Miten vähentää olemattomien ongelmien murehtimista?
Jatkuva murehtiminen ja liioiteltujen uhkakuvien rakentelu eli märehtiminen johtaa usein huolestuneisuuteen, levottomuuteen ja stressin tunteeseen, joka ei loogisestikaan ole hyväksi henkiselle terveydellemme. Tulevien tilanteiden ennakointi erityisesti silloin, kun niiden hallitseminen ei ole käsissämme, ei tuo mitään hyvää. Jatkuva pakonomainen asioiden päässä pyörittely johtaa olemattomien ongelmien syntyyn, jotka vain alkavat ahdistaa meitä entisestään.
Ongelmia, joita ei ole olemassa, on vaikea ratkaista. Miten voisimme lakata murehtimasta niitä liikaa?
Katrin oli mahdotonta olla vatvomatta ongelmiaan
25-vuotiaalle nuorelle naiselle Katrille olemattomien ongelmien vatvominen on arkipäivää. Päivästä päivään Katri pyöritteli ja vatvoi mielessään negatiivia ajatuksia murehtien samalla tulevaisuuden tapahtumia ja kauhuskenaarioita, joita ei vielä ollut edes tapahtunut.
Esimerkiksi viime viikolla Katri lähetti hyvälle ystävälleen viestin, jonka ystävä luki, mutta johon hän ei vastannut. Katrin päässä alkoi pyöriä lukuisia uhkakuvia siitä, miten hänen ystävänsä olisi suuttunut hänelle jostain syystä tai kenties Katri ei ollut ottanut ystäväänsä tarpeeksi huomioon, tai ehkä Katri oli loukannut tietämättään ystäväänsä viimeksi, kun he näkivät…
Toisin sanoen Katri ehti luoda mielessään jo lukuisia enemmän tai vähemmän mahdollisia tilanteita, joista hän sitten veti omat johtopäätöksensä. Nämä johtopäätökset osoittautuvat todennäköisesti vääriksi, mutta ne voivat pahimmillaan vaikuttaa Katrin ja hänen ystävänsä väliseen suhteeseen.
Mitä jos ystävä olikin vain yksinkertaisesti kiireinen, luki viestin ja unohti vastata? Kenelle meistä ei ole käynyt samoin?
Lue myös: 7 asiaa, joita et ahdistuksesta tiennyt
Miten irtautua turhasta murehtimisesta?
Turhaa murehtimista ja olemattomien ongelmien vatvomista on vaikea lopettaa, mutta muuttamalla omaa ajatusmaailmaa ja seuraamalla alla olevia vinkkejä, liiallista märehtimistä ja jatkuvaa huolestuneisuutta on mahdollista helpottaa.
- Mistä johtuu, että ajattelemme ja odotamme aina kaikkein pahinta? Aivan ensimmäiseksi, vakuuta itsesi siitä, ettei kaiken tarvitse aina olla niin negatiivista. Pyri korvaamaan negatiiviset ajatukset positiivisilla ajatuksilla, sillä varsin usein mielessämme rakentamamme uhkakuvat eivät koskaan tule toteen.
- Pyri kasvattamaan ja vahvistamaan omaa itseluottamustasi. Olemattomien ongelmien märehtiminen voi johtua huonosta itseluottamuksesta sekä yksinjäämisen ja torjutuksi tulemisen pelosta, joten oman itsetunnon vahvistaminen voi auttaa näiden kauhuskenaarioiden vähentämisessä.
- Ratkaise mieltä painavat epäilykset kysymällä. Sen sijaan että antaisit perättömien johtopäätösten muodostaa mielipiteesi tietystä asiasta, käänny aina epäilystä koskevan henkilön puoleen varmistaaksesi, mikä asian laita todellisuudessa on.
Liiallisen märehtimisen ja huolestuneisuuden helpottaminen on mahdollista, mutta sinun tehtäväksesi jää päättää toimitko heti vai annatko negatiivisten ajatusten ottaa vallan mielestäsi. Muista, että olemattomien ongelmien vatvomisella voi olla todella ikäviä seurauksia!
Sinua voi myös kiinnostaa: Pakkomielteinen murehtiminen luo ahdistusta
Lopeta olemattomien ongelmien murehtiminen niin voit myös paremmin
Turhalla märehtimisellä ja asioiden vatvomisella on myös terveyshaittoja, joten näistä huonoista tavoista irti pääsemällä voit vaikuttaa myös omaan hyvinvointiisi:
- Voit sanoa hyvästit huolestuneisuudelle! Jatkuva huolestuneisuus johtaa hallitsemattomaan ahdistuksen tunteeseen usein täysin ilman selkeää syytä, jolloin tavallisetkin elämän tilanteet saavat sinut voimaan pahoin.
- Kun et enää odota tilanteilta pahinta mahdollista, pystyt vahvistamaan ja kehittämään tunteiden hallintaa, jolloin myös ihmissuhteesi parantuvat.
- Itsetuntosi vahvistuu ja pystyt myös luottamaan itseesi paremmin, etkä näin ollen tuhlaa enää aikaa miettimällä mitä muut ihmiset mahdollisesti sinusta ajattelevat.
Toisin sanoen olemattomien ongelmien murehtimisen vähentämisellä on myös paljon terveysvaikutuksia ja tulet tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja varmemmaksi. Alituinen murehtiminen luo aivoissamme sekavaa ajatusten myrskyä, josta irti pääsemällä sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi kohentuvat silminnähden.
Voit myös yrittää vähentää turhaa murehtimista tällä tekniikalla, jossa negatiivisten ajatusten ajatteleminen pyritään eliminoimaan täysin erilaisten fyysisten ja psyykkisten harjoitusten kautta. Vaikka tekniikka voikin kuulostaa aluksi turhalta ajanhukalta, tästä monien psykologienkin suosittelemasta harjoituksesta voi todellisuudessa olla hyötyä erityisesti, silloin kun negatiiviset ajatukset ovat jo ottaneet vallan tavallisesta arkipäivästäsi.
Muita kokeilemisen arvoisia keinoja huolestuneisuuden ja märehtimisen vähentämiseen ovat liikunnan harrastaminen ja yksinkertaisesti, ahdistuksestasi avautuminen läheiselle ihmiselle. Tulet huomaamaan, kuinka toiselle ihmiselle puhuminen voi vähentää huomattavasti henkistä taakkaa, jota joudut kantamaan mielessäsi päivästä toiseen.
Jatkuva murehtiminen ja liioiteltujen uhkakuvien rakentelu eli märehtiminen johtaa usein huolestuneisuuteen, levottomuuteen ja stressin tunteeseen, joka ei loogisestikaan ole hyväksi henkiselle terveydellemme. Tulevien tilanteiden ennakointi erityisesti silloin, kun niiden hallitseminen ei ole käsissämme, ei tuo mitään hyvää. Jatkuva pakonomainen asioiden päässä pyörittely johtaa olemattomien ongelmien syntyyn, jotka vain alkavat ahdistaa meitä entisestään.
Ongelmia, joita ei ole olemassa, on vaikea ratkaista. Miten voisimme lakata murehtimasta niitä liikaa?
Katrin oli mahdotonta olla vatvomatta ongelmiaan
25-vuotiaalle nuorelle naiselle Katrille olemattomien ongelmien vatvominen on arkipäivää. Päivästä päivään Katri pyöritteli ja vatvoi mielessään negatiivia ajatuksia murehtien samalla tulevaisuuden tapahtumia ja kauhuskenaarioita, joita ei vielä ollut edes tapahtunut.
Esimerkiksi viime viikolla Katri lähetti hyvälle ystävälleen viestin, jonka ystävä luki, mutta johon hän ei vastannut. Katrin päässä alkoi pyöriä lukuisia uhkakuvia siitä, miten hänen ystävänsä olisi suuttunut hänelle jostain syystä tai kenties Katri ei ollut ottanut ystäväänsä tarpeeksi huomioon, tai ehkä Katri oli loukannut tietämättään ystäväänsä viimeksi, kun he näkivät…
Toisin sanoen Katri ehti luoda mielessään jo lukuisia enemmän tai vähemmän mahdollisia tilanteita, joista hän sitten veti omat johtopäätöksensä. Nämä johtopäätökset osoittautuvat todennäköisesti vääriksi, mutta ne voivat pahimmillaan vaikuttaa Katrin ja hänen ystävänsä väliseen suhteeseen.
Mitä jos ystävä olikin vain yksinkertaisesti kiireinen, luki viestin ja unohti vastata? Kenelle meistä ei ole käynyt samoin?
Lue myös: 7 asiaa, joita et ahdistuksesta tiennyt
Miten irtautua turhasta murehtimisesta?
Turhaa murehtimista ja olemattomien ongelmien vatvomista on vaikea lopettaa, mutta muuttamalla omaa ajatusmaailmaa ja seuraamalla alla olevia vinkkejä, liiallista märehtimistä ja jatkuvaa huolestuneisuutta on mahdollista helpottaa.
- Mistä johtuu, että ajattelemme ja odotamme aina kaikkein pahinta? Aivan ensimmäiseksi, vakuuta itsesi siitä, ettei kaiken tarvitse aina olla niin negatiivista. Pyri korvaamaan negatiiviset ajatukset positiivisilla ajatuksilla, sillä varsin usein mielessämme rakentamamme uhkakuvat eivät koskaan tule toteen.
- Pyri kasvattamaan ja vahvistamaan omaa itseluottamustasi. Olemattomien ongelmien märehtiminen voi johtua huonosta itseluottamuksesta sekä yksinjäämisen ja torjutuksi tulemisen pelosta, joten oman itsetunnon vahvistaminen voi auttaa näiden kauhuskenaarioiden vähentämisessä.
- Ratkaise mieltä painavat epäilykset kysymällä. Sen sijaan että antaisit perättömien johtopäätösten muodostaa mielipiteesi tietystä asiasta, käänny aina epäilystä koskevan henkilön puoleen varmistaaksesi, mikä asian laita todellisuudessa on.
Liiallisen märehtimisen ja huolestuneisuuden helpottaminen on mahdollista, mutta sinun tehtäväksesi jää päättää toimitko heti vai annatko negatiivisten ajatusten ottaa vallan mielestäsi. Muista, että olemattomien ongelmien vatvomisella voi olla todella ikäviä seurauksia!
Sinua voi myös kiinnostaa: Pakkomielteinen murehtiminen luo ahdistusta
Lopeta olemattomien ongelmien murehtiminen niin voit myös paremmin
Turhalla märehtimisellä ja asioiden vatvomisella on myös terveyshaittoja, joten näistä huonoista tavoista irti pääsemällä voit vaikuttaa myös omaan hyvinvointiisi:
- Voit sanoa hyvästit huolestuneisuudelle! Jatkuva huolestuneisuus johtaa hallitsemattomaan ahdistuksen tunteeseen usein täysin ilman selkeää syytä, jolloin tavallisetkin elämän tilanteet saavat sinut voimaan pahoin.
- Kun et enää odota tilanteilta pahinta mahdollista, pystyt vahvistamaan ja kehittämään tunteiden hallintaa, jolloin myös ihmissuhteesi parantuvat.
- Itsetuntosi vahvistuu ja pystyt myös luottamaan itseesi paremmin, etkä näin ollen tuhlaa enää aikaa miettimällä mitä muut ihmiset mahdollisesti sinusta ajattelevat.
Toisin sanoen olemattomien ongelmien murehtimisen vähentämisellä on myös paljon terveysvaikutuksia ja tulet tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja varmemmaksi. Alituinen murehtiminen luo aivoissamme sekavaa ajatusten myrskyä, josta irti pääsemällä sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi kohentuvat silminnähden.
Voit myös yrittää vähentää turhaa murehtimista tällä tekniikalla, jossa negatiivisten ajatusten ajatteleminen pyritään eliminoimaan täysin erilaisten fyysisten ja psyykkisten harjoitusten kautta. Vaikka tekniikka voikin kuulostaa aluksi turhalta ajanhukalta, tästä monien psykologienkin suosittelemasta harjoituksesta voi todellisuudessa olla hyötyä erityisesti, silloin kun negatiiviset ajatukset ovat jo ottaneet vallan tavallisesta arkipäivästäsi.
Muita kokeilemisen arvoisia keinoja huolestuneisuuden ja märehtimisen vähentämiseen ovat liikunnan harrastaminen ja yksinkertaisesti, ahdistuksestasi avautuminen läheiselle ihmiselle. Tulet huomaamaan, kuinka toiselle ihmiselle puhuminen voi vähentää huomattavasti henkistä taakkaa, jota joudut kantamaan mielessäsi päivästä toiseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García Cruz, Rubén; Valencia Ortiz, Andrómeda Ivette; Hernández-Martínez, Allan;
Rocha Sánchez, Tania Esmeralda. 2017. Pensamiento rumiativo y depresión entre estudiantes universitarios: repensando el impacto del género. Sociedad Interamericana de Psicología. https://www.redalyc.org/pdf/284/28455448011.pdf - Mary Deyo, Kimberly A. Wilson, Jason Ong, Cheryl Koopman. 2009. Mindfulness and Rumination: Does Mindfulness Training Lead to Reductions in the Ruminative Thinking Associated With Depression? Explore. https://doi.org/10.1016/j.explore.2009.06.005.
(http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1550830709002109) - Lyubomirsky, Sonja; Nolen-Hoeksema, Susan. 1995. Effects of self-focused rumination on negative thinking and interpersonal problem solving. Journal of Personality and Social Psychology. https://psycnet.apa.org/buy/1995-40577-001
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.