Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin?
Kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa vuoden 2021 heinä- ja elokuussa, talviolympialaiset tämän vuoden helmikuussa. Moni urheilija odottaa innolla pääsevänsä osallistumaan, mutta se vaatii aivan erityistä valmistautumista. Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin?
Viikoittaisiin kilpailuihin valmistautuminen ei ole sama asia kuin pitkäaikaista tavoitetta varten treenaaminen. Jotkut urheilijat valmistautuvat olympialaisiin ainakin neljä tai viisi vuotta. Se vaatiikin näin ollen suurta sitoutumista ja kurinalaisuutta.
Tässä artikkelissa analysoimme, miten olympialaisiin osallistuvat urheilijat valmistautuvat kisoihin. Katsomme asiaa sekä ravitsemuksellisesta että henkisen valmennuksen näkökulmasta, sillä nämä ovat avainasioita huipulle pääsemiseksi.
Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin? Ravitsemus
Olympiatasolla kilpaileminen vaatii paljon. Kunkin maan parhaimmisto eri urheilulajeissa kokoontuu yhteen samaan paikkaan tekemään ennätyksiä, jotka jäävät historiaan.
Maiden olympiajoukkueet valmistautuvat vuosien ajan noudattaen erityistä ruokavaliota, joka sopii heidän treeniohjelmaansa. He suunnittelevat ateriat, joita syödään kisapaikalla.
Klassisessa ruokavaliossa, jota moni urheilija noudattaa, ravintoaineiden jakautuminen riippuu tilanteesta. Syötyjen hiilihydraattien, proteiinien ja ravintokuidun määrä riippuu siis vaadittavista ponnisteluista ja levosta.
Se on lyhyesti seuraavanlainen:
- Normaalista treenistä on kyse, kun urheilijat valmistautuvat kisoihin fyysisesti kestävästä näkökulmasta. He syövät 1/3 hiilihydraatteja, 1/3 proteiinia ja 1/3 kuitua.
- Raskaampi ponnistelu vaativien treeniviikkojen tai -kertojen aikana edellyttää suurempaa hiilihydraattien ja proteiinin saantia. Ensimmäinen on lihasten polttoainetta ja jälkimmäinen auttaa kudosten uudistumisessa ja palautumisessa.
- Hiilihydraattien saantia vähennetään, kun on aika levätä ja palautua, jotta paino ei nousisi. Tällöin urheilijat syövät enemmän hedelmiä ja vihanneksia varmistaakseen kuidun riittävän saannin.
Entä rasvat?
Olympiaurheilijat voivat syödä aterioillaan laadukkaita rasvoja, jotka eivät vaikuta verenkiertojärjestelmän suorituskykyyn ja sulavat helposti.
Yllä mainittujen ohjeiden noudattamisen yhteydessä hetkellinen ja satunnainen rasvan syönti ei juuri vaikuta tavoitteisiin. Ne eivät ole ongelmaksi, elleivät ne stimuloi suoliston liikkeitä liikaa.
Käy lukemassa myös: Palumboismi: steroidien vaikutukset
Henkinen valmistautuminen olympialaisiin
Olympialaisiin osallistuttaessa henkinen puoli on aivan yhtä tärkeää kuin fyysinen valmistautuminen. Kuten voit kuvitella, kielteinen ajattelu ja motivaation puute voivat pilata vuosien fyysisen valmistautumisen.
Tästä syystä joukkueilla on yleensä urheilupsykologit. Urheilupsykologien tehtävänä on urheilijoiden mielentilan jatkuva arviointi. He auttavat myös pääsemään yli turhautumisesta ja ahdistuksesta.
Yksilö- ja joukkueurheilun välillä on selkeitä eroja. Ensimmäisten kohdalla henkiseen valmistautumiseen kuuluu itsensä haastaminen huomioiden omat rajoitteet ja mahdollisuudet uusiin saavutuksiin. Joukkueiden kohdalla kyse on myös kilpailijoiden välisistä suhteista ja niiden vaikutuksesta haasteeseen.
Niiden urheilijoiden kohdalla, jotka eivät omistaudu pelkästään urheilulle, asia on aivan yhtä merkittävä. Monissa maissa urheilijat eivät pysty tienaamaan elantoaan pelkästään huippu-urheilulla, minkä vuoksi monilla heistä on myös toinen työ.
Tämä tietenkin lisää stressiä, sillä treenaus on kyettävä yhdistämään muihin velvollisuuksiin. Lisäksi tapahtumaa edeltävinä kuukausina voi pahimmassa tapauksessa syntyä ahdistusta riittämättömistä varoista matkakulujen kattamiseen ja olympiakylässä asumiseen.
Lue lisää: Robert Lewandowskin ruokavalio
Rutiini, rutiini, rutiini
Urheilijoiden ruokavalio ja henkinen valmistautuminen olympialaisiin kuuluvat osaksi heidän rutiinejaan. Huippu-urheilijoilla on erityistä kurinalaisuutta, jonka ansiosta he pystyvät järjestämään elämänsä treenaamisen ympärille.
Muut velvoitteet, ruoka-ajat, riittävä lepo ja eritehoiset treenit muodostavat ohjelman, jolla olympialaisiin valmistaudutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muuta tietä huipulle ei ole. Kuten voi kuvitella, ohjelma laaditaan joskus neljää tai viittä vuotta ennen kisoja.
Jokaisessa lajissa on omat salaisuutensa suorituksen parantamiseksi. On myös tiettyjä avainasioita, joilla voidaan edistää lihasten uudistumista ja välttää vammat, jotka saattaisivat hidastaa etenemistä kohti tavoitteita.
Tämä vaatii uhrauksia. Moni urheilija luopuu sosiaalisista tapahtumista, illanvietoista, tapaamisista ja matkustamisesta valmistautuessaan olympialaisiin. Tämän hinnan he ovat kuitenkin valmiita maksamaan ollakseen maailman huipulla.
Valmistautuminen ei ole sama asia kuin osallistuminen
Kun olympialaiset alkavat, urheilijoiden valmistautuminen on tullut päätökseensä. Kaikilla on edessään totuuden hetki.
Ravitsemus, päättäväisyys, unihygienia, raskaat treenit… kaikki kulminoituu muutamaan päivään, jotka jäävät historiaan.
Kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa vuoden 2021 heinä- ja elokuussa, talviolympialaiset tämän vuoden helmikuussa. Moni urheilija odottaa innolla pääsevänsä osallistumaan, mutta se vaatii aivan erityistä valmistautumista. Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin?
Viikoittaisiin kilpailuihin valmistautuminen ei ole sama asia kuin pitkäaikaista tavoitetta varten treenaaminen. Jotkut urheilijat valmistautuvat olympialaisiin ainakin neljä tai viisi vuotta. Se vaatiikin näin ollen suurta sitoutumista ja kurinalaisuutta.
Tässä artikkelissa analysoimme, miten olympialaisiin osallistuvat urheilijat valmistautuvat kisoihin. Katsomme asiaa sekä ravitsemuksellisesta että henkisen valmennuksen näkökulmasta, sillä nämä ovat avainasioita huipulle pääsemiseksi.
Miten urheilijat valmistautuvat olympialaisiin? Ravitsemus
Olympiatasolla kilpaileminen vaatii paljon. Kunkin maan parhaimmisto eri urheilulajeissa kokoontuu yhteen samaan paikkaan tekemään ennätyksiä, jotka jäävät historiaan.
Maiden olympiajoukkueet valmistautuvat vuosien ajan noudattaen erityistä ruokavaliota, joka sopii heidän treeniohjelmaansa. He suunnittelevat ateriat, joita syödään kisapaikalla.
Klassisessa ruokavaliossa, jota moni urheilija noudattaa, ravintoaineiden jakautuminen riippuu tilanteesta. Syötyjen hiilihydraattien, proteiinien ja ravintokuidun määrä riippuu siis vaadittavista ponnisteluista ja levosta.
Se on lyhyesti seuraavanlainen:
- Normaalista treenistä on kyse, kun urheilijat valmistautuvat kisoihin fyysisesti kestävästä näkökulmasta. He syövät 1/3 hiilihydraatteja, 1/3 proteiinia ja 1/3 kuitua.
- Raskaampi ponnistelu vaativien treeniviikkojen tai -kertojen aikana edellyttää suurempaa hiilihydraattien ja proteiinin saantia. Ensimmäinen on lihasten polttoainetta ja jälkimmäinen auttaa kudosten uudistumisessa ja palautumisessa.
- Hiilihydraattien saantia vähennetään, kun on aika levätä ja palautua, jotta paino ei nousisi. Tällöin urheilijat syövät enemmän hedelmiä ja vihanneksia varmistaakseen kuidun riittävän saannin.
Entä rasvat?
Olympiaurheilijat voivat syödä aterioillaan laadukkaita rasvoja, jotka eivät vaikuta verenkiertojärjestelmän suorituskykyyn ja sulavat helposti.
Yllä mainittujen ohjeiden noudattamisen yhteydessä hetkellinen ja satunnainen rasvan syönti ei juuri vaikuta tavoitteisiin. Ne eivät ole ongelmaksi, elleivät ne stimuloi suoliston liikkeitä liikaa.
Käy lukemassa myös: Palumboismi: steroidien vaikutukset
Henkinen valmistautuminen olympialaisiin
Olympialaisiin osallistuttaessa henkinen puoli on aivan yhtä tärkeää kuin fyysinen valmistautuminen. Kuten voit kuvitella, kielteinen ajattelu ja motivaation puute voivat pilata vuosien fyysisen valmistautumisen.
Tästä syystä joukkueilla on yleensä urheilupsykologit. Urheilupsykologien tehtävänä on urheilijoiden mielentilan jatkuva arviointi. He auttavat myös pääsemään yli turhautumisesta ja ahdistuksesta.
Yksilö- ja joukkueurheilun välillä on selkeitä eroja. Ensimmäisten kohdalla henkiseen valmistautumiseen kuuluu itsensä haastaminen huomioiden omat rajoitteet ja mahdollisuudet uusiin saavutuksiin. Joukkueiden kohdalla kyse on myös kilpailijoiden välisistä suhteista ja niiden vaikutuksesta haasteeseen.
Niiden urheilijoiden kohdalla, jotka eivät omistaudu pelkästään urheilulle, asia on aivan yhtä merkittävä. Monissa maissa urheilijat eivät pysty tienaamaan elantoaan pelkästään huippu-urheilulla, minkä vuoksi monilla heistä on myös toinen työ.
Tämä tietenkin lisää stressiä, sillä treenaus on kyettävä yhdistämään muihin velvollisuuksiin. Lisäksi tapahtumaa edeltävinä kuukausina voi pahimmassa tapauksessa syntyä ahdistusta riittämättömistä varoista matkakulujen kattamiseen ja olympiakylässä asumiseen.
Lue lisää: Robert Lewandowskin ruokavalio
Rutiini, rutiini, rutiini
Urheilijoiden ruokavalio ja henkinen valmistautuminen olympialaisiin kuuluvat osaksi heidän rutiinejaan. Huippu-urheilijoilla on erityistä kurinalaisuutta, jonka ansiosta he pystyvät järjestämään elämänsä treenaamisen ympärille.
Muut velvoitteet, ruoka-ajat, riittävä lepo ja eritehoiset treenit muodostavat ohjelman, jolla olympialaisiin valmistaudutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muuta tietä huipulle ei ole. Kuten voi kuvitella, ohjelma laaditaan joskus neljää tai viittä vuotta ennen kisoja.
Jokaisessa lajissa on omat salaisuutensa suorituksen parantamiseksi. On myös tiettyjä avainasioita, joilla voidaan edistää lihasten uudistumista ja välttää vammat, jotka saattaisivat hidastaa etenemistä kohti tavoitteita.
Tämä vaatii uhrauksia. Moni urheilija luopuu sosiaalisista tapahtumista, illanvietoista, tapaamisista ja matkustamisesta valmistautuessaan olympialaisiin. Tämän hinnan he ovat kuitenkin valmiita maksamaan ollakseen maailman huipulla.
Valmistautuminen ei ole sama asia kuin osallistuminen
Kun olympialaiset alkavat, urheilijoiden valmistautuminen on tullut päätökseensä. Kaikilla on edessään totuuden hetki.
Ravitsemus, päättäväisyys, unihygienia, raskaat treenit… kaikki kulminoituu muutamaan päivään, jotka jäävät historiaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Abdelhamid AS, Brown TJ, Brainard JS, Biswas P, Thorpe GC, Moore HJ, Deane KH, Summerbell CD, Worthington HV, Song F, Hooper L. Omega-3 fatty acids for the primary and secondary prevention of cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev. 2020 Feb 29;3(2):CD003177. doi: 10.1002/14651858.CD003177.pub5. PMID: 32114706; PMCID: PMC7049091.
- Rooney D, Jackson RC, Heron N. Differences in the attitudes to sport psychology consulting between individual and team sport athletes. BMC Sports Sci Med Rehabil. 2021 Apr 29;13(1):46. doi: 10.1186/s13102-021-00271-7. PMID: 33926527; PMCID: PMC8082635.
- Leiva-Arcas A, Vaquero-Cristóbal R, Abenza-Cano L, Sánchez-Pato A. Performance of high-level Spanish athletes in the Olympic Games according to gender. PLoS One. 2021 May 6;16(5):e0251267. doi: 10.1371/journal.pone.0251267. PMID: 33956856; PMCID: PMC8101945.
- Oblinger-Peters V, Krenn B. “Time for Recovery” or “Utter Uncertainty”? The Postponement of the Tokyo 2020 Olympic Games Through the Eyes of Olympic Athletes and Coaches. A Qualitative Study. Front Psychol. 2020 Dec 22;11:610856. doi: 10.3389/fpsyg.2020.610856. PMID: 33414751; PMCID: PMC7782479.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.