Logo image
Logo image

Miten hengitys vaikuttaa aivoihin?

3 minuuttia
Hengityksellä todellakin on vaikutus aivoihin. Kun hengität syvään, tunnet olosi paljon rauhallisemmaksi, koska syvähengitys auttaa vähentämään stressiä ja ahdistusta. Se voi jopa parantaa keskittymiskykyäsi.
Miten hengitys vaikuttaa aivoihin?
Kirjoittanut Carmen Martín
Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Hengityksen vaikutukset aivoihin on tärkeä ottaa huomioon, sillä tämä on yksi tärkeimmistä elimistämme. Se on kuitenkin myös yksi herkimmistä. Tämä johtuu siitä, että aivot altistuvat kaikille kehon muutoksille, kuten glukoositason, sykkeen ynnä muiden kehontoimintojen muutoksille. Miten hengitys sitten tarkkaan ottaen vaikuttaa aivoihin? Lue eteenpäin, niin kerromme!

Hengitys on se elimistön prosessi, jonka kautta saamme happea ja poistamme hiilidioksidin kehostamme keuhkojemme kautta. Me tarvitsemme happea jotta elimistömme toimisi kunnolla – ja ihan jo siksi, että voimme elää.

Hengitys on automaattinen mekanismi; teemme sen yleensä tietämättämme, sitä sen enempää ajattelematta, tietämättä oikein edes miten se tapahtuu. Mutta me voimme hallita sitä myös tietoisesti.

Viime vuosina on tutkittu yhä enemmän sitä, miten hengitys vaikuttaa aivoihin. Tutkimustulosten perusteella tutkijat ovat kehittäneet joitakin hengitystekniikoita, jotka voivat parantaa elämänlaatuamme. Alhaalla kerromme mitä ne ovat.

Miten hengitys vaikuttaa aivoihin?

Erilaisia hengitystekniikoita on pidetty tärkeinä jo monien vuosisatojen ajan, etenkin idän kulttuureissa. Kuten monet varmasti tietävätkin, se on erittäin tärkeä osa mm. meditaatiota ja joogaa.

Hengityksen vaikutukset aivoihin olivat melko lailla mysteeri vielä viime aikoihin saakka. Stanfordin yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että hengityksen ja rentoutumisen välisellä suhteella on tieteellinen perusta, joka perustuu aivojen mekanismeihin.

Vaikka pitkään on tiedetty, että syvähengitys on loistava keino selviytyä stressistä tai paniikkikohtauksista, mekanismi, jolla se tapahtuu, oli hämärän peitossa ihan viime aikoihin saakka. Sitten tutkimukset osoittivat, että aivoissa on erityinen ryhmä neuroneja.

Keskushermostossa on yhteensä noin 350 neuronia. Se, mikä tekee niistä erilaisia kuin muut neuronit on se, että ne aktivoituvat enemmän sitä mukaa, miten nopeaa hengitys on. Tämä on tärkeää, koska nämä neuronit stimuloivat aivojen muita osia.

Nämä alueet liittyvät muun muassa paniikkiin, uneen ja stressiin. Niinpä yksi hengityksen vaikutuksista aivoihin liittyy suoraan näihin tuntemuksiin.

Some figure
Hengittäminen oikein on yksi keskeisimmistä asioista meditaatiossa.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Alenna verenpainettasi näiden 5 hengitystekniikan avulla – ne toimivat!

Miten meidän sitten tulee hengittää?

Jotta saisimme hengityksestä irti kaiken sen mahtavan potentiaalin, meidän tulee analysoida hengitystämme ja mukauttaa se jokaiseen elämämme hetkeen. Kuten edellä mainitsimme, hitaasti ja rauhallisesti hengittäminen vähentää hermosolujen aktiivisuutta.

Näin ollen voimme vähentää stressi- ja ahdistustasoamme yksinkertaisesti hengittämällä oikein. Sen avulla pystymme jopa käsittelemään paniikkikohtauksia paljon tehokkaammin. Sitä kutsutaan hallituksi hengittämiseksi, rytmiseksi hengittämiseksi tai syvähengitykseksi, ja siinä hengitetään pallean kautta rintakehän sijaan.

Juuri tämänlaista hengitystä harjoitetaan joogan ja meditaation aikana. Ja mikä mielenkiintoista, on olemassa myös erityisiä hengitystekniikoita synnytystä varten, jotka auttavat tulevia äitejä lievittämään synnytyskipuja.

Voimme käyttää hyväksi hengityksen vaikutusta aivoille myös vastakkaiseen suuntaan. Jos hengitämme nopeammin ja aggressiivisemmin, voimme aktivoida itsemme. On kuitenkin paljon yleisempää käyttää hengitystä hyväksi rentoutumiseen ja rauhoittumiseen kuin energian lataamiseen.

Some figure
Hengitystekniikoita voidaan käyttää hyväksi myös raskauden ja synnytyksen aikana.

Lue tämäkin: Synnytysvalmennus: mistä siinä on kyse?

Lopuksi

Kuten kaikki muutkin kehon kudokset, myös aivot tarvitsevat happea toimintojensa suorittamiseen. Viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että hengityksellä on toinenkin vaikutus aivoihin.

Ne osoittavat, että aivoissa on joitakin hermosoluja, jotka aktivoituvat sitä enemmän, mitä nopeammin me hengitämme. Tämä taas liittyy lisääntyvään stressitasoon tai pelon tunteeseen. Näin ollen hengityksen hallinta eli oikeanlainen hengittäminen on hyödyllinen väline, joka voi auttaa sinua kohtaamaan päivittäiset rutiinisi.

Sinun on opittava hallitsemaan hengitystäsi voidaksesi paremmin. Jos et pysty siihen yksin, pyydä apua joogan ja meditaation asiantuntijoilta, sillä heille oikeanlainen hengitys on kaiken A ja O ja he tuntevat erilaiset hengitystekniikat.

Nyt olet tietoinen hengityksen vaikutuksista aivoihin. Aloita heti tarkkailemalla omaa hengitystapaasi, ja harjoittele hengittämistä tietoisemmin, syvemmin ja hitaammin. Se saattaa auttaa sinua hallitsemaan tunteitasi paremmin.

Hengityksen vaikutukset aivoihin on tärkeä ottaa huomioon, sillä tämä on yksi tärkeimmistä elimistämme. Se on kuitenkin myös yksi herkimmistä. Tämä johtuu siitä, että aivot altistuvat kaikille kehon muutoksille, kuten glukoositason, sykkeen ynnä muiden kehontoimintojen muutoksille. Miten hengitys sitten tarkkaan ottaen vaikuttaa aivoihin? Lue eteenpäin, niin kerromme!

Hengitys on se elimistön prosessi, jonka kautta saamme happea ja poistamme hiilidioksidin kehostamme keuhkojemme kautta. Me tarvitsemme happea jotta elimistömme toimisi kunnolla – ja ihan jo siksi, että voimme elää.

Hengitys on automaattinen mekanismi; teemme sen yleensä tietämättämme, sitä sen enempää ajattelematta, tietämättä oikein edes miten se tapahtuu. Mutta me voimme hallita sitä myös tietoisesti.

Viime vuosina on tutkittu yhä enemmän sitä, miten hengitys vaikuttaa aivoihin. Tutkimustulosten perusteella tutkijat ovat kehittäneet joitakin hengitystekniikoita, jotka voivat parantaa elämänlaatuamme. Alhaalla kerromme mitä ne ovat.

Miten hengitys vaikuttaa aivoihin?

Erilaisia hengitystekniikoita on pidetty tärkeinä jo monien vuosisatojen ajan, etenkin idän kulttuureissa. Kuten monet varmasti tietävätkin, se on erittäin tärkeä osa mm. meditaatiota ja joogaa.

Hengityksen vaikutukset aivoihin olivat melko lailla mysteeri vielä viime aikoihin saakka. Stanfordin yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että hengityksen ja rentoutumisen välisellä suhteella on tieteellinen perusta, joka perustuu aivojen mekanismeihin.

Vaikka pitkään on tiedetty, että syvähengitys on loistava keino selviytyä stressistä tai paniikkikohtauksista, mekanismi, jolla se tapahtuu, oli hämärän peitossa ihan viime aikoihin saakka. Sitten tutkimukset osoittivat, että aivoissa on erityinen ryhmä neuroneja.

Keskushermostossa on yhteensä noin 350 neuronia. Se, mikä tekee niistä erilaisia kuin muut neuronit on se, että ne aktivoituvat enemmän sitä mukaa, miten nopeaa hengitys on. Tämä on tärkeää, koska nämä neuronit stimuloivat aivojen muita osia.

Nämä alueet liittyvät muun muassa paniikkiin, uneen ja stressiin. Niinpä yksi hengityksen vaikutuksista aivoihin liittyy suoraan näihin tuntemuksiin.

Some figure
Hengittäminen oikein on yksi keskeisimmistä asioista meditaatiossa.

Sinua saattaa kiinnostaa tämäkin artikkeli: Alenna verenpainettasi näiden 5 hengitystekniikan avulla – ne toimivat!

Miten meidän sitten tulee hengittää?

Jotta saisimme hengityksestä irti kaiken sen mahtavan potentiaalin, meidän tulee analysoida hengitystämme ja mukauttaa se jokaiseen elämämme hetkeen. Kuten edellä mainitsimme, hitaasti ja rauhallisesti hengittäminen vähentää hermosolujen aktiivisuutta.

Näin ollen voimme vähentää stressi- ja ahdistustasoamme yksinkertaisesti hengittämällä oikein. Sen avulla pystymme jopa käsittelemään paniikkikohtauksia paljon tehokkaammin. Sitä kutsutaan hallituksi hengittämiseksi, rytmiseksi hengittämiseksi tai syvähengitykseksi, ja siinä hengitetään pallean kautta rintakehän sijaan.

Juuri tämänlaista hengitystä harjoitetaan joogan ja meditaation aikana. Ja mikä mielenkiintoista, on olemassa myös erityisiä hengitystekniikoita synnytystä varten, jotka auttavat tulevia äitejä lievittämään synnytyskipuja.

Voimme käyttää hyväksi hengityksen vaikutusta aivoille myös vastakkaiseen suuntaan. Jos hengitämme nopeammin ja aggressiivisemmin, voimme aktivoida itsemme. On kuitenkin paljon yleisempää käyttää hengitystä hyväksi rentoutumiseen ja rauhoittumiseen kuin energian lataamiseen.

Some figure
Hengitystekniikoita voidaan käyttää hyväksi myös raskauden ja synnytyksen aikana.

Lue tämäkin: Synnytysvalmennus: mistä siinä on kyse?

Lopuksi

Kuten kaikki muutkin kehon kudokset, myös aivot tarvitsevat happea toimintojensa suorittamiseen. Viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että hengityksellä on toinenkin vaikutus aivoihin.

Ne osoittavat, että aivoissa on joitakin hermosoluja, jotka aktivoituvat sitä enemmän, mitä nopeammin me hengitämme. Tämä taas liittyy lisääntyvään stressitasoon tai pelon tunteeseen. Näin ollen hengityksen hallinta eli oikeanlainen hengittäminen on hyödyllinen väline, joka voi auttaa sinua kohtaamaan päivittäiset rutiinisi.

Sinun on opittava hallitsemaan hengitystäsi voidaksesi paremmin. Jos et pysty siihen yksin, pyydä apua joogan ja meditaation asiantuntijoilta, sillä heille oikeanlainen hengitys on kaiken A ja O ja he tuntevat erilaiset hengitystekniikat.

Nyt olet tietoinen hengityksen vaikutuksista aivoihin. Aloita heti tarkkailemalla omaa hengitystapaasi, ja harjoittele hengittämistä tietoisemmin, syvemmin ja hitaammin. Se saattaa auttaa sinua hallitsemaan tunteitasi paremmin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Yackle, K., Schwarz, L. A., Kam, K., Sorokin, J. M., Huguenard, J. R., Feldman, J. L., … Krasnow, M. A. (2017). Breathing control center neurons that promote arousal in mice. Science, 355(6332), 1411–1415. https://doi.org/10.1126/science.aai7984
  • Perez, J. (2018). El control nervioso de la respiración. Retrieved 30 September 2020, from https://culturacientifica.com/2018/02/20/control-nervioso-la-respiracion/
  • Herrero, J. L., Khuvis, S., Yeagle, E., Cerf, M., & Mehta, A. D. (2018). Breathing above the brain stem: Volitional control and attentional modulation in humans. Journal of Neurophysiology, 119(1), 145–159. https://doi.org/10.1152/jn.00551.2017
    La respiración y nuestro cerebro – Noticias – Ceafa. (n.d.). Retrieved December 20, 2019, from https://www.ceafa.es/es/que-comunicamos/noticias/la-respiracion-y-nuestro-cerebro

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.