Mitä puheterapia on?
Maailmanlaajuinen puhepäivä muistuttaa kommunikaation merkityksestä sekä levittää tietoisuutta puheterapiasta. Mutta mitä puheterapia on ja miten puheterapiaan voi päästä? Tiivistetysti puheterapia on tieteenhaara, joka arvioi, diagnosoi, ehkäisee, tutkii sekä hoitaa ihmisen kommunikaatio-ongelmia.
Puheterapiaan ei ole ikään liittyviä rajoitteita, sillä jokaisessa ikävaiheessa ymmärretään ja ilmaistaan kieltä. Maailman puhepäivä tarjoaa tietoa kommunikaatiohäiriöistä ja siitä, kuinka niitä voi käsitellä.
Mitä puheterapia on?
Puheterapia kattaa alleen laajan alueen, sillä kommunikointiin liittyy aspektit kuten kieli-, puhe-, ääni-, kuulo, kommunikointi- ja nielemisongelmat.
Kielelliset ongelmat
Tähän alueeseen kuuluu sekä ymmärtämiseen että ilmaisuun liittyvät, mutta myös muunlaiset ongelmat. Komplikaatioita ja viivästymiä saattaa ilmetä ajatusten sisäistämisessä ja omaksumisessa. Joitakin tämän tyylisiä häiriöitä ovat dysfasia, dysleksia ja afasia.
Puheeseen liittyvät ongelmat
Tällaisia ovat esimerkiksi henkilön kokemat hankaluudet artikuloinnissa tai äänteiden muodostamisessa. Tällaisiin komplikaatioihin lukeutuvat muun muassa dysfemia eli änkytys ja dysartria. Dysartriassa äänten artikuloinnissa ilmenee puutteita, jotka johtuvat ääntämisestä vastuussa olevien elinten hermokeskuksen lamaantumisesta.
Ääniongelmat
Ääni saa alkunsa äänihuulten värinästä, mutta äänihuulten vääränlainen toimimistapa saattaa johtaa suuriin vaikeuksiin. Vääränlaisten äänenmuodostustapojen seuraukset voivat ilmetä osittain, tai normaalin äänenvärin totaalisena katoamisena. Tällaisia häiriöitä aiheuttavat esimerkiksi Reinken edeema, polyypit tai nystyt.
Kuulo-ongelmat
Kuulovauriot tai sisäkorvaproteesit voivat aiheuttaa kuulo-ongelmia. Akustisen kuntoutuksen tulee keskittyä äänen rytmiin ja voimakkuuteen, jotta ihminen voi kommunikoida tehokkaasti.
Puheterapia voi korjata kommunikaatio-ongelmia
Kommunikaatio vaatii niin strategioita kuin menetelmiäkin ollakseen sekä sujuvaa että selkeää ajatusten muodostumiseksi. Yhtenä osana on myös tunteiden ilmaisu. Puheterapia huomioi myös vaihtoehtoiset kommunikointijärjestelmät.
Nielemisongelmat
Näihin liittyviä ongelmia voi ilmetä ruokatorvessa, kurkkutorvessa, suussa tai erilaisissa hermoissa. Puheterapeutti keskittyy arvioimaan kurkkutorven ja suun alueen nielemistä, kuten myös alueen liikkuvuutta ja sensitiivisyyttä.
Maailman puhepäivän tavoitteet
Maailman puhepäivän tavoitteena on tehdä puheterapian tieteenhaara näkyväksi sekä herättää tietoisuutta kommunikaation merkityksestä kaikissa ikävaiheissa. 15. maaliskuuta on siis päivä, jolloin levitetään kommunikaatiotietoutta ympäri maailman.
Sen lisäksi päivän tarkoituksena on löytää tapoja auttaa kommunikaatiohäiriöistä kärsiviä henkilöitä saavuttamaan hyvinvointi yhteiskunnassamme.
Maailman puhepäivän yleiset teemat
Joka vuonna puhepäivä yrittää keskittyä eri aiheisiin auttaakseen löytämään ratkaisuja kommunikaatio-ongelmiin.
Monikielisyys
Tässä on kyse sopivien strategioiden löytämisestä, jotta kommunikaatiomahdollisuuksia voitaisiin laajentaa monikulttuurisessa ympäristössä rajoittamisen sijasta. Pääpaino on vanhempien tai läheisten perheenjäsenten antamassa tuessa.
Omaksutut neurologiset kommunikaatiohäiriöt
Tämän teeman tarkoituksena on antaa arvostusta sekä nostaa tietoisuutta omaksutuista neurologisista kommunikaatiohäiriöistä. Tällöin on kyse keskushermoston vaikeuksista, jolloin kommunikaatioväylät ovat vähentyneet funktioiden katoamisen myötä, ja jollaisia ongelmia ei ole ennen ilmennyt.
Puheterapiaa dyspraksiaan
Dyspraksia heikentää foneettista ja fonologista suunnittelua. Tästä häiriöstä kärsivän henkilön suoritus voi kuitenkin parantua merkittävästi puheterapian avulla, mikä parantaa henkilön mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Dysfagia
Dysfagia käsittää ongelmia, joita ilmenee nielemisessä ruuan pureskelun jälkeen. Tämä häiriö liittyy aiemmin mainittuihin nielemisongelmiin.
Augmentatiivinen ja vaihtoehtoinen kommunikaatio
Yksi puheterapeutin mielenkiintoisimmista menetelmistä on augmentatiivisten ja vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen käyttö. Kyse on puheen avustamisesta tai täydentämisestä niin, että keskustelukumppani ymmärtää puheen sanoman. Siinä yhdistyvät kirjoittaminen, käsillä tehdyt eleet sekä merkityt kasvojen ilmeet.
Puheterapiaa autismin kirjoon kuuluville henkilöille
Autismin kirjon häiriöt ovat neurologisia häiriöitä, jotka saattavat estää normaalia kommunikointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Nämä häiriöt ovat jopa puheen ja kielen patologeille hankalia, sillä kukaan ei voi varmaksi sanoa, mitä potilaan mielessä liikkuu. Käytetyimpiä menetelmiä tässä tapauksessa ovat augmentatiiviset ja vaihtoehtoiset menetelmät.
Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet
Monet vanhemmat ottavat oppimisvaikeudet kevyesti, eivätkä he aina tule ajatelleeksi että niiden taustalla voi olla kommunikaatio-ongelmia. Sen sijaan, että vanhemmat hakisivat apua puheterapiasta, he saattavat leimata lapsen oppimisvaikeuksiensa vuoksi.
Puheterapiaa digitaalisen teknologian kautta
Koronapandemian aiheuttaman fyysisen eristäytyneisyyden vuoksi monien rutiinit ja tavat ovat pakon sanelemana kokeneet muutoksia. Tästä syystä on syntynyt tila, jota kutsutaan “uudeksi normaaliksi”. Nyt teknologialla on yhä suurempi rooli meidän kaikkien elämässä.
Myös puheterapia haluaa hyödyntää digitaalista teknologiaa. Tällöin potilaat saavat edelleen turvallisesti hoitoa, vaikka maailmantilanne on muuttunut.
Milloin saatat tarvita puheterapiaa?
Yksi Maailman puhepäivän tavoitteista on ilmaista, milloin puheterapia on tarpeen kommunikaatiovaikeuksien hoitoon.
Jos henkilöllä ilmenee yhtäkään seuraavista merkeistä tai oireista, on syytä hakeutua puheterapiaan:
- jatkuvat nielemisvaikeudet
- ääneen liittyvät vaikeudet
- ongelmat informaation ymmärtämisessä ja tulkinnassa
- epäselvä ja irtonainen kielenkäyttö
- perus äänteiden artikuloinnin ongelmat
- hämmentävä modulaatio
Mitä kannattaa huomioida Maailman puhepäivässä?
Tämän päivän tarkoituksena on antaa pohtimisen aihetta sekä kiinnittää huomiota epätavalliseen kommunikaatiokäyttäytymiseen. Kun kommunikaatio-ongelma voidaan havaita ajoissa, on se helpommin hoidettavissa.
Lyhyesti sanottuna puheterapian tarkoituksena on hoitaa olemassa olevia kommunikaatiohäiriöitä. Tämä sen sijaan parantaa henkilön elämänlaatua sekä sosiaalisia suhteita.
Maailmanlaajuinen puhepäivä muistuttaa kommunikaation merkityksestä sekä levittää tietoisuutta puheterapiasta. Mutta mitä puheterapia on ja miten puheterapiaan voi päästä? Tiivistetysti puheterapia on tieteenhaara, joka arvioi, diagnosoi, ehkäisee, tutkii sekä hoitaa ihmisen kommunikaatio-ongelmia.
Puheterapiaan ei ole ikään liittyviä rajoitteita, sillä jokaisessa ikävaiheessa ymmärretään ja ilmaistaan kieltä. Maailman puhepäivä tarjoaa tietoa kommunikaatiohäiriöistä ja siitä, kuinka niitä voi käsitellä.
Mitä puheterapia on?
Puheterapia kattaa alleen laajan alueen, sillä kommunikointiin liittyy aspektit kuten kieli-, puhe-, ääni-, kuulo, kommunikointi- ja nielemisongelmat.
Kielelliset ongelmat
Tähän alueeseen kuuluu sekä ymmärtämiseen että ilmaisuun liittyvät, mutta myös muunlaiset ongelmat. Komplikaatioita ja viivästymiä saattaa ilmetä ajatusten sisäistämisessä ja omaksumisessa. Joitakin tämän tyylisiä häiriöitä ovat dysfasia, dysleksia ja afasia.
Puheeseen liittyvät ongelmat
Tällaisia ovat esimerkiksi henkilön kokemat hankaluudet artikuloinnissa tai äänteiden muodostamisessa. Tällaisiin komplikaatioihin lukeutuvat muun muassa dysfemia eli änkytys ja dysartria. Dysartriassa äänten artikuloinnissa ilmenee puutteita, jotka johtuvat ääntämisestä vastuussa olevien elinten hermokeskuksen lamaantumisesta.
Ääniongelmat
Ääni saa alkunsa äänihuulten värinästä, mutta äänihuulten vääränlainen toimimistapa saattaa johtaa suuriin vaikeuksiin. Vääränlaisten äänenmuodostustapojen seuraukset voivat ilmetä osittain, tai normaalin äänenvärin totaalisena katoamisena. Tällaisia häiriöitä aiheuttavat esimerkiksi Reinken edeema, polyypit tai nystyt.
Kuulo-ongelmat
Kuulovauriot tai sisäkorvaproteesit voivat aiheuttaa kuulo-ongelmia. Akustisen kuntoutuksen tulee keskittyä äänen rytmiin ja voimakkuuteen, jotta ihminen voi kommunikoida tehokkaasti.
Puheterapia voi korjata kommunikaatio-ongelmia
Kommunikaatio vaatii niin strategioita kuin menetelmiäkin ollakseen sekä sujuvaa että selkeää ajatusten muodostumiseksi. Yhtenä osana on myös tunteiden ilmaisu. Puheterapia huomioi myös vaihtoehtoiset kommunikointijärjestelmät.
Nielemisongelmat
Näihin liittyviä ongelmia voi ilmetä ruokatorvessa, kurkkutorvessa, suussa tai erilaisissa hermoissa. Puheterapeutti keskittyy arvioimaan kurkkutorven ja suun alueen nielemistä, kuten myös alueen liikkuvuutta ja sensitiivisyyttä.
Maailman puhepäivän tavoitteet
Maailman puhepäivän tavoitteena on tehdä puheterapian tieteenhaara näkyväksi sekä herättää tietoisuutta kommunikaation merkityksestä kaikissa ikävaiheissa. 15. maaliskuuta on siis päivä, jolloin levitetään kommunikaatiotietoutta ympäri maailman.
Sen lisäksi päivän tarkoituksena on löytää tapoja auttaa kommunikaatiohäiriöistä kärsiviä henkilöitä saavuttamaan hyvinvointi yhteiskunnassamme.
Maailman puhepäivän yleiset teemat
Joka vuonna puhepäivä yrittää keskittyä eri aiheisiin auttaakseen löytämään ratkaisuja kommunikaatio-ongelmiin.
Monikielisyys
Tässä on kyse sopivien strategioiden löytämisestä, jotta kommunikaatiomahdollisuuksia voitaisiin laajentaa monikulttuurisessa ympäristössä rajoittamisen sijasta. Pääpaino on vanhempien tai läheisten perheenjäsenten antamassa tuessa.
Omaksutut neurologiset kommunikaatiohäiriöt
Tämän teeman tarkoituksena on antaa arvostusta sekä nostaa tietoisuutta omaksutuista neurologisista kommunikaatiohäiriöistä. Tällöin on kyse keskushermoston vaikeuksista, jolloin kommunikaatioväylät ovat vähentyneet funktioiden katoamisen myötä, ja jollaisia ongelmia ei ole ennen ilmennyt.
Puheterapiaa dyspraksiaan
Dyspraksia heikentää foneettista ja fonologista suunnittelua. Tästä häiriöstä kärsivän henkilön suoritus voi kuitenkin parantua merkittävästi puheterapian avulla, mikä parantaa henkilön mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Dysfagia
Dysfagia käsittää ongelmia, joita ilmenee nielemisessä ruuan pureskelun jälkeen. Tämä häiriö liittyy aiemmin mainittuihin nielemisongelmiin.
Augmentatiivinen ja vaihtoehtoinen kommunikaatio
Yksi puheterapeutin mielenkiintoisimmista menetelmistä on augmentatiivisten ja vaihtoehtoisten kommunikaatiotapojen käyttö. Kyse on puheen avustamisesta tai täydentämisestä niin, että keskustelukumppani ymmärtää puheen sanoman. Siinä yhdistyvät kirjoittaminen, käsillä tehdyt eleet sekä merkityt kasvojen ilmeet.
Puheterapiaa autismin kirjoon kuuluville henkilöille
Autismin kirjon häiriöt ovat neurologisia häiriöitä, jotka saattavat estää normaalia kommunikointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Nämä häiriöt ovat jopa puheen ja kielen patologeille hankalia, sillä kukaan ei voi varmaksi sanoa, mitä potilaan mielessä liikkuu. Käytetyimpiä menetelmiä tässä tapauksessa ovat augmentatiiviset ja vaihtoehtoiset menetelmät.
Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet
Monet vanhemmat ottavat oppimisvaikeudet kevyesti, eivätkä he aina tule ajatelleeksi että niiden taustalla voi olla kommunikaatio-ongelmia. Sen sijaan, että vanhemmat hakisivat apua puheterapiasta, he saattavat leimata lapsen oppimisvaikeuksiensa vuoksi.
Puheterapiaa digitaalisen teknologian kautta
Koronapandemian aiheuttaman fyysisen eristäytyneisyyden vuoksi monien rutiinit ja tavat ovat pakon sanelemana kokeneet muutoksia. Tästä syystä on syntynyt tila, jota kutsutaan “uudeksi normaaliksi”. Nyt teknologialla on yhä suurempi rooli meidän kaikkien elämässä.
Myös puheterapia haluaa hyödyntää digitaalista teknologiaa. Tällöin potilaat saavat edelleen turvallisesti hoitoa, vaikka maailmantilanne on muuttunut.
Milloin saatat tarvita puheterapiaa?
Yksi Maailman puhepäivän tavoitteista on ilmaista, milloin puheterapia on tarpeen kommunikaatiovaikeuksien hoitoon.
Jos henkilöllä ilmenee yhtäkään seuraavista merkeistä tai oireista, on syytä hakeutua puheterapiaan:
- jatkuvat nielemisvaikeudet
- ääneen liittyvät vaikeudet
- ongelmat informaation ymmärtämisessä ja tulkinnassa
- epäselvä ja irtonainen kielenkäyttö
- perus äänteiden artikuloinnin ongelmat
- hämmentävä modulaatio
Mitä kannattaa huomioida Maailman puhepäivässä?
Tämän päivän tarkoituksena on antaa pohtimisen aihetta sekä kiinnittää huomiota epätavalliseen kommunikaatiokäyttäytymiseen. Kun kommunikaatio-ongelma voidaan havaita ajoissa, on se helpommin hoidettavissa.
Lyhyesti sanottuna puheterapian tarkoituksena on hoitaa olemassa olevia kommunikaatiohäiriöitä. Tämä sen sijaan parantaa henkilön elämänlaatua sekä sosiaalisia suhteita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Escorcia C, García A, Orcajada N y Sánchez M. Perspectiva de las prácticas de atención temprana centradas en la familia desde la logopedia. 2016. Disponible en: https://doi.org/10.1016/j.rlfa.2016.07.002
- CarballoE, MendozaM y Muñoz F. La práctica basada en la evidencia en la logopedia española: estudio descriptivo. 2008. Disponible en: https://doi.org/10.1016/S0214-4603(08)70053-6
- Fernández A y León M. Habilidades terapéuticas en terapia de lenguaje. Relación terapeuta-paciente. 2008. Disponible en: https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/ibc-71795
- Barragán E y Lozano S. Identificación temprana de trastornos del lenguaje. Revista médica clínica Las Condes. 2011. Disponible en: https://doi.org/10.1016/S0716-8640(11)70417-5
- Nieva S, Conboy B, Aguilar E y Rodríguez L. Prácticas en logopedia infantil en entornos bilingües y multilingües. Recomendaciones basadas en la evidencia. Revista de Logopedia, Foniatría y Audiología. 2020. Disponible en: https://doi.org/10.1016/j.rlfa.2020.05.001
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.