Logo image
Logo image

Neljä onnellisuushormonia

3 minuuttia
Jokainen on varmasti joskus ollut onnellinen, mutta tunnetko neljä onnellisuuteen vaikuttavaa hormonia? Esittelemme tässä artikkelissa ne välittäjäaineet ja hormonit, jotka vievät onnentunteen ihan uusiin ulottuvuuksiin.
Neljä onnellisuushormonia
Viimeisin päivitys: 03 joulukuuta, 2020

Serotoniinia, dopamiinia, oksitosiinia ja endorfiineja kutsutaan joskus neljäksi onnellisuushormoniksi, koska niiden vapautuminen tuottaa miellyttävän lämpimän tunteen. Jokainen voi päästää onnen valloilleen eri tavoin, sillä onnellisuus on subjektiivinen tunne. Tästä artikkelista opit, mitkä ovat neljä onnellisuushormonia ja kuinka niitä voi saada erittymään.

Mielenkiintoisin asia näissä neljässä onnellisuushormonissa on se, että ne eivät liity mitenkään rikkauteen, sosiaaliseen asemaan tai työhönJokainen voi olla onnellinen omin keinoin yksinkertaisella tavalla, josta kerromme kohta lisää.

Kuinka nämä neljä onnellisuushormonia vaikuttavat

Nämä neljä onnellisuushormonia vaikuttavat keskenään ja niillä on kullakin oma vaikutuksensa. Välittäjäaineet serotoniini, dopamiini, oksitosiini ja endorfiinit ovat kaikki osa biologista “reseptiä”, joka saa aikaan hyvän olon.

Serotoniini

Serotoniini on välittäjäaine ja hormoni, joka säätelee mielialaa, unta, nälkää ja tiettyjä kognitiivisia toimintoja. Kun serotoniinin määrä hermostossa on tasapainossa, olo on onnellinen ja tyytyväinen ja ihminen näkee asiat positiivisessa valossa.

Serotoniinivaje voi puolestaan aiheuttaa masennusta ja surua, motivaation puutetta, vetämättömyyttä ja pessimismiä. Tästä syystä on tärkeää ylläpitää riittävää serotoniinitasoa hermostossa.

Some figure
Välittäjäaine serotoniinin pitoisuus elimistössä vaikuttaa muun muassa mielialaan.

Dopamiini

Dopamiini on toinen tärkeä aivojen välittäjäaine, joka saa aikaan mielihyvää. Se vaikuttaa silloin, kun saamme jotain mitä haluamme, kuten saavutamme jonkin tavoitteen, syömme jotain hyvää tai ostamme jotain mitä olemme jo pitkään halunneet.

Serotoniinin tavoin dopamiinikin liittyy motivaatioon, mutta paljon suoremmalla tavalla: ihmisten, joiden dopamiinitaso on alhainen, on vaikeampi saada mielihyvää ja he tuntevat olonsa lannistuneiksi.

Dopamiinia tutkitaan paljon masennusta sairastavilla potilailla, sillä sen riittämätön pitoisuus vaikuttaa masennuksesta toipumiseen. Jotkut lääkkeet juurikin estävät tämän välittäjäaineen takaisinottoa, mikä lisää sen määrää elimistössä.

Lue lisää: Mitä mielialahäiriöt ovat ja miten niitä hoidetaan?

Oksitosiini

Tätä hormonia vapautuu sosiaalisten kontaktien kautta; saatamme esimerkiksi tuntea sen vaikutukset ollessamme kumppanin, ystävien tai perheen kanssa. Sitä vapautuu myös äidin pitäen sylissä pientä lastaan.

Oksitosiinia kutsutaan tunnesiteiden hormoniksi. Se on erittäin tärkeä hormoni, sillä se tekee vuorovaikutuksesta muiden kanssa miellyttävää. Jos ihmiseltä puuttuu sosiaalisia kontakteja, oksitosiinia ei erity, mikä johtaa sen vajeeseen.

Endorfiinit

Endorfiinit ovat ihmiskehon tuottamia sisäsyntyisiä opioideja, eivät peräisin ulkoisista tekijöistä. Yksi niiden tehtävistä on toimia luontaisena kivunlievittäjänä.

Niiden vaikutus aikaansaa eräänlaisen miellyttävän tunteen, joka voi peittää alleen fyysisen kivun. Endorfiinien vaikutukset voi tuntea esimerkiksi tehokkaan liikunnan jälkeen. Kenelläpä ei olisi ollut tuota ihanaa tunnetta kropassa treenin jälkeen?

Some figure
Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka peittävät alleen kivun ja saavat aikaan hyvän olon.

Lue lisää: Miksi liikunta on hyväksi aivoille

Ovatko nämä neljä onnellisuushormonia lisättävissä luonnollisin keinoin?

Vastaus on ehdottomasti kyllä. Onnellisuus on pitkälti meistä itsestämme kiinni, riippumatta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Voimme tehdä seuraavia asioita näiden välittäjäaineiden stimuloimiseksi:

  • Auringonvalon saaminen
  • Käyskentely kauniissa paikoissa
  • Tulevaisuuden tavoitteiden ja onnellisten muistojen miettiminen
  • Liikunta

Erityisesti dopamiini lisääntyy silloin, kun juhlistamme saavutuksiamme. Voimme jakaa jonkin ison lopullisen päämäärän pienemmiksi tavoitteiksi juhlistaaksemme jokaista onnistunutta askelta.

Oksitosiinin stimuloiminen taas edellyttää ihmissuhteiden vaalimista. Tarvitsemme mahdollisimman paljon fyysistä kontaktia, esimerkiksi halausten kautta. Seksi nostaa luontaisesti oksitosiinitasoa ja se on tässä mielessä erinomainen kontaktin muoto.

Endorfiineja taas erittyy liikunnan kautta. Emme nyt tarkoita äärimmäisen raskasta treeniä, vaan säännöllistä harrastamista ja sellaista liikuntamuotoa, joka saa aikaan mielihyvää pelkästä liikkumisen ilosta. Myös rentoutus- ja meditaatiotekniikat ovat avuksi onnellisuuden löytämisessä.

Kuinka neljä onnellisuushormonia saadaan vapautumaan: lyhyesti

Tiivistettynä, neljän onnellisuushormonin vapauttaminen on sinusta itsestäsi kiinni. Voit ottaa käyttöön mainitsemiamme asioita, niin tulet huomaamaan niiden vaikutukset fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissasi.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Tärkeintä on ryhtyä toimeen ja tehdä onnellisuudentunteesta säännöllinen osa elämää.

 

Serotoniinia, dopamiinia, oksitosiinia ja endorfiineja kutsutaan joskus neljäksi onnellisuushormoniksi, koska niiden vapautuminen tuottaa miellyttävän lämpimän tunteen. Jokainen voi päästää onnen valloilleen eri tavoin, sillä onnellisuus on subjektiivinen tunne. Tästä artikkelista opit, mitkä ovat neljä onnellisuushormonia ja kuinka niitä voi saada erittymään.

Mielenkiintoisin asia näissä neljässä onnellisuushormonissa on se, että ne eivät liity mitenkään rikkauteen, sosiaaliseen asemaan tai työhönJokainen voi olla onnellinen omin keinoin yksinkertaisella tavalla, josta kerromme kohta lisää.

Kuinka nämä neljä onnellisuushormonia vaikuttavat

Nämä neljä onnellisuushormonia vaikuttavat keskenään ja niillä on kullakin oma vaikutuksensa. Välittäjäaineet serotoniini, dopamiini, oksitosiini ja endorfiinit ovat kaikki osa biologista “reseptiä”, joka saa aikaan hyvän olon.

Serotoniini

Serotoniini on välittäjäaine ja hormoni, joka säätelee mielialaa, unta, nälkää ja tiettyjä kognitiivisia toimintoja. Kun serotoniinin määrä hermostossa on tasapainossa, olo on onnellinen ja tyytyväinen ja ihminen näkee asiat positiivisessa valossa.

Serotoniinivaje voi puolestaan aiheuttaa masennusta ja surua, motivaation puutetta, vetämättömyyttä ja pessimismiä. Tästä syystä on tärkeää ylläpitää riittävää serotoniinitasoa hermostossa.

Some figure
Välittäjäaine serotoniinin pitoisuus elimistössä vaikuttaa muun muassa mielialaan.

Dopamiini

Dopamiini on toinen tärkeä aivojen välittäjäaine, joka saa aikaan mielihyvää. Se vaikuttaa silloin, kun saamme jotain mitä haluamme, kuten saavutamme jonkin tavoitteen, syömme jotain hyvää tai ostamme jotain mitä olemme jo pitkään halunneet.

Serotoniinin tavoin dopamiinikin liittyy motivaatioon, mutta paljon suoremmalla tavalla: ihmisten, joiden dopamiinitaso on alhainen, on vaikeampi saada mielihyvää ja he tuntevat olonsa lannistuneiksi.

Dopamiinia tutkitaan paljon masennusta sairastavilla potilailla, sillä sen riittämätön pitoisuus vaikuttaa masennuksesta toipumiseen. Jotkut lääkkeet juurikin estävät tämän välittäjäaineen takaisinottoa, mikä lisää sen määrää elimistössä.

Lue lisää: Mitä mielialahäiriöt ovat ja miten niitä hoidetaan?

Oksitosiini

Tätä hormonia vapautuu sosiaalisten kontaktien kautta; saatamme esimerkiksi tuntea sen vaikutukset ollessamme kumppanin, ystävien tai perheen kanssa. Sitä vapautuu myös äidin pitäen sylissä pientä lastaan.

Oksitosiinia kutsutaan tunnesiteiden hormoniksi. Se on erittäin tärkeä hormoni, sillä se tekee vuorovaikutuksesta muiden kanssa miellyttävää. Jos ihmiseltä puuttuu sosiaalisia kontakteja, oksitosiinia ei erity, mikä johtaa sen vajeeseen.

Endorfiinit

Endorfiinit ovat ihmiskehon tuottamia sisäsyntyisiä opioideja, eivät peräisin ulkoisista tekijöistä. Yksi niiden tehtävistä on toimia luontaisena kivunlievittäjänä.

Niiden vaikutus aikaansaa eräänlaisen miellyttävän tunteen, joka voi peittää alleen fyysisen kivun. Endorfiinien vaikutukset voi tuntea esimerkiksi tehokkaan liikunnan jälkeen. Kenelläpä ei olisi ollut tuota ihanaa tunnetta kropassa treenin jälkeen?

Some figure
Liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka peittävät alleen kivun ja saavat aikaan hyvän olon.

Lue lisää: Miksi liikunta on hyväksi aivoille

Ovatko nämä neljä onnellisuushormonia lisättävissä luonnollisin keinoin?

Vastaus on ehdottomasti kyllä. Onnellisuus on pitkälti meistä itsestämme kiinni, riippumatta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Voimme tehdä seuraavia asioita näiden välittäjäaineiden stimuloimiseksi:

  • Auringonvalon saaminen
  • Käyskentely kauniissa paikoissa
  • Tulevaisuuden tavoitteiden ja onnellisten muistojen miettiminen
  • Liikunta

Erityisesti dopamiini lisääntyy silloin, kun juhlistamme saavutuksiamme. Voimme jakaa jonkin ison lopullisen päämäärän pienemmiksi tavoitteiksi juhlistaaksemme jokaista onnistunutta askelta.

Oksitosiinin stimuloiminen taas edellyttää ihmissuhteiden vaalimista. Tarvitsemme mahdollisimman paljon fyysistä kontaktia, esimerkiksi halausten kautta. Seksi nostaa luontaisesti oksitosiinitasoa ja se on tässä mielessä erinomainen kontaktin muoto.

Endorfiineja taas erittyy liikunnan kautta. Emme nyt tarkoita äärimmäisen raskasta treeniä, vaan säännöllistä harrastamista ja sellaista liikuntamuotoa, joka saa aikaan mielihyvää pelkästä liikkumisen ilosta. Myös rentoutus- ja meditaatiotekniikat ovat avuksi onnellisuuden löytämisessä.

Kuinka neljä onnellisuushormonia saadaan vapautumaan: lyhyesti

Tiivistettynä, neljän onnellisuushormonin vapauttaminen on sinusta itsestäsi kiinni. Voit ottaa käyttöön mainitsemiamme asioita, niin tulet huomaamaan niiden vaikutukset fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissasi.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Tärkeintä on ryhtyä toimeen ja tehdä onnellisuudentunteesta säännöllinen osa elämää.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Breuning, L. G. (2012). Meet your happy chemicals. System Integrity Press.
  • Salamone, J. D., & Correa, M. (2012). The mysterious motivational functions of mesolimbic dopamine. Neuron76(3), 470-485.
  • Young, S. N. (2007). How to increase serotonin in the human brain without drugs. Journal of psychiatry & neuroscience: JPN32(6), 394.
  • Goodale, Elizabeth P. “El papel de la norepinefrina y de la dopamina en la depresión.” Revista de Toxicomanías 50 (2007): 19-22.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.