Miten voittaa synnytyksen jälkeinen masennus?
Tarkistanut ja hyväksynyt: biologi, lääkäri María Belén del Río
Synnytyksen jälkeinen masennus on kaikkein yleisin psykologinen häiriö juuri äidiksi tulleilla naisilla. Oikeaa diagnoosia ei ole kuitenkaan aina helppo saada, ja tuore äiti voi olla tilastaan melko tietämätön elämänmuutosten pyörteissä.
Onkin erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, mikä tämän tilan aiheuttaa ja mitä sen oireisiin kuuluu. Näin synnytyksen jälkeinen masennus pystytään paremmin tunnistamaan ja hoitoon on helpompi hakeutua.
Mistä siis on kyse, kun puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Mikä sen aiheuttaa ja miten sitä voidaan hoitaa?
Mikä aiheuttaa synnytyksen jälkeistä masennusta?
Syyt masennuksen kehittymiseen
Aivan tarkalleen ei tiedetä, mikä saa naisen kärsimään masennuksesta synnytyksen jälkeen. On kuitenkin tiedossa, että on useita sellaisia raskauden aikana mahdollisesti ilmeneviä olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa äidin tunne-elämään haitallisesti vauvan ensimmäisinä kuukausina. Näihin kuuluvat seuraavat:
- Hormonaaliset muutokset sekä raskauden aikana että sen jälkeen (estrogeenin ja progesteronin tasojen lasku).
- Uudenlaiseen arkeen sopeutuminen ja muutokset naisen tärkeissä ihmissuhteissa.
- Muutokset kehossa synnytyksen jälkeen. Jotkut naiset kokevat voimakkaan itsetunnon laskun synnytyksen jälkeen, sillä keho käy läpi suuria muutoksia sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen.
- Liian vähäinen määrä omaa aikaa.
- Vaikeudet saada kunnolla unta.
- Tuore äiti epäilee, soveltuuko hän pitämään huolta vauvasta ja kasvattamaan lasta.
Riskitekijät äidin mielenterveydelle synnytyksen jälkeen
Raskauden aikana mahdollisesti tapahtuneet komplikaatiot tai synnytyksen jälkeen ilmenneet ongelmat voivat vaikuttaa uuteen äitiin psykologisesti.
Jotkut naiset ovat alttiimpia masennukselle synnytyksen jälkeen, ja niillä joilla tätä häiriötä ilmenee, voi olla jokin tai useampia seuraavista riskitekijöistä:
- Menneisyydessä koettu masennus tai synnytyksen jälkeinen stressi.
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tai esimerkiksi masennus tai ahdistus juuri ennen raskautta.
- Psykologiset häiriöt perheessä.
- Jokin traumaattinen tilanne raskauden aikana.
- Komplikaatiot raskauden aikana tai synnytyksessä. Näitä voivat olla esimerkiksi lapsen synnynnäinen sairaus tai vaikea synnytys, tai sitten vauvan keskosena syntyminen tai mikä tahansa sellainen asia, joka aiheuttaa hätätilanteen raskauden aikana, kuten keisarileikkaus tms.
- Raskaaksi tulo yllättäen tai ei-toivottu raskaus.
- Taloudelliset ongelmat.
- Tuen puute naisen lähimmiltä ihmisiltä, olipa tässä kyseessä kumppani tai muu perhe.
- Huumeiden, alkoholin tai tupakan käyttö raskauden aikana.
Lue aiheesta lisää: Keisarileikkaus: hoitotoimet ennen ja jälkeen
Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet
Tämän häiriön oireet voivat saada aikaan sen, että uuden äidin on vaikeampaa hoitaa vauvaa sekä itseään. Ensimmäiset merkit ilmenevät usein muutamien viikkojen aikana synnytyksen jälkeen, mutta toisaalta niitä saattaa tulla vasta jopa vuoden kuluttua vauvan syntymästä.
Yleisimmät masennuksen oireet synnytyksen jälkeen ovat seuraavat:
- Tunteet toivottomuudesta, syyllisyydestä ja surullisuudesta.
- Äkilliset mielialan vaihtelut.
- Tunne äärimmäisen voimakkaasta ahdistuksesta ja huolesta.
- Kyvyttömyys nukkua tai toisaalta liika nukkuminen.
- Ei tunnesidettä vauvaan, ja kenties jopa vauvan torjunta.
- Kiinnostuksen puute niitä aktiviteetteja kohtaan, joista nainen aiemmin nautti.
- Päänsärky ja uupumus yleisesti ottaen.
- Ruokahaluttomuus.
- Ajatukset vauvan tai itsensä vahingoittamisesta.
Lue aiheesta lisää: Synnytysrepeämien tyypit ja hoito
Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisy ja hoito
Jos nainen pyrkii pitämään hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan, synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä voidaan vähentää.
Jos koet, että sinä tai joku läheisesi kärsii tästä tilasta, on tärkeää ottaa yhteyttä lääkäriin. Näin masentunut nainen saa apua asiantuntijalta ja löytää tehokkainta apua tilanteeseensa.
Lepo
Silloin kun vauva nukkuu, uudella äidillä on parempi mahdollisuus saada lepoa ja siten lievittää oloaan tässä vaikeassa vaiheessa.
Sekä raskauden aikana että sen jälkeen on tärkeää, että äiti pyrkii saamaan mahdollisimman paljon lepoa. On tärkeää pyrkiä hyödyntämään ne hetket kun vauva nukkuu tai kun joku muu pystyy hoitamaan vauvaa äidin puolesta. Nämä hetket tulee käyttää hyödyksi joko lepäämällä tai tekemällä jotain itselle mieluisaa.
On tärkeää muistaa, että uupumus ei ole uudelle äidille hyväksi, eikä se paranna myöskään vauvan hyvinvointia.
Hyvä lepo on ehdoton asia, sillä psyykkinen vakaus ja rentoutuminen aina kun mahdollista pitävät vauvankin rauhallisempana, ja hän myös nukkuu näin pidempään. Siten uusi äitikin saa paremmin lepoa koko tänä aikana.
Askareet ja vapaa-ajan puute
On tärkeää kiinnittää huomiota erilaisten askareiden jakamiseen perheen sisällä. Tämä on välttämätöntä sekä äidin fyysisen terveyden kannalta että hänen psyykkisen hyvinvointinsa parantamiseksi.
Kun vauva syntyy, äidin ja hänen perheensä täytyy jakaa ja suunnitella kaikki ne tehtävät, jotka liittyvät vauvan hoitamiseen. Kumppanin ja muun perheen täytyy todella tarjota apuaan. Terveessä parisuhteessa osapuolet auttavat ja tukevat toisiaan, ja kummallekin jää myös omaa aikaa.
Liikunnan tärkeys
Liikunta auttaa ehkäisemään synnytyksen jälkeistä masennusta. Liikuntaa tulisi harrastaa sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen.
Liikunnan avulla nainen voi edistää mielenterveyden tasapainoa raskauden edetessä ja lapsen synnyttyä. Näin se vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, ja siten se auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta.
Jos et vielä harrasta liikuntaa ja olet raskaana tai juuri synnyttänyt, kannattaa aloittaa helpoilla ja hallituilla harjoituksilla ja lisätä intensiteettiä ajan kuluessa.
Naisen on tärkeää laskea omia odotuksiaan ja vaatimuksiaan
Suuri osa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivistä naisista on lähestulkoon perfektionisteja, eli he eivät voi hyväksyä epäonnistumista. On syytä pitää mielessä, että kukaan meistä ei synny täydelliseksi vanhemmaksi, eikä koskaan tulekaan sellaiseksi.
Älä vertaile itseäsi stereotyyppisiin “täydellisiin” äiteihin joita näet televisiossa tai aikakauslehtien sivuilla, sillä useimmissa tapauksissa tämä saa aikaan vain turhautuneisuutta ja syyllisyyttä. Tällaiset stereotyypit ovat äärimmäisen epärealistisia ja asettavat mahdottoman raskaan taakan tuoreen äidin harteille.
Jos koet mitään fyysisiä tai psyykkisiä muutoksia, ota heti yhteyttä lääkäriin, jotta oireesi voidaan tutkia ja voit saada diagnoosin. Tämä on välttämätöntä, jotta voisit saada synnytyksen jälkeisiin ongelmiisi kunnollista hoitoa.
ä
Synnytyksen jälkeinen masennus on kaikkein yleisin psykologinen häiriö juuri äidiksi tulleilla naisilla. Oikeaa diagnoosia ei ole kuitenkaan aina helppo saada, ja tuore äiti voi olla tilastaan melko tietämätön elämänmuutosten pyörteissä.
Onkin erittäin tärkeää olla tietoinen siitä, mikä tämän tilan aiheuttaa ja mitä sen oireisiin kuuluu. Näin synnytyksen jälkeinen masennus pystytään paremmin tunnistamaan ja hoitoon on helpompi hakeutua.
Mistä siis on kyse, kun puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Mikä sen aiheuttaa ja miten sitä voidaan hoitaa?
Mikä aiheuttaa synnytyksen jälkeistä masennusta?
Syyt masennuksen kehittymiseen
Aivan tarkalleen ei tiedetä, mikä saa naisen kärsimään masennuksesta synnytyksen jälkeen. On kuitenkin tiedossa, että on useita sellaisia raskauden aikana mahdollisesti ilmeneviä olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa äidin tunne-elämään haitallisesti vauvan ensimmäisinä kuukausina. Näihin kuuluvat seuraavat:
- Hormonaaliset muutokset sekä raskauden aikana että sen jälkeen (estrogeenin ja progesteronin tasojen lasku).
- Uudenlaiseen arkeen sopeutuminen ja muutokset naisen tärkeissä ihmissuhteissa.
- Muutokset kehossa synnytyksen jälkeen. Jotkut naiset kokevat voimakkaan itsetunnon laskun synnytyksen jälkeen, sillä keho käy läpi suuria muutoksia sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen.
- Liian vähäinen määrä omaa aikaa.
- Vaikeudet saada kunnolla unta.
- Tuore äiti epäilee, soveltuuko hän pitämään huolta vauvasta ja kasvattamaan lasta.
Riskitekijät äidin mielenterveydelle synnytyksen jälkeen
Raskauden aikana mahdollisesti tapahtuneet komplikaatiot tai synnytyksen jälkeen ilmenneet ongelmat voivat vaikuttaa uuteen äitiin psykologisesti.
Jotkut naiset ovat alttiimpia masennukselle synnytyksen jälkeen, ja niillä joilla tätä häiriötä ilmenee, voi olla jokin tai useampia seuraavista riskitekijöistä:
- Menneisyydessä koettu masennus tai synnytyksen jälkeinen stressi.
- Kaksisuuntainen mielialahäiriö tai esimerkiksi masennus tai ahdistus juuri ennen raskautta.
- Psykologiset häiriöt perheessä.
- Jokin traumaattinen tilanne raskauden aikana.
- Komplikaatiot raskauden aikana tai synnytyksessä. Näitä voivat olla esimerkiksi lapsen synnynnäinen sairaus tai vaikea synnytys, tai sitten vauvan keskosena syntyminen tai mikä tahansa sellainen asia, joka aiheuttaa hätätilanteen raskauden aikana, kuten keisarileikkaus tms.
- Raskaaksi tulo yllättäen tai ei-toivottu raskaus.
- Taloudelliset ongelmat.
- Tuen puute naisen lähimmiltä ihmisiltä, olipa tässä kyseessä kumppani tai muu perhe.
- Huumeiden, alkoholin tai tupakan käyttö raskauden aikana.
Lue aiheesta lisää: Keisarileikkaus: hoitotoimet ennen ja jälkeen
Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet
Tämän häiriön oireet voivat saada aikaan sen, että uuden äidin on vaikeampaa hoitaa vauvaa sekä itseään. Ensimmäiset merkit ilmenevät usein muutamien viikkojen aikana synnytyksen jälkeen, mutta toisaalta niitä saattaa tulla vasta jopa vuoden kuluttua vauvan syntymästä.
Yleisimmät masennuksen oireet synnytyksen jälkeen ovat seuraavat:
- Tunteet toivottomuudesta, syyllisyydestä ja surullisuudesta.
- Äkilliset mielialan vaihtelut.
- Tunne äärimmäisen voimakkaasta ahdistuksesta ja huolesta.
- Kyvyttömyys nukkua tai toisaalta liika nukkuminen.
- Ei tunnesidettä vauvaan, ja kenties jopa vauvan torjunta.
- Kiinnostuksen puute niitä aktiviteetteja kohtaan, joista nainen aiemmin nautti.
- Päänsärky ja uupumus yleisesti ottaen.
- Ruokahaluttomuus.
- Ajatukset vauvan tai itsensä vahingoittamisesta.
Lue aiheesta lisää: Synnytysrepeämien tyypit ja hoito
Synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisy ja hoito
Jos nainen pyrkii pitämään hyvää huolta omasta hyvinvoinnistaan, synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä voidaan vähentää.
Jos koet, että sinä tai joku läheisesi kärsii tästä tilasta, on tärkeää ottaa yhteyttä lääkäriin. Näin masentunut nainen saa apua asiantuntijalta ja löytää tehokkainta apua tilanteeseensa.
Lepo
Silloin kun vauva nukkuu, uudella äidillä on parempi mahdollisuus saada lepoa ja siten lievittää oloaan tässä vaikeassa vaiheessa.
Sekä raskauden aikana että sen jälkeen on tärkeää, että äiti pyrkii saamaan mahdollisimman paljon lepoa. On tärkeää pyrkiä hyödyntämään ne hetket kun vauva nukkuu tai kun joku muu pystyy hoitamaan vauvaa äidin puolesta. Nämä hetket tulee käyttää hyödyksi joko lepäämällä tai tekemällä jotain itselle mieluisaa.
On tärkeää muistaa, että uupumus ei ole uudelle äidille hyväksi, eikä se paranna myöskään vauvan hyvinvointia.
Hyvä lepo on ehdoton asia, sillä psyykkinen vakaus ja rentoutuminen aina kun mahdollista pitävät vauvankin rauhallisempana, ja hän myös nukkuu näin pidempään. Siten uusi äitikin saa paremmin lepoa koko tänä aikana.
Askareet ja vapaa-ajan puute
On tärkeää kiinnittää huomiota erilaisten askareiden jakamiseen perheen sisällä. Tämä on välttämätöntä sekä äidin fyysisen terveyden kannalta että hänen psyykkisen hyvinvointinsa parantamiseksi.
Kun vauva syntyy, äidin ja hänen perheensä täytyy jakaa ja suunnitella kaikki ne tehtävät, jotka liittyvät vauvan hoitamiseen. Kumppanin ja muun perheen täytyy todella tarjota apuaan. Terveessä parisuhteessa osapuolet auttavat ja tukevat toisiaan, ja kummallekin jää myös omaa aikaa.
Liikunnan tärkeys
Liikunta auttaa ehkäisemään synnytyksen jälkeistä masennusta. Liikuntaa tulisi harrastaa sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen.
Liikunnan avulla nainen voi edistää mielenterveyden tasapainoa raskauden edetessä ja lapsen synnyttyä. Näin se vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Liikunta vapauttaa endorfiineja, ja siten se auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta.
Jos et vielä harrasta liikuntaa ja olet raskaana tai juuri synnyttänyt, kannattaa aloittaa helpoilla ja hallituilla harjoituksilla ja lisätä intensiteettiä ajan kuluessa.
Naisen on tärkeää laskea omia odotuksiaan ja vaatimuksiaan
Suuri osa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivistä naisista on lähestulkoon perfektionisteja, eli he eivät voi hyväksyä epäonnistumista. On syytä pitää mielessä, että kukaan meistä ei synny täydelliseksi vanhemmaksi, eikä koskaan tulekaan sellaiseksi.
Älä vertaile itseäsi stereotyyppisiin “täydellisiin” äiteihin joita näet televisiossa tai aikakauslehtien sivuilla, sillä useimmissa tapauksissa tämä saa aikaan vain turhautuneisuutta ja syyllisyyttä. Tällaiset stereotyypit ovat äärimmäisen epärealistisia ja asettavat mahdottoman raskaan taakan tuoreen äidin harteille.
Jos koet mitään fyysisiä tai psyykkisiä muutoksia, ota heti yhteyttä lääkäriin, jotta oireesi voidaan tutkia ja voit saada diagnoosin. Tämä on välttämätöntä, jotta voisit saada synnytyksen jälkeisiin ongelmiisi kunnollista hoitoa.
ä
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Solano, M. S., Mejía, A. L. P., & Madrigal, J. C. (2019). Abordaje clínico y manejo de la depresión posparto. Revista Médica Sinergia, 4(6), 90-99. https://revistamedicasinergia.com/index.php/rms/article/view/248/553
- Molero, K. L., Urdaneta Machado, J. R., Baabel Zambrano, N., Contreras Benítez, A., Azuaje Quiroz, E., & Baabel Romero, N. (2014). Prevalencia de depresión posparto en puérperas adolescentes y adultas. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 79(4), 294-304. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0717-75262014000400008&script=sci_arttext&tlng=en
- Meléndez, M., Díaz, M., Bohorjas, L., Cabaña, A., Casas, J., Castrillo, M., & Corbino, J. (2017). Depresión postparto y los factores de riesgo. Salus, 21(3), 7-12. https://www.redalyc.org/pdf/3759/375955679003.pdf
- Sánchez-García, J. C., Rodríguez-Blanque, R., Mur Villar, N., Sánchez-López, A. M., Levet Hernández, M. C., & Aguilar-Cordero, M. J. (2016). Influencia del ejercicio físico sobre la calidad de vida durante el embarazo y el posparto: revisión sistemática. Nutrición Hospitalaria, 33, 1-9. https://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S0212-16112016001100001&script=sci_arttext&tlng=en
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.