódica, sistemas de memoria no declarativa y memoria de trabajo. Salud mental, 33(2), 197-205.
-
Jáuregui, M., & Razumiejczyk, E. (2011). Memoria y aprendizaje: una revisión de los aportes cognitivos. Psicología y psicopedagogía, (26), 20-44.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.