Normaali verensokeri lapsilla
Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Elisa Martin Cano
Verensokeri lapsilla on aihe, joka vaatii erityistä huomiotamme. Kuten ehkä tiedät, me kaikki käytämme glukoosia kehomme energialähteenä. Syömme erityyppisiä sokereita sisältäviä ruokia, jotka kehomme sitten hajottaa glukoosiksi, ja tämä glukoosi kulkee verenkierron läpi päästäkseen solujen käyttöön.
Sekä aikuisille että lapsille on säädetty “normaalit” ja “poikkeavat” verensokeriarvot, jotka auttavat varmistamaan, että keho toimii hyvin ja ihminen on terve. Haluatko tietää, mikä on normaali verensokeri lapsilla, ja mitä muuta tärkeää se pitää sisällään? Jatka siis lukemista!
Mitä on verensokeri?
Verensokeri on arvo, jolla mitataan veren sokeri- tai glukoosipitoisuus. Kuten jo mainitsimme, me ihmiset syömme sokeria monissa eri muodoissa ruokamme mukana, ja näitä monimutkaisempia muotoja ovat esimerkiksi fruktoosi ja sakkaroosi.
Kehomme ruoansulatus auttaa muuttamaan nämä monimutkaiset sokerit yksinkertaisemmiksi aineiksi, kuten glukoosiksi. Sen jälkeen glukoosi kulkee verenkierrossa, jossa se kiertää jatkuvasti niin kauan kunnes solut imevät sen käyttöönsä energiana.
Glukoosi on siis energiaa meidän kehollemme. Kun solut ottavat sen verestä, ne muuttavat sen monivaiheisen kemiallisen prosessin, sitruunahappokierron eli Krebsin syklin, kautta TCA:ksi, molekyyliksi, jota ne käyttävät muissa fysiologisissa toiminnoissaan.
Glukoosi on täten välttämätön aine ihmiskehon toiminnalle. Kun veressä on liikaa glukoosia, se voidaan varastoida maksaan glykogeenina. Nämä ylimääräiset varat aktivoituvat, kun keho tarvitsee ylimääräistä glukoosia, esimerkiksi silloin kun harrastamme liikuntaa.
Kiinnostuitko aiheesta? Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: 7 merkkiä siitä, että sinulla on liian korkea verensokeritaso
Miksi on tärkeää pitää yllä sopivaa verensokeria?
Koska glukoosi on niin tärkeä aine kehon toiminnoille, on myös tärkeää tarkkailla sen pitoisuuksia veressä, jotta sitä ei ole liikaa tai liian vähän. Näin voimme varmistaa, että keholla on glukoosia käytettävissään kaikkien toimintojensa suorittamiseksi.
Lasten kohdalla tämä tieto on vieläkin tärkeämpää, sillä kun he vielä kasvavat, he käyttävät enemmän energiaa kuin aikuiset. Normaalin verensokerin ylläpitäminen on tärkeä asia lapsen oikeanlaisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta.
Kaikkien ihmisten kohdalla verensokeri vaihtelee eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi liikunta, stressi tai syömämme ruoat voivat vaikuttaa sen tasoihin.
Mikä on normaali verensokeri lapsilla?
Verensokeri tai veren glukoosipitoisuus mitataan tavallisesti verinäytteestä. Tämä mittaus voidaan tehdä useamman kerran saman päivän aikana, jotta saadaan erilaisia vertailuarvoja, sillä kuten juuri mainitsimme, arvot heittelevät eri vuorokaudenaikoina ja eri syistä.
Normaalisti verensokeri mitataan ensin silloin, kun ihmisellä on tyhjä vatsa, eli vähintään 8 tunnin paaston jälkeen. Tämä on siis paras tehdä heti aamulla heräämisen jälkeen, ennen aamupalaa. Tätä arvoa kutsutaan lähtötasoksi, ja tämä luku antaa eniten tietoa siitä, mikä henkilön verensokeri on, kulkeeko se normaaleissa rajoissa ja tuleeko arvojen suhteen ryhtyä toimiin.
Lasten normaaliarvot ovat yleensä matalampia kuin aikuisten normaaliarvot. Eri aikoina mitatut lasten normaaliarvot ovat seuraavat:
- Lähtötason verensokeri (tyhjällä vatsalla): 70-110 g/dl
- Ruokailun jälkeinen verensokeri (heti aterian jälkeen): alle 130 g/dl
- Verensokeri 2 tuntia ruokailun jälkeen: alle 100 g/dl
Jatka lukemista: Lasten ja nuorten diabetes: oireet ja hoito
Alhainen verensokeri lapsilla
Alhainen verensokeri tai glukoositaso, joka tunnetaan myös nimellä hypoglykemia, voi johtua vähäisestä sokerin saannista tai jopa lapsen aliravitsemuksesta. Jos lapsella on jatkuvasti alhainen verensokeri, se voi vaikuttaa hänen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseensä. Lisäksi se voi aiheuttaa huimausta ja pyörtyilyä, sillä hänen kehonsa vaatii enemmän glukoosia.
Korkea verensokeri lapsilla
Tiettyinä hetkinä verensokeri voi olla korkealla, esimerkiksi sen jälkeen kun lapsi on syönyt runsaasti sokeria sisältävää ruokaa. Korkean verensokerin toinen nimitys on hyperglykemia. Jos lapsella esiintyy korkeaa verensokeria toistuvasti, se voi olla merkki siitä, että lapsen ruokavalio ja/tai elämäntavat eivät ole terveellisiä tai oikealla tolalla.
Tämä voi toisin sanoen tarkoittaa sitä, että lapsi noudattaa istumapainotteista elämäntapaa tai että hänen ruokavalionsa sisältää paljon sokeripitoisia ruokia, jälkiruokia yms. Korkea verensokeri lapsilla voi merkitä jopa sitä, että heillä on 1-tyypin diabetes tai sen esiaste. Jos diabetesta epäillään, on syytä ottaa hetimmiten yhteyttä lääkäriin, jotta lapselle voidaan tehdä tarvittavat kokeet sairauden vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.
Mitä meidän tulisi pitää mielessä?
Jotta lapsen kehitys sujuu oikealla tavalla niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, on välttämätöntä että hänen verensokerinsa pidetään sopivalla tasolla. Jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita oman lapsesi ja hänen verensokerinsa suhteen, ota yhteyttä lapsen lääkäriin.
Verensokeri lapsilla on aihe, joka vaatii erityistä huomiotamme. Kuten ehkä tiedät, me kaikki käytämme glukoosia kehomme energialähteenä. Syömme erityyppisiä sokereita sisältäviä ruokia, jotka kehomme sitten hajottaa glukoosiksi, ja tämä glukoosi kulkee verenkierron läpi päästäkseen solujen käyttöön.
Sekä aikuisille että lapsille on säädetty “normaalit” ja “poikkeavat” verensokeriarvot, jotka auttavat varmistamaan, että keho toimii hyvin ja ihminen on terve. Haluatko tietää, mikä on normaali verensokeri lapsilla, ja mitä muuta tärkeää se pitää sisällään? Jatka siis lukemista!
Mitä on verensokeri?
Verensokeri on arvo, jolla mitataan veren sokeri- tai glukoosipitoisuus. Kuten jo mainitsimme, me ihmiset syömme sokeria monissa eri muodoissa ruokamme mukana, ja näitä monimutkaisempia muotoja ovat esimerkiksi fruktoosi ja sakkaroosi.
Kehomme ruoansulatus auttaa muuttamaan nämä monimutkaiset sokerit yksinkertaisemmiksi aineiksi, kuten glukoosiksi. Sen jälkeen glukoosi kulkee verenkierrossa, jossa se kiertää jatkuvasti niin kauan kunnes solut imevät sen käyttöönsä energiana.
Glukoosi on siis energiaa meidän kehollemme. Kun solut ottavat sen verestä, ne muuttavat sen monivaiheisen kemiallisen prosessin, sitruunahappokierron eli Krebsin syklin, kautta TCA:ksi, molekyyliksi, jota ne käyttävät muissa fysiologisissa toiminnoissaan.
Glukoosi on täten välttämätön aine ihmiskehon toiminnalle. Kun veressä on liikaa glukoosia, se voidaan varastoida maksaan glykogeenina. Nämä ylimääräiset varat aktivoituvat, kun keho tarvitsee ylimääräistä glukoosia, esimerkiksi silloin kun harrastamme liikuntaa.
Kiinnostuitko aiheesta? Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: 7 merkkiä siitä, että sinulla on liian korkea verensokeritaso
Miksi on tärkeää pitää yllä sopivaa verensokeria?
Koska glukoosi on niin tärkeä aine kehon toiminnoille, on myös tärkeää tarkkailla sen pitoisuuksia veressä, jotta sitä ei ole liikaa tai liian vähän. Näin voimme varmistaa, että keholla on glukoosia käytettävissään kaikkien toimintojensa suorittamiseksi.
Lasten kohdalla tämä tieto on vieläkin tärkeämpää, sillä kun he vielä kasvavat, he käyttävät enemmän energiaa kuin aikuiset. Normaalin verensokerin ylläpitäminen on tärkeä asia lapsen oikeanlaisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta.
Kaikkien ihmisten kohdalla verensokeri vaihtelee eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi liikunta, stressi tai syömämme ruoat voivat vaikuttaa sen tasoihin.
Mikä on normaali verensokeri lapsilla?
Verensokeri tai veren glukoosipitoisuus mitataan tavallisesti verinäytteestä. Tämä mittaus voidaan tehdä useamman kerran saman päivän aikana, jotta saadaan erilaisia vertailuarvoja, sillä kuten juuri mainitsimme, arvot heittelevät eri vuorokaudenaikoina ja eri syistä.
Normaalisti verensokeri mitataan ensin silloin, kun ihmisellä on tyhjä vatsa, eli vähintään 8 tunnin paaston jälkeen. Tämä on siis paras tehdä heti aamulla heräämisen jälkeen, ennen aamupalaa. Tätä arvoa kutsutaan lähtötasoksi, ja tämä luku antaa eniten tietoa siitä, mikä henkilön verensokeri on, kulkeeko se normaaleissa rajoissa ja tuleeko arvojen suhteen ryhtyä toimiin.
Lasten normaaliarvot ovat yleensä matalampia kuin aikuisten normaaliarvot. Eri aikoina mitatut lasten normaaliarvot ovat seuraavat:
- Lähtötason verensokeri (tyhjällä vatsalla): 70-110 g/dl
- Ruokailun jälkeinen verensokeri (heti aterian jälkeen): alle 130 g/dl
- Verensokeri 2 tuntia ruokailun jälkeen: alle 100 g/dl
Jatka lukemista: Lasten ja nuorten diabetes: oireet ja hoito
Alhainen verensokeri lapsilla
Alhainen verensokeri tai glukoositaso, joka tunnetaan myös nimellä hypoglykemia, voi johtua vähäisestä sokerin saannista tai jopa lapsen aliravitsemuksesta. Jos lapsella on jatkuvasti alhainen verensokeri, se voi vaikuttaa hänen fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseensä. Lisäksi se voi aiheuttaa huimausta ja pyörtyilyä, sillä hänen kehonsa vaatii enemmän glukoosia.
Korkea verensokeri lapsilla
Tiettyinä hetkinä verensokeri voi olla korkealla, esimerkiksi sen jälkeen kun lapsi on syönyt runsaasti sokeria sisältävää ruokaa. Korkean verensokerin toinen nimitys on hyperglykemia. Jos lapsella esiintyy korkeaa verensokeria toistuvasti, se voi olla merkki siitä, että lapsen ruokavalio ja/tai elämäntavat eivät ole terveellisiä tai oikealla tolalla.
Tämä voi toisin sanoen tarkoittaa sitä, että lapsi noudattaa istumapainotteista elämäntapaa tai että hänen ruokavalionsa sisältää paljon sokeripitoisia ruokia, jälkiruokia yms. Korkea verensokeri lapsilla voi merkitä jopa sitä, että heillä on 1-tyypin diabetes tai sen esiaste. Jos diabetesta epäillään, on syytä ottaa hetimmiten yhteyttä lääkäriin, jotta lapselle voidaan tehdä tarvittavat kokeet sairauden vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.
Mitä meidän tulisi pitää mielessä?
Jotta lapsen kehitys sujuu oikealla tavalla niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, on välttämätöntä että hänen verensokerinsa pidetään sopivalla tasolla. Jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita oman lapsesi ja hänen verensokerinsa suhteen, ota yhteyttä lapsen lääkäriin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Diabetes Association Professional Practice Committee. (2024). 2. Diagnosis and Classification of Diabetes: Standards of Care in Diabetes-2024. Diabetes care, 47(Supplement_1), 20-42. https://diabetesjournals.org/care/article/47/Supplement_1/S20/153954
- American Diabetes Association Professional Practice Committee. (2024). 14. Children and Adolescents: Standards of Care in Diabetes-2024. Diabetes care, 47(Supplement_1), 258-281. https://diabetesjournals.org/care/article/47/Supplement_1/S258/153946
- Dabelea, D., Stafford, J. M., Mayer-Davis, E. J., D’Agostino, R., Dolan, L., Imperatore, G., … & SEARCH for Diabetes in Youth Research Group. (2017). Association of type 1 diabetes vs type 2 diabetes diagnosed during childhood and adolescence with complications during teenage years and young adulthood. Jama, 317(8), 825-835. https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2606400
- Gea, I. L., Ramos, L. M., Borrás, V., et al. (2019). Hipoglucemia. Sociedad Española de Endocrinología Pediatrica, 1, 171-182. Disponible en: https://www.aeped.es/sites/default/files/documentos/11_hipoglucemia.pdf
- Lawrence, J. M., Divers, J., Isom, S., Saydah, S., Imperatore, G., Pihoker, C., … & SEARCH for Diabetes in Youth Study Group. (2021). Trends in prevalence of type 1 and type 2 diabetes in children and adolescents in the US, 2001-2017. Jama, 326(8), 717-727. https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2783420
- McGill, D. E., & Levitsky, L. L. (2016). Management of hypoglycemia in children and adolescents with type 1 diabetes mellitus. Current diabetes reports, 16, 1-6. https://link.springer.com/article/10.1007/s11892-016-0771-1
- Medline Plus. (2022). Manejo de su glucemia. Biblioteca Nacional de Medicina de Estados Unidos. https://medlineplus.gov/spanish/ency/patientinstructions/000086.htm
- Mergenthaler, P., Lindauer, U., Dienel, G. A., & Meisel, A. (2013). Sugar for the brain: the role of glucose in physiological and pathological brain function. Trends in neurosciences, 36(10), 587-597. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3900881/
- Rewers, M., & Ludvigsson, J. (2016). Environmental risk factors for type 1 diabetes. The Lancet, 387(10035), 2340-2348. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(16)30507-4/abstract
- Stanford Medicine Children’s Health. (s.f.). Hipoglucemia en niños. Consultado el 27 de febrero de 2024. https://www.stanfordchildrens.org/en/topic/default?id=hypoglycemia-in-children-90-P01960
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.