Mistä kuukautiskrampit johtuvat?

Kuukautiskramppien syy on edelleen mysteeri monille naisille. Tämä johtuu siitä, että kaikki eivät koe niitä, kun taas toiset kärsivät niistä säännöllisesti. Joissakin tapauksissa kuukautiskrampit voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön elämänlaatuun.

Kuukautiset ovat normaalia emättimen verenvuotoa, jota naiset kokevat kuukausittain hedelmällisessä iässä. Se on normaali osa kuukautiskiertoa, joka tavanomaisesti kestää noin 28 päivää.

Mikä on dysmenorrea? Aiheuttaako se kuukautiskipua?

Kuukautisten aikana kohdun limakalvo poistuu emättimen kautta. Tämä kohdun kudoskerros muodostuu jokaisen kuukautiskierron alussa ja poistuu sen lopussa, jos raskaus ei ole alkanut. Hormonit säätelevät tätä prosessia.

Kuukautiskipu tunnetaan kliinisesti dysmenorreana. Tämän tavanomaisempia oireita ovat krampit sekä kipu. Naiset tuntevat kuukautiskipuja alavatsassa.

Dysmenorrea on melko yleinen vaiva. Arviot osoittavat, että noin 10 prosenttia naisista kokee kohtalaista kipua kuukautiskiertonsa aikana. Huomaa, että kohtalaisella kivulla tarkoitetaan kipua,  joka pakottaa keskeyttämään päivittäisen toiminnan.

Kuukautiskivut johtuvat liiallisesta määrästä prostaglandiinia. Kyseistä ainetta esiintyy naisen elimistössä runsaasti, kun kohdun limakalvo on poistumassa. Tämän aineen tehtävänä on tyhjentää lantion aluetta ja helpottaa kohdun supistumista.

Dysmenorrean tyypit

Tätä on olemassa kahta tyyppiä: primaarinen ja sekundaarinen. Tämä jakauma riippuu kuukautiskivun syystä.

• Ei ole mitään ulkopuolista tautia, joka selittäisi primaarisen dysmenorrean aiheuttamaa kipua. Yleensä se on kipu, joka alkaa päivinä ennen kuukautisia ja kestää niin kauan kuin verenvuoto kestää. Se helpottuu yleensä iän myötä tai raskauden jälkeen, vaikka näin ei aina ole. Prostaglandiinit ovat selitys primaariselle dysmenorrealle. Ne ovat luonnollisesti esiintyviä hormoneja, mutta suurina pitoisuuksina voivat aiheuttaa kipua.
• Sekundaarisen dysmenorrean syy on usein jokin muu sairaus, joka vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen. Tämä tarkoittaa, että jollain muulla sairaudella on kuukautiskipu yhtenä sen oireista. Kaksi yleisintä sekundaarisen dysmenorrean syytä ovat endometrioosi ja kohdun fibroidit. Ensin mainittua on vaikeampi hoitaa ja diagnosoida, kun taas fibroideja voidaan hoitaa joko kliinisesti tai kirurgisesti.

Kuukautiskramppien oireet

Klassiset kuukautiskrampit ovat ajoittaisia ​​ja alkavat usein kaksi päivää ennen kuukautisia. Tavanomaisesti kuukautiskrampit tuntuvat vatsan alaosassa, mutta kipu voi säteillä myös selkään.

Kivun ohella jotkut naiset kokevat myös:

• Päänsärkyä
• Huimausta
• Pahoinvointia ja oksentelua
• Ripulia tai muita suoliston toiminnan muutoksia

Erityistilanteet

Dysmenorrea liittyy erityisiin tilanteisiin, joita naiset voivat kokea. Tällainen kipu liittyy ehdottomasti jokapäiväisen elämän todellisuuteen. Se tapahtuu syklisesti ja kuukausittain, joten se reagoi tiettyihin ärsykkeisiin.

Tutkimukset tunnustavat, että stressi on yksi kuukautiskipuun vaikuttavista tekijöistä. Kipu muuttuu ilmeisemmäksi sekä voimakkaammaksi stressaavissa tai jännittävissä tilanteissa.

Tupakoivat naiset kärsivät usein todella voimakkaista kuukautiskivuista.

Toisaalta fyysinen aktiivisuus voi lievittää kuukautiskipua. Liikunta parantaa verenkiertoa lantion alueella, mikä vähentää kipua.

Liikunta vapauttaa jännitettä ja vähentää stressiä, mikä eliminoi joitain riskitekijöitä.

Kuinka kuukautiskramppeja voidaan hoitaa

Primaarisesta dysmenorreasta johtuvien kuukautiskipujen hoitoon on tarjolla useita eri lääkevalmisteita. Toissijaisen dysmenorrean taustalla olevat syyt, kuten endometrioosi tai fibroidit, vaativat toisenlaista hoitoa.

Kuukautiskipujen hoitoon soveltuvia lääkevalmisteita ovat:

• Ehkäisypillerit säätelevät kuukautiskiertoa ja hillitsevät kuukautiskipua. Ne vähentävät prostaglandiinien vaikutusta vähentämällä sen tuotantoa. Itse asiassa monet naiset eivät koe kuukautiskipuja, koska nämä pillerit ovat heidän pääasiallinen ehkäisymenetelmänsä. Useat naiset hyötyvät tästä ehkäisypillereiden sivuvaikutuksesta.
• Tulehduskipulääkkeet (NSAID, ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet) ovat hyvä valinta lievittämään kuukautisiin liittyvää kipua.
• Tiede ei ole vielä pystynyt selvästi osoittamaan vitamiinilisien positiivisia vaikutuksia kuukautiskipujen hoidossa. Yksittäiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että magnesium ja sinkki ovat hyväksi kuukautiskivuista kärsiville naisille. Samoin B-vitamiinia on tutkittu mahdollisena adjuvanttina kuukautiskipujen hoidossa.

Mikäli kärsit voimakkaista kuukautiskivuista, ota yhteyttä lääkäriin. Näin ollen voidaan suorittaa täydentäviä tutkimuksia sekä syyn että oikean hoitomuodon löytämiseksi.

Stressin vähentäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen tarjoavat hyvän lähtökohdan kuukautiskipujen hoitoon. Kuten aikaisemmin mainittu, kuukautiskivuista ei tarvitse kärsiä.